Finlex ®
Finlex › Lainsäädäntö › Ajantasainen lainsäädäntö › Vuosi 1961 › 8.7.1961/404
Seurattu SDK 138/2024 saakka.
8.7.1961/404
Tekijänoikeuslaki
Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Tekijänoikeuden kohde ja sisällys
1 §
Tekijänoikeuden kohde (22.5.2015/607)
Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen,olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen tai suullinen esitys,sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos,rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote taikka ilmetköönpä se muulla tavalla. (24.3.1995/446)
Kirjallisena teoksena pidetään myös karttaa sekä muuta selittävää piirustusta tai graafista taikka plastillisesti muotoiltua teosta sekä tietokoneohjelmaa. (11.1.1991/34)
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
2 § (14.10.2005/821)
Taloudelliset oikeudet (22.5.2015/607)
Tekijänoikeus tuottaa, jäljempänä säädetyin rajoituksin, yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen.
Kappaleen valmistamisena pidetään sen valmistamista kokonaan tai osittain, suoraan tai välillisesti, tilapäisesti tai pysyvästi sekä millä keinolla ja missä muodossa tahansa. Kappaleen valmistamisena pidetään myös teoksen siirtämistä laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa.
Teos saatetaan yleisön saataviin, kun:
1) se välitetään yleisölle johtimitse tai johtimitta, mihin sisältyy myös teoksen välittäminen siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada teos saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana;
2) se esitetään julkisesti esitystapahtumassa läsnä olevalle yleisölle;
3) sen kappale tarjotaan myytäväksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi taikka sitä muutoin levitetään yleisön keskuuteen; taikka
4) sitä näytetään julkisesti teknistä apuvälinettä käyttämättä.
Julkisena esittämisenä ja yleisölle välittämisenä pidetään myös esittämistä ja välittämistä ansiotoiminnassa suurehkolle suljetulle piirille.
3 §
Moraaliset oikeudet (22.5.2015/607)
Kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin, on tekijä ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii.
Teosta älköön muutettako tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tahi omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla, älköönkä sitä myöskään saatettako yleisön saataviin tekijää sanotuin tavoin loukkaavassa muodossa tai yhteydessä.
Oikeudesta, joka tekijällä on tämän pykälän mukaan, hän voi sitovasti luopua vain mikäli kysymyksessä on laadultaan ja laajuudeltaan rajoitettu teoksen käyttäminen.
4 §
Teoksen muuntelu ja muuttaminen(22.5.2015/607)
Sillä, joka on kääntänyt teoksen tai muunnellut sitä tahi saattanut sen muuhun kirjallisuus- tai taidelajiin, on tekijänoikeus teokseen tässä muodossa, mutta hänellä ei ole oikeutta määrätä siitä tavalla, joka loukkaa tekijänoikeutta alkuperäisteokseen.
Jos joku teosta vapaasti muuttaen on saanut aikaan uuden ja itsenäisen teoksen, ei hänen tekijänoikeutensa riipu tekijänoikeudesta alkuperäisteokseen.
5 §
Kokoomateos(22.5.2015/607)
Sillä, joka yhdistämällä teoksia tai teosten osia on aikaansaanut kirjallisen tai taiteellisen kokoomateoksen, on siihen tekijänoikeus, mutta hänen oikeutensa ei rajoita oikeutta ensiksi mainittuihin teoksiin.
6 §
Yhteisteos(22.5.2015/607)
Jos kaksi tai useammat ovat yhdessä luoneet teoksen heidän osuuksiensa muodostamatta itsenäisiä teoksia, on tekijänoikeus heillä yhteisesti. Kullakin heistä on kuitenkin valta vaatimusten esittämiseen oikeuden loukkauksen johdosta.
7 §
Tekijäolettama(22.5.2015/607)
Tekijänä pidetään, jollei näytetä toisin olevan, sitä, jonka nimi taikka yleisesti tunnettu salanimi tai nimimerkki yleiseen tapaan pannaan teoksen kappaleeseen tai ilmaistaan saatettaessa teos yleisön saataviin.
Jos teos on julkaistu tekijää 1 momentissa sanotuin tavoin ilmaisematta, edustaa julkaisija, milloin sellainen on mainittu, ja muutoin kustantaja tekijää, kunnes tämä on ilmaistu uudessa painoksessa tai ilmoitettu asianomaiselle ministeriölle.
8 §
Julkistaminen ja julkaiseminen(22.5.2015/607)
Teos katsotaan julkistetuksi, kun se luvallisesti on saatettu yleisön saataviin.
Julkaistuksi teos katsotaan, kun sen kappaleita tekijän suostumuksella on saatettu kauppaan tai muutoin levitetty yleisön keskuuteen. (31.7.1974/648)
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
9 §(14.10.2005/821)
Tekijänoikeussuojaa vailla olevat teokset (22.5.2015/607)
Tekijänoikeutta ei ole:
1) lakeihin ja asetuksiin;
2) muihin Suomen säädöskokoelmasta annetun lain (188/2000) ja ministeriöiden ja valtion muiden viranomaisten määräyskokoelmista annetun lain (189/2000) mukaan julkaistaviin päätöksiin, määräyksiin ja muihin asiakirjoihin;
3) valtiosopimuksiin ja muihin vastaaviin kansainvälisiä velvoitteita sisältäviin asiakirjoihin;
4) viranomaisen tai muun julkisen toimielimen päätöksiin ja lausumiin;
5) viranomaisen tai muun julkisen toimielimen 1–4 kohdassa tarkoitetuista asiakirjoista tekemiin tai teettämiin käännöksiin.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske itsenäisiä teoksia, jotka sisältyvät momentissa tarkoitettuihin asiakirjoihin.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
10 § (23.8.1971/669)
Muut aineettomat oikeudet (22.5.2015/607)
Sen estämättä että teos on rekisteröity mallina siten kuin siitä on erikseen säädetty, voi sen tekijällä olla siihen tähän lakiin perustuva tekijänoikeus.
Oikeudesta valokuvaan säädetään lisäksi 49 a §:ssä. Integroidun piirin piirimallin oikeussuojasta säädetään erikseen. (24.3.1995/446)
2 luku (24.3.1995/446)
Tekijänoikeuden rajoitukset ja säännökset sopimuslisenssistä (14.10.2005/821)
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
11 § (14.10.2005/821)
Yleiset säännökset(22.5.2015/607)
Tämän luvun säännöksillä ei rajoiteta tekijälle 3 §:n mukaan kuuluvaa oikeutta laajemmin kuin 25 e §:stä johtuu.
Jos tämän luvun säännöksen nojalla teoksesta valmistetaan kappale tai teos saatetaan yleisön saataviin, tekijän nimi ja lähde on mainittava siinä laajuudessa ja sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii. Teosta ei saa tekijän suostumuksetta muuttaa enempää kuin sallittu käyttäminen edellyttää.
Tässä luvussa säädetyn tekijänoikeuden rajoituksen nojalla valmistetun teoksen kappaleen saa rajoituksen mukaisessa tarkoituksessa levittää yleisölle ja kappaletta käyttää julkiseen esittämiseen.
Mitä 3 momentissa säädetään, sovelletaan vastaavasti myös sopimuslisenssin nojalla tapahtuvaan käyttämiseen.
Tässä luvussa säädetyn tekijänoikeuden rajoituksen nojalla ei saa valmistaa kappaleita sellaisesta teoksen kappaleesta, joka on valmistettu tai saatettu yleisön saataviin 2 §:n vastaisesti tai jota suojaava tekninen toimenpide on 50 a §:n 1 momentin vastaisesti kierretty. Mitä tässä momentissa säädetään, ei kuitenkaan koske teosten käyttämistä 11 a, 16, 16 a–16 c, 16 h tai 22 §:n tai 25 d §:n 2 tai 5 momentin nojalla. (3.3.2023/263)
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
11 a § (14.10.2005/821)
Tilapäinen kappaleen valmistaminen (22.5.2015/607)
Mitä 2 §:ssä säädetään oikeudesta valmistaa teoksesta kappaleita, ei koske sellaista tilapäistä kappaleen valmistamista:
1) joka on väliaikaista tai satunnaista;
2) joka on erottamaton ja välttämätön osa teknistä prosessia;
3) jonka ainoa tarkoitus on mahdollistaa välittäjän tekemä teoksen siirto verkossa kolmansien osapuolten välillä tai teoksen laillinen käyttö; sekä
4) jolla ei ole itsenäistä taloudellista merkitystä.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta tietokoneohjelmaan eikä tietokantaan.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
12 § (24.3.1995/446)
Teosten kappaleiden valmistaminen yksityiseen käyttöön (22.5.2015/607)
Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen.
Kappaleen valmistamisen valmistuttajan yksityistä käyttöä varten saa myös antaa ulkopuolisen suoritettavaksi.
Mitä 2 momentissa säädetään, ei koske sävellysteoksen, elokuvateoksen, käyttöesineen tai kuvanveistoksen kappaleen valmistamista eikä muun taideteoksen jäljentämistä taiteellisin menetelmin.
Tämän pykälän säännökset eivät koske tietokoneella luettavassa muodossa olevaa tietokoneohjelmaa, tietokoneella luettavassa muodossa olevan kappaleen valmistamista tällaisessa muodossa olevasta tietokannasta eivätkä rakennusteoksen valmistamista. (3.4.1998/250)
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
13 § (14.10.2005/821)
Valokopiointi (22.5.2015/607)
Julkaistusta teoksesta saa valmistaa kappaleita valokopioimalla tai vastaavin menetelmin sopimuslisenssin nojalla siten kuin 26 §:ssä säädetään.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
13 a § (14.10.2005/821)
Sisäinen tiedotuskäyttö (22.5.2015/607)
Painamalla tai vastaavin menetelmin valmistetussa sanomalehdessä tai aikakauskirjassa julkaistusta kirjoituksesta ja siihen liittyvästä kuvasta saa sopimuslisenssin nojalla, siten kuin 26 §:ssä säädetään, valmistaa kappaleita viranomaisen sekä elinkeinonharjoittajan ja yhteisön sisäistä tiedotuskäyttöä varten ja siten valmistettuja kappaleita käyttää mainitussa tarkoituksessa yleisölle välittämiseen muulla tavalla kuin radiossa tai televisiossa lähettämällä. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske kappaleen valmistamista valokopioimalla tai vastaavin menetelmin.
Radiossa tai televisiossa lähetettyyn ajankohtais- tai uutisohjelmaan sisältyvästä teoksesta saa valmistaa muutaman kappaleen viranomaisen sekä elinkeinonharjoittajan ja muun henkilön ja yhteisön sisäistä lyhyen ajan kuluessa tallentamisesta tapahtuvaa tiedotuskäyttöä varten.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske teosta, jonka tekijä on kieltänyt kappaleen valmistamisen tai teoksen välittämisen.
13 b §(3.3.2023/263)
Teosten kappaleiden valmistaminen tekstin- ja tiedonlouhintaa varten
Se, jolla on laillinen pääsy teokseen, saa valmistaa siitä kappaleita käytettäväksi tekstin- ja tiedonlouhintaa varten ja säilyttää kappaleita yksinomaan kyseistä tarkoitusta varten, jollei tekijä ole nimenomaisesti ja asianmukaisella tavalla pidättänyt tätä oikeutta.
Tutkimusorganisaatiot ja kulttuuriperintölaitokset, joilla on laillinen pääsy teokseen, saavat valmistaa siitä kappaleita tieteellisessä tutkimuksessa tapahtuvaa tekstin- ja tiedonlouhintaa varten ja säilyttää niitä tieteellistä tutkimusta varten, mukaan lukien tutkimustulosten todentamiseen myöhemmin edellyttäen, että teoksen kappaleet ovat vain siihen oikeutettujen saatavilla. Siitä, mitä edellä tässä momentissa säädetään, ei voida poiketa sopimuksella, eikä sitä voida estää teknisin keinoin.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
14 § (14.10.2005/821)
Teosten käyttäminen opetustoiminnassa ja tieteellisessä tutkimuksessa (22.5.2015/607)
Julkistetun teoksen saa saattaa yleisön saataviin ja siitä saa valmistaa kappaleita sopimuslisenssin nojalla opetustoimintaa ja tieteellistä tutkimusta varten muulla tavalla kuin radiossa tai televisiossa lähettämällä siten kuin 26 §:ssä säädetään. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske kappaleen valmistamista valokopioimalla tai vastaavin menetelmin. (3.3.2023/263)
Opetustoiminnassa saa äänen tai kuvan suoran talteenottamisen avulla valmistaa kappaleita opettajan tai oppilaan esittämästä julkistetusta teoksesta opetustoiminnassa tilapäisesti käytettäväksi. Siten valmistettua kappaletta ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen.
Ylioppilastutkintoon kuuluvaan tai muuhun vastaavaan kokeeseen saadaan ottaa osia julkistetusta teoksesta tai, jos teos ei ole laaja, koko teos.
Mitä 1 momentissa säädetään muun kuin radiossa tai televisiossa lähetetyn teoksen osalta, ei koske teosta, jonka tekijä on kieltänyt kappaleen valmistamisen tai teoksen välittämisen.
14 a § (3.3.2023/263)
Teosten käyttäminen opetuksen havainnollistamiseen
Jos 13 §:ssä tai 14 §:n 1 momentissa tarkoitettua sopimuslisenssiä tai muuta käyttölupaa, joka kattaa opetustoiminnassa tarpeellisen teoksen käytön, ei ole lainkaan tarjolla tai helposti saatavilla, julkistetun teoksen saa saattaa opetustoiminnassa yleisön saataviin ja siitä saa opetustoiminnassa valmistaa kappaleita opetuksen havainnollistamiseen edellyttäen, että teoksen käyttö tapahtuu tietylle rajatulle henkilöpiirille tarkoitetussa tilanteessa tai suojatussa sähköisessä ympäristössä.
Siitä, mitä tässä pykälässä säädetään teoksen saattamisesta yleisön saataviin ja kappaleen valmistamisesta, ei voida poiketa sopimuksella.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
15 § (24.3.1995/446)
Teosten kappaleiden valmistaminen eräissä laitoksissa (22.5.2015/607)
Radio- ja televisiolähetyksiin sisältyvistä julkistetuista teoksista saadaan sairaaloissa, vanhainkodeissa, vankiloissa ja muissa vastaavissa laitoksissa valmistaa kappaleita äänen ja kuvan tallentamisen avulla laitoksessa lyhyen ajan kuluessa tallentamisesta tapahtuvaa tilapäistä käyttöä varten.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
16 § (14.10.2005/821)
Teosten kappaleiden valmistaminen arkistoissa, kirjastoissa ja museoissa (22.5.2015/607)
Valtioneuvoston asetuksella säädettävä arkisto ja yleisölle avoin kirjasto tai museo saa, jollei tarkoituksena ole välittömän tai välillisen taloudellisen edun tuottaminen, valmistaa kappaleita omissa kokoelmissaan olevasta teoksesta:
1) aineiston säilyttämistä ja sen säilyvyyden turvaamista varten;
2) aineiston teknistä entistämistä ja kunnostamista varten;
3) kokoelmien hallintaa, järjestämistä ja vastaavia kokoelman ylläpidon edellyttämiä sisäisiä käyttötarkoituksia varten;
4) vaillinaisen teoksen kappaleen tai useana osana julkaistun teoksen puuttuvan osan täydentämiseksi, jos teosta tai tarvittavaa täydennystä ei ole saatavissa kaupallisen levityksen tai välittämisen kautta.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
16 a § (14.10.2005/821)
Teosten kappaleiden valmistaminen yleisölle ja teosten välittäminen yleisölle (22.5.2015/607)
Valtioneuvoston asetuksella säädettävä arkisto ja yleisölle avoin kirjasto saa, jollei tarkoituksena ole välittömän tai välillisen taloudellisen edun tuottaminen:
1) valmistaa omissa kokoelmissaan olevasta vahingoittumiselle alttiista julkistetusta teoksesta kappaleita valokopioimalla tai vastaavalla menetelmällä ja saattaa ne yleisön saataviin lainaamalla, jos teosta ei ole saatavissa kaupallisen levityksen tai välittämisen kautta;
2) jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, valokopioimalla tai vastaavalla menetelmällä valmistaa kappaleita omissa kokoelmissaan oleviin kokoomateoksiin, sanomalehtiin tai aikakauskirjoihin sisältyvistä yksittäisistä kirjoituksista sekä muiden julkaistujen teosten lyhyistä osista annettaviksi lainaajille heidän yksityistä käyttöään varten niiden nidosten tai vihkojen asemesta, joihin ne sisältyvät.
Valtioneuvoston asetuksella säädettävä arkisto ja yleisölle avoin kirjasto tai museo saa, jollei tarkoituksena ole välittömän tai välillisen taloudellisen edun tuottaminen, välittää omissa kokoelmissaan olevan julkistetun teoksen yleisöön kuuluvalle henkilölle tutkimusta tai yksityistä opiskelua varten laitoksen tiloissa yleisölle välittämiseen varatuilla laitteilla. Edellytyksenä on, että välittäminen voi tapahtua teoksen käyttöä koskevien hankinta-, lisenssi- ja muiden sopimusehtojen estämättä ja että muu kuin tässä momentissa tarkoitetun käytön edellyttämä teoksen kappaleen valmistaminen digitaalisesti on estetty sekä jos teoksen välittäminen edelleen on estetty.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
16 b § (13.9.2013/674)
Teosten käyttäminen kulttuuriaineistoja säilyttävissä kirjastoissa (22.5.2015/607)
Kirjasto, jolle kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetun lain (1433/2007) mukaan on luovutettava teoksen kappale, saa:
1) käyttää kokoelmissaan olevaa teosta tämän lain 16 ja 16 a §:ssä tarkoitetuin tavoin ja pykälissä säädetyin edellytyksin;
2) välittää kokoelmissaan olevan julkistetun teoksen yleisöön kuuluvalle henkilölle tutkimusta tai yksityistä opiskelua varten yleisölle välittämiseen varatuilla laitteilla, jos muu kuin tässä kohdassa tarkoitetun käytön edellyttämä teoksen kappaleen valmistaminen digitaalisesti on estetty sekä jos teoksen välittäminen edelleen on estetty, sellaisen kirjaston tiloissa, jonka kokoelmiin liitettäväksi aineisto kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetun lain mukaan sijoitetaan, sekä eduskunnan kirjastossa ja Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa;
3) valmistaa kokoelmiinsa liitettäviksi kappaleita tietoverkoissa yleisön saataviin saatetuista teoksista;
4) valmistaa kokoelmiinsa liitettäväksi kappaleen sellaisesta julkaistusta teoksesta, jonka hankkiminen osaksi kirjaston kokoelmaa on tarpeen, mutta jota ei ole saatavissa kaupallisen levityksen tai välittämisen kautta.
Mitä 1 momentin 1 ja 4 kohdassa säädetään, sovelletaan myös niihin kirjastoihin, joiden kokoelmiin liitettäväksi 1 momentissa tarkoitettu kirjasto kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetun lain mukaan sijoittaa aineiston.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
16 c § (13.9.2013/674)
Teosten käyttäminen Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa (22.5.2015/607)
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti saa:
1) käyttää kokoelmissaan olevaa teosta 16 ja 16 a §:ssä tarkoitetuin tavoin ja pykälissä säädetyin edellytyksin;
2) välittää kokoelmissaan olevan teoksen yleisöön kuuluvalle henkilölle tutkimusta tai yksityistä opiskelua varten 16 b §:ssä tarkoitetun kirjaston tiloissa, eduskunnan kirjastossa ja Tampereen yliopiston viestinnän, median ja teatterin yksikössä yleisölle välittämiseen varatuilla laitteilla, jos muu kuin teoksen käytön edellyttämä kappaleen valmistaminen digitaalisesti on estetty sekä jos teoksen välittäminen edelleen on estetty;
3) valmistaa kokoelmiinsa liitettäviksi kappaleita televisiossa tai radiossa lähettämällä yleisön saataviin saatetuista teoksista.
Mitä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetään, ei sovelleta ulkomaisen tuottajan tallettamaan elokuvateokseen.
Instituutin kokoelmissa olevaa teosta saa, lukuun ottamatta ulkomaisen tuottajan tallettamaa elokuvateosta, käyttää tutkimukseen ja korkeakoulutasoiseen elokuvaopetukseen.
Mitä 1–3 momentissa säädetään, sovelletaan myös sellaiseen tallettamis-velvollisuuden piiriin kuuluvaan aineistoon, jota säilytetään kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetun lain mukaisesti hyväksytyssä säilytystilassa.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
16 d § (14.10.2005/821)
Teosten käyttäminen sopimuslisenssin nojalla arkistoissa, kirjastoissa ja museoissa (22.5.2015/607)
Valtioneuvoston asetuksella säädettävä arkisto ja yleisölle avoin kirjasto tai museo saa sopimuslisenssin nojalla siten kuin 26 §:ssä säädetään:
1) valmistaa kokoelmissaan olevasta teoksesta kappaleen muissa kuin 16, 16 a–16 c, 16 g ja 16 h §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa;
2) välittää kokoelmissaan olevan teoksen yleisölle muissa kuin 16 a–16 c, 16 g ja 16 h §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa.
(3.3.2023/263)
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske teosta, jonka tekijä on kieltänyt kappaleen valmistamisen tai teoksen välittämisen.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
16 e § (14.10.2005/821)
Tarkemmat säännökset teosten käyttämisestä arkistoissa, kirjastoissa ja museoissa (22.5.2015/607)
Lain 16, 16 a ja 16 d §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa voidaan valtioneuvoston asetuksella säätää niistä arkistoista sekä yleisölle avoimista kirjastoista ja museoista, joilla on pykälien mukainen teosten käyttölupa tai mahdollisuus hyödyntää sopimuslisenssisäännöstä, jos:
1) laitoksen toiminnasta tai sen tehtävistä on säädetty laissa;
2) laitoksella on lainsäädännössä säädetty erityinen arkistointi-, säilyttämis- tai palvelutehtävä;
3) laitoksen toiminta palvelee merkittävässä määrin tieteellistä tutkimusta; tai
4) laitoksen omistaa valtio.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 16 ja 16 a–16 c §:n mukaisesta teoksen kappaleiden valmistamisesta ja siten valmistettujen teoskappaleiden käyttämisestä.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä teoksen välittämisestä yleisöön kuuluvalle henkilölle 16 a–16 c §:n nojalla.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
16 f § (8.11.2013/763)
Orpoteosten käyttäminen (22.5.2015/607)
Orpoteosten käyttämisestä annetussa laissa (764/2013) säädetään orpoteoksista valmistettavista kappaleista ja orpoteosten välittämisestä yleisölle:
1) yleisölle avoimissa kirjastoissa, museoissa ja koulutusorganisaatioissa;
2) arkistoissa ja elokuva- ja äänitearkistoissa; sekä
3) julkisen palvelun televisio- ja radioyrityksissä.
16 g § (3.3.2023/263)
Kaupallisesta jakelusta poistuneiden teosten käyttäminen sopimuslisenssin nojalla
Valtioneuvoston asetuksella säädettävä arkisto ja yleisölle avoin kirjasto tai museo saa, jollei tarkoituksena ole välittömän tai välillisen taloudellisen tai kaupallisen edun tuottaminen, käyttää sopimuslisenssin nojalla, siten kuin 26 §:ssä säädetään, omissa kokoelmissaan olevaa kaupallisesta jakelusta poistunutta teosta valmistamalla siitä kappaleita, levittämällä teoksen kappaleita ja välittämällä teoksen yleisölle siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada teos saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun käyttöluvan nojalla saa käyttää myös 16 §:n nojalla valmistettua teoksen kappaletta 1 momentin mukaiseen tarkoitukseen.
Teokseen, joka ei ole koskaan ollut kaupallisessa jakelussa, 1 momenttia sovelletaan vain, jos siitä vuodesta, jona teos sisällytettiin momentissa tarkoitetun laitoksen kokoelmaan, on kulunut viisi vuotta.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske teosta, jonka tekijä on kieltänyt kappaleen valmistamisen ja yleisön saataviin saattamisen.
16 h § (3.3.2023/263)
Kaupallisesta jakelusta poistuneiden teosten käyttäminen tekijänoikeuden rajoituksen nojalla eräissä tilanteissa
Valtioneuvoston asetuksella säädettävä arkisto ja yleisölle avoin kirjasto tai museo saa, jollei saatavilla ole 16 g §:n 1 momentin mukaista käyttölupaa ja jollei tarkoituksena ole välittömän tai välillisen taloudellisen tai kaupallisen edun tuottaminen, käyttää omissa kokoelmissaan olevaa kaupallisesta jakelusta poistunutta teosta valmistamalla siitä kappaleita, levittämällä teoksen kappaleita ja välittämällä teoksen yleisölle siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada teos saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun käyttämisen edellytyksenä on, että teoksen voidaan olettaa poistuneen kaupallisen jakelun piiristä. Lisäksi edellytyksenä on, että 16 j §:n mukaista menettelyä on noudatettu ja ennen käyttöä ryhdytty mahdollisesti tarvittaviin lisätoimenpiteisiin tekijöiden tietoisuuden lisäämiseksi tekijänoikeuden rajoituksen nojalla tapahtuvasta käytöstä.
Tietokone- tai videopeliä saadaan 1 momentin säännösten mukaisesti käyttää, kun on kulunut seitsemän vuotta siitä vuodesta, jona peli julkaistiin.
Teokseen, joka ei ole koskaan ollut kaupallisessa jakelussa, 1 momenttia sovelletaan vain, jos siitä vuodesta, jona teos sisällytettiin laitoksen kokoelmaan, on kulunut viisi vuotta. Jos teoksesta on olemassa vain yksi teoskappale, 1 momenttia sovelletaan vasta sen vuoden jälkeen, jona tekijä kuoli.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos teoksen tekijä on kieltänyt kappaleen valmistamisen ja yleisön saataviin saattamisen.
16 i § (3.3.2023/263)
Kielto-oikeuden käyttäminen
Tekijä ilmoittaa 16 g §:n 4 momentissa tarkoitetusta kiellosta sopimuslisenssiorganisaatiolle tai sille arkistolle tai yleisölle avoimelle kirjastolle tai museolle, joka käyttää teosta mainitun pykälän 1 momentin nojalla.
Tekijä ilmoittaa 16 h §:n 5 momentissa tarkoitetusta kiellosta sille arkistolle tai yleisölle avoimelle kirjastolle tai museolle, joka käyttää teosta mainitun pykälän 1 momentin nojalla.
Kielto tulee yksilöidä siten, että sen kohteena oleva teos tai teokset ovat tunnistettavissa.
16 j § (3.3.2023/263)
Kaupallisesta jakelusta poistuneiden teosten käyttöä koskevien tietojen rekisteröinti
Valtioneuvoston asetuksella säädettävän arkiston ja yleisölle avoimen kirjaston tai museon, joka aikoo käyttää kaupallisesta jakelusta poistunutta teosta 16 g §:n 1 momentin tai 16 h §:n 1 momentin mukaisesti, on ilmoitettava Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston ylläpitämään rekisteriin vähintään kuusi kuukautta ennen kuin teosta sanotuin tavoin käytetään:
1) tiedot teoksesta, johon käyttö kohdistuu;
2) se käyttölupa tai tekijänoikeuden rajoitus, johon käyttöoikeus perustuu;
3) kielto-oikeuden käyttömahdollisuus 16 g §:n 4 momentin tai 16 h §:n 5 momentin mukaisesti; ja
4) tiedot käyttöluvan myöntäjästä ja luvan saajasta sekä käyttöluvan kattamista maantieteellisistä alueista ja käyttötarkoituksesta.
Sopimuslisenssiorganisaatio tai 1 momentissa tarkoitettu laitos, joka vastaanottaa 16 i §:ssä tarkoitetun yksilöidyn kiellon, on velvollinen viipymättä merkitsemään kiellon Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston ylläpitämään rekisteriin.
Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella voidaan säätää tarkemmin Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston ylläpitämään rekisteriin ilmoitettavista tiedoista ja tietojen toimittamisessa noudatettavista menettelyistä.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
17 § (9.11.2018/849)
Teosten saattaminen vammaisten käytettäviksi
Henkilöille, jotka vamman tai sairauden vuoksi eivät voi käyttää teoksia tavanomaisella tavalla, saa valmistaa kappaleita julkaistuista teoksista muulla tavalla kuin ääntä tai liikkuvaa kuvaa tallentamalla. Siten valmistettuja teoksen kappaleita saa käyttää edellä tarkoitetuille välittämiseen muulla tavalla kuin radiossa tai televisiossa lähettämällä.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään niistä laitoksista, joilla on oikeus valmistaa julkaistusta teoksesta viittomakielellä kappaleita kuuroille ja kuulovammaisille, jotka eivät voi käyttää teoksia tavanomaisella tavalla, lainattaviksi, myytäviksi tai käytettäviksi välittämisessä muulla tavalla kuin radiossa tai televisiossa lähettämällä.
Tekijällä on oikeus korvaukseen 2 momentissa tarkoitetusta teoksen kappaleen valmistamisesta myytäväksi tai teoksen välittämisestä vammaiselle tai muulle siten, että tämän haltuun jää pysyvästi kappale teoksesta.
Mitä 1–3 momentissa säädetään, ei koske teoksen kappaleen valmistamista tai teoksen välittämistä kaupallisessa tarkoituksessa.
Edellä 2 momentissa tarkoitetun laitoksen osalta edellytyksenä on, että asetuksella säädettävä laitos ei tavoittele kaupallista tai taloudellista etua, laitoksen toimialaan kuuluu vammaisten palvelutoiminta ja laitoksella on taloudelliset ja toiminnalliset valmiudet toiminnan harjoittamiseen. Valtioneuvoston asetuksella voidaan lisäksi säätää tarkempia määräyksiä 2 momentin nojalla valmistettavien teoksen kappaleiden ja välitettävien teosten teknisistä ominaisuuksista ja merkitsemisestä sekä yleisölle välittämisestä.
17 a § (9.11.2018/849)
Saavutettavassa muodossa olevien teoskappaleiden valmistaminen ja hankinta
Näkövammainen tai henkilö, jolla on muu lukemiseste, jonka vuoksi hän ei voi lukea tai käyttää kirjallista teosta, painettua kirjaa, nuottilehteä tai tällaiseen teokseen sisältyvää kuvaa olennaisilta osin samassa määrin kuin henkilö, jolla tällaista rajoitetta ei ole (lukemisesteinen), saa tekijänoikeudella ja lähioikeuksilla suojattujen tiettyjen teosten ja muun aineiston tietyistä sallituista käyttötarkoituksista sokeiden, heikkonäköisten tai muulla tavoin lukemisesteisten hyväksi sekä tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa annetun direktiivin 2001/29/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1564 (lukemisestedirektiivi) mukaisesti ilman teoksen tai suojatun aineiston oikeudenhaltijan lupaa valmistaa julkaistusta teoksesta kappaleen saavutettavassa muodossa yksinomaiseen käyttöönsä, jos teos on laillisesti hänen saatavillaan. Myös lukemisesteisen puolesta toimiva henkilö saa valmistaa edellä tarkoitetusta teoksesta kappaleen saavutettavassa muodossa.
Lukemisesteisen oikeudesta tuoda maahan tai muutoin hankkia yksinomaista käyttöään varten 1 momentissa tarkoitettu saavutettavassa muodossa oleva teos tai muu aineiston kappale, jonka toiseen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon sijoittautunut valtuutettu yhteisö on valmistanut ja levittänyt, välittänyt tai asettanut lukemisesteisen saataville tai toisille valtuutetuille yhteisöille lukemisesteisten yksinomaista käyttöä varten, säädetään tekijänoikeudella ja lähioikeuksilla suojattujen tiettyjen teosten ja muun aineiston saavutettavassa muodossa olevien kappaleiden rajatylittävästä vaihdosta unionin ja kolmansien maiden välillä sokeiden, heikkonäköisten tai muulla tavoin lukemisesteisten hyväksi annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/1563 (lukemisesteasetus).
Siitä, mitä tässä pykälässä säädetään teoksen kappaleen valmistamisesta lukemisesteisten yksinomaiseen käyttöön, ei voida poiketa sopimuksella.
17 b § (9.11.2018/849)
Teosten saattaminen lukemisesteisten käytettäviksi saavutettavassa muodossa
Saavutettavassa muodossa olevan kappaleen julkaistusta 17 a §:ssä tarkoitetusta kirjallisesta teoksesta tai muusta graafisessa muodossa olevasta aineistosta saa valmistaa Suomeen sijoittautunut lukemisestedirektiivissä tarkoitettu valtuutettu yhteisö, joka on:
1) voittoa tavoittelematon yhteisö, joka tarjoaa lukemisesteisille palveluja koulutuksen, opettajankoulutuksen, yksilöllisesti mukautetun lukemisen tai tiedonsaannin alalla; tai
2) julkinen laitos tai voittoa tavoittelematon järjestö ja joka tarjoaa lukemisesteisille 1 kohdassa tarkoitettuja palveluja osana pääasiallista toimintaansa, institutionaalisia velvoitteitaan tai yleishyödyllisiä tehtäviään.
Saavutettavassa muodossa olevan kappaleen valmistamisen edellytyksenä on lisäksi, että teos on laillisesti valtuutetun yhteisön hallussa tai saatavilla.
Vain 1 momentissa tarkoitettu valtuutettu yhteisö saa ilman teoksen tai suojatun aineiston oikeudenhaltijan lupaa saattaa levittämällä, lainaamalla tai välittämällä Suomessa tai muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa saavutettavassa muodossa valmistetun kappaleen lukemisesteisen yksinomaista käyttöä varten tai toisen 1 momentissa tarkoitetun valtuutetun yhteisön saataville.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu valtuutettu yhteisö saa tuoda maahan tai hankkia lukemisesteisen käytettäväksi sellaisen 17 a §:ssä tarkoitetun saavutettavassa muodossa olevan kappaleen, jonka toiseen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon sijoittautunut valtuutettu yhteisö on levittänyt, välittänyt tai muuten saattanut lukemisesteisten tai toisten valtuutettujen yhteisöjen saataville.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun valtuutetun yhteisön on merkittävä 1 momentin nojalla valmistamiinsa teoskappaleisiin teoksen tekijän ja esittävän taiteilijan nimi 11 §:n 2 momentissa tarkoitetun hyvän tavan mukaisesti.
Siitä, mitä tässä pykälässä säädetään teoksen kappaleen valmistamisesta ja välittämisestä lukemisesteiselle tai toiselle valtuutetulle yhteisölle, ei voida poiketa sopimuksella.
Tekijällä on oikeus saada korvaus valtuutetulta yhteisöltä, jos 1 momentissa säädetyn mukaisesti ääntä tallentamalla Suomessa valmistettu teoksen kappale jää pysyvästi lukemisesteisen haltuun.
17 c § (9.11.2018/849)
Valtuutetun yhteisön velvoitteet
Suomeen sijoittautuneen valtuutetun yhteisön, joka toimii 17 b §:n 3 tai 4 momentissa tarkoitetulla tavalla, tulee vahvistaa omat menettelytapansa ja noudattaa niitä sen varmistamiseksi, että lukemisestedirektiivissä tarkoitettu valtuutettu yhteisö:
1) saattaa saavutettavassa muodossa olevia kappaleita ainoastaan lukemisesteisten tai muiden valtuutettujen yhteisöjen saataville;
2) toimii tavalla, jolla ehkäistään saavutettavassa muodossa olevien kappaleiden luvatonta valmistamista ja saataviin saattamista;
3) toimii huolellisesti käsitellessään teoksia tai muuta aineistoa ja niiden saavutettavassa muodossa olevia kappaleita sekä pitää kirjaa teosten ja muun aineiston käsittelystä;
4) pitää vapaasti saatavilla ajantasaiset tiedot siitä, miten se noudattaa tässä momentissa säädettyjä velvoitteita.
Lukemisesteisten henkilötietojen käsittelystä säädetään luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) ja muualla laissa.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun valtuutetun yhteisön, joka toteuttaa tässä pykälässä tarkoitettuja toimia, tulee pyynnöstä toimittaa seuraavat tiedot saavutettavalla tavalla lukemisesteisille, muille valtuutetuille yhteisöille ja oikeudenhaltijoille:
1) luettelo teoksista ja muusta aineistosta, joista sillä on saavutettavassa muodossa olevia kappaleita, sekä muodoista, joissa ne ovat saatavilla;
2) niiden valtuutettujen yhteisöjen nimet ja yhteystiedot, joiden kanssa se on harjoittanut saavutettavassa muodossa olevien kappaleiden vaihtoa 17 b §:n 3 ja 4 momentin nojalla.
Suomeen sijoittautuneen valtuutetun yhteisön, joka toimii tässä pykälässä tarkoitetulla tavalla, tulee ilmoittaa nimensä ja yhteystietonsa opetus- ja kulttuuriministeriölle, joka huolehtii tietojen toimittamisesta Euroopan komissiolle.
17 d § (9.11.2018/849)
Saavutettavassa muodossa olevien kappaleiden rajat ylittävä vaihto
Edellä 17 a §:ssä tarkoitetussa lukemisesteasetuksessa säädetään valtuutetun yhteisön oikeudesta harjoittaa saavutettavassa muodossa olevien teoskappaleiden vaihtoa julkaistujen teosten saatavuuden helpottamista sokeiden, heikkonäköisten tai muulla tavoin lukemisesteisten hyväksi koskevan vuonna 2013 hyväksytyn Maailman henkisen omaisuuden järjestö WIPOn Marrakeshin sopimuksen osapuolina olevien muiden kuin Euroopan unionin jäsenvaltioiden valtuutettuja yhteisöjä vastaavien yhteisöjen kanssa.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
18 § (14.10.2005/821)
Opetuksessa käytettävät kokoomateokset (22.5.2015/607)
Opetuksessa käytettäväksi tarkoitettuun painamalla tai vastaavin menetelmin valmistettuun kokoomateokseen, joka muodostetaan useiden tekijöiden teoksista, saa ottaa vähäisiä osia kirjallisesta teoksesta tai sävellysteoksesta taikka, jos teos ei ole laaja, koko teoksen, kun viisi vuotta on kulunut vuodesta, jona teos julkaistiin. Tekstiin liittyen saadaan ottaa kuva julkistetusta taideteoksesta. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske teosta, joka on valmistettu käytettäväksi opetuksessa.
Edellä 1 momentissa tarkoitetusta lainaamisesta tekijällä on oikeus korvaukseen.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
19 § (24.3.1995/446)
Teoksen kappaleiden levittäminen ja oikeus lainauskorvaukseen (22.5.2015/607)
Kun teoksen kappale on tekijän suostumuksella ensimmäisen kerran myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu Euroopan talousalueella, kappaleen saa levittää edelleen. (14.10.2005/821)
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske teoksen kappaleen saattamista yleisön saataviin vuokraamalla tai siihen verrattavalla oikeustoimella. Rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuotteen saa kuitenkin vuokrata yleisölle.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske elokuvateoksen tai tietokoneella luettavassa muodossa olevan tietokoneohjelman kappaleen saattamista yleisön saataviin lainaamalla.
Teoksen tekijällä on oikeus korvaukseen teoksensa kappaleiden lainaamisesta yleisölle, lukuun ottamatta rakennustaiteen, taidekäsityön ja taideteollisuuden tuotteita. Oikeutta korvaukseen ei kuitenkaan ole, jos lainaaminen tapahtuu muusta kuin yleisestä kirjastosta tai korkeakoulukirjastosta. Jollei korvausta vaadita todisteellisesti kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jona oikeus korvaukseen on syntynyt, oikeus korvaukseen raukeaa. Tässä momentissa tarkoitettuun oikeuteen sovelletaan 41 §:ää. Oikeustoimi, jolla tekijä luovuttaa oikeutensa tässä momentissa tarkoitettuun korvaukseen, on mitätön. (18.11.2016/972)
Teoksen kappaleen, joka on tekijän suostumuksella ensimmäisen kerran myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu Euroopan talousalueen ulkopuolella, saa 1 momentin mukaisesti 3 momentissa olevin rajoituksin:
1) saattaa yleisön saataviin lainaamalla;
2) myydä tai muutoin pysyvästi luovuttaa, jos luovutettava kappale on yksityisen henkilön omaan käyttöönsä hankkima;
3) myydä tai muutoin pysyvästi luovuttaa, jos luovutettava kappale on arkiston, yleisölle avoimen kirjaston tai museon kokoelmaansa hankkima.
(14.10.2005/821)
19 a § (3.3.2023/263)
Korvausta hallinnoiva organisaatio
Korvaus 19 §:n 4 momentissa tarkoitetusta lainaamisesta alkuperäiselle tekijälle suoritetaan opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymän, kyseiseen tarkoitukseen käytettyjen teosten tekijöitä edustavan yhteishallinnointiorganisaation välityksellä. Organisaatioita voidaan hyväksyä useita, jos tekijöiden edustavuutta ei voida muuten saavuttaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy 1 momentissa tarkoitetun organisaation hakemuksesta määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Hyväksyttävän organisaation tulee olla vakavarainen ja sillä tulee olla valmius ja kyky hoitaa asioita hyväksymispäätöksen mukaisesti. Organisaation tulee vuosittain antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle selvitys hyväksymispäätöksen nojalla tekemistään toimista. Organisaation tai organisaatioiden yhdessä tulee edustaa merkittävää osaa niistä eri alojen teosten tekijöistä, joiden teoksia käytetään 19 §:n 1 momentin nojalla siltä osin kuin kysymys on teoskappaleen lainaamisesta yleisölle. Hyväksymispäätöksessä voidaan organisaatiolle myös asettaa käytännön toimintaa yleisesti ohjaavia ehtoja.
Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu. Hyväksyminen voidaan peruuttaa, jos organisaatio hyväksymispäätöstä ja sen ehtoja rikkomalla syyllistyy vakaviin tai olennaisiin rikkomuksiin tai laiminlyönteihin ja jolleivät organisaatiolle annetut huomautukset ja varoitukset ole johtaneet toiminnassa esiintyneiden puutteiden korjaamiseen.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
20 § (14.10.2005/821)
Teoskappaleen näyttäminen (22.5.2015/607)
Kun teoksen kappale on tekijän suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, kappaletta saadaan käyttää teoksen näyttämiseen julkisesti.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
21 § (14.10.2005/821)
Julkinen esittäminen (22.5.2015/607)
Teoksen, joka on julkaistu, saa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä.
Julkaistun teoksen saa myös esittää julkisesti tilaisuudessa, jossa teosten esittäminen ei ole pääasia ja johon pääsy on maksuton sekä jota muutoinkaan ei järjestetä ansiotarkoituksessa.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske näytelmä- eikä elokuvateosta. Elokuvateoksen julkisesta esittämisestä tutkimuksen ja korkeakoulutasoisen elokuvaopetuksen yhteydessä säädetään 16 c §:ssä. Elokuvateoksen julkiseen esittämiseen opetustoiminnan yhteydessä sovelletaan myös, mitä 14 §:n 1 momentissa ja 14 a §:ssä säädetään. (3.3.2023/263)
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
22 § (24.3.1995/446)
Sitaatti (22.5.2015/607)
Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
23 § (24.3.1995/446)
Ajankohtaiskirjoitus (22.5.2015/607)
Sanomalehteen tai aikakauskirjaan saa toisesta sanomalehdestä tai aikakauskirjasta, jollei siinä ole jälkipainantakieltoa, ottaa uskonnollista, poliittista tai taloudellista päivänkysymystä koskevan kirjoituksen.
Tekijän nimi ja lähde on aina mainittava. (14.10.2005/821)
23 a § (3.3.2023/263)
Teoksen käyttö parodiassa
Julkistettua teosta saa käyttää parodiassa, karikatyyrissä ja pastississa.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
24 § (14.10.2005/821)
Konserttiohjelma (22.5.2015/607)
Kun sävellysteos esitetään tekstin kanssa, tekstin saa ottaa kuulijoiden käytettäväksi painamalla, valokopioimalla tai muulla vastaavalla menetelmällä valmistettuun konserttiohjelmaan tai muuhun vastaavaan.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
25 § (24.3.1995/446)
Julkistetun tai luovutetun taideteoksen käyttäminen (22.5.2015/607)
Julkistetuista taideteoksista saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia:
1) arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen; sekä
2) sanomalehteen tai aikakauskirjaan selostettaessa päiväntapahtumaa, edellyttäen ettei teosta ole valmistettu sanomalehdessä tai aikakauskirjassa toisinnettavaksi.
Kun taideteoksen kappale on tekijän suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, taideteoksen saa sisällyttää valokuvaan, elokuvaan tai televisio-ohjelmaan, jos toisintamisella on valokuvassa, elokuvassa tai televisio-ohjelmassa toisarvoinen merkitys. (14.10.2005/821)
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
25 a § (14.10.2005/821)
Taideteoksen käyttäminen luettelossa ja tiedotuksessa sekä rakennuksen kuvaaminen (22.5.2015/607)
Taideteoksen, joka kuuluu kokoelmaan tai pannaan näytteille taikka tarjotaan myytäväksi, saa kuvata näyttelyä tai myyntiä koskevaan tiedotukseen taikka painamalla, valokopioimalla tai muulla vastaavalla menetelmällä valmistettuun luetteloon.
Kokoelmaan sisältyvästä taikka näytteillä olevasta tai myytäväksi tarjottavasta taideteoksesta kokoelman ylläpitäjä, näytteille asettaja tai myyjä saa sopimuslisenssin nojalla, siten kuin 26 §:ssä säädetään, valmistaa kappaleita muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa ja käyttää siten valmistettuja kappaleita yleisölle välittämiseen muulla tavalla kuin radiossa tai televisiossa lähettämällä. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske taideteosta, jonka tekijä on kieltänyt kappaleen valmistamisen tai teoksen välittämisen.
Taideteoksen kuvaaminen on sallittua muissakin kuin 1 tai 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, jos teos on pysyvästi sijoitettu julkiselle paikalle tai sen välittömään läheisyyteen. Jos taideteos on kuvan pääaihe, kuvaa ei saa käyttää ansiotarkoituksessa. Tekstiin liittyvän kuvan saa kuitenkin ottaa sanomalehteen tai aikakauskirjaan.
Rakennuksen saa vapaasti kuvata.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
25 b § (24.3.1995/446)
Teoksen sisällyttäminen uutislähetykseen (22.5.2015/607)
Toisinnettaessa päiväntapahtumaa radio- tai televisiolähetyksessä tai elokuvana saadaan päiväntapahtumassa näkyvä tai kuuluva teos sisällyttää toisinnokseen tiedotustarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.
Käytettäessä lyhyitä otteita televisiolähetyksestä 48 §:n 5 momentin mukaisesti yleisöä suuresti kiinnostavasta tapahtumasta tehtäviä uutisraportteja varten saadaan lähetykseen sisältyvä teos sisällyttää uutisraporttiin. (30.4.2010/307))
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
25 c § (24.3.1995/446)
Julkisten lausumien toisintaminen (22.5.2015/607)
Mitä suullisesti tai kirjallisesti esitetään julkisessa edustajistossa, viranomaisessa tai yleisestä asiasta neuvottelemista varten pidetyssä julkisessa tilaisuudessa, on lupa toisintaa tekijän suostumuksetta. Jutussa tai asiassa annetun lausunnon tai todisteena esitetyn kirjoituksen ja muun sellaisen saa kuitenkin toisintaa vain sitä juttua tai asiaa selostettaessa ja selostuksen tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Tekijällä yksin on oikeus julkaista esitystensä kokoelma.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
25 d § (24.3.1995/446)
Asiakirjajulkisuus ja oikeudenhoito (22.5.2015/607)
Tekijänoikeus ei rajoita laissa säädettyä oikeutta saada tieto yleisestä asiakirjasta.
Teosta saadaan käyttää oikeudenhoidon tai yleisen turvallisuuden vaatiessa.
Edellä 1 tai 2 momentin nojalla käytetystä teoksesta saadaan ottaa lainauksia 22 §:n mukaisesti.
Lain 9 §:n 2 momentissa tarkoitettuja teoksia saa toisintaa pykälän 1 momentissa tarkoitetun asiakirjan yhteydessä sekä käyttää asiakirjasta erillään siihen hallinnolliseen tai muuhun tarkoitukseen, johon asiakirja liittyy. (14.10.2005/821)
Se, joka radiossa tai televisiossa lähettämällä tai muuten välittää teoksen yleisölle, saa valmistaa tai valmistuttaa taikka säilyttää lähetetyn tai välitetyn teoksen kappaleen lakiin perustuvan tallentamis- tai säilyttämisvelvollisuutensa täyttämiseksi. (14.10.2005/821)
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
25 e § (24.3.1995/446)
Rakennusten ja käyttöesineiden muuttaminen (22.5.2015/607)
Rakennusta ja käyttöesinettä saa omistaja tekijän luvatta muuttaa, mikäli teknilliset tai tarkoituksenmukaisuussyyt sitä vaativat.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
25 f § (14.10.2005/821)
Alkuperäinen radio- ja televisiolähetys (22.5.2015/607)
Lähettäjäyritys saa lähettää teoksen sopimuslisenssin nojalla siten kuin 26 §:ssä säädetään. Mitä tässä momentissa säädetään, ei kuitenkaan koske näytelmäteosta, elokuvateosta eikä muutakaan teosta, jos tekijä on kieltänyt teoksen lähettämisen.
Jos lähettäjäyrityksellä on oikeus lähettää teos, yritys saa valmistaa teoksesta kappaleen käytettäväksi omissa lähetyksissään enintään neljä kertaa yhden vuoden aikana.
Teoksen käyttämiseksi 2 momentissa säädettyä useammin tai vuotta pidemmän ajan lähettäjäyritys saa valmistaa tai valmistuttaa teoksesta kappaleen sopimuslisenssin nojalla siten kuin 26 §:ssä säädetään.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta radio- tai televisiolähetykseen sisältyvän teoksen edelleen lähettämiseen samanaikaisesti alkuperäisen lähetyksen kanssa lähetystä muuttamatta.
Mitä 1 momentissa säädetään, koskee radio- tai televisiolähetystä satelliitin välityksellä ainoastaan, jos satelliittilähetys tapahtuu samanaikaisesti kuin saman lähettäjäyrityksen lähetys maanpäällisessä verkossa.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
25 g§ (8.11.2013/763)
Arkistoidun ohjelman ja lehden uudelleen käyttäminen (22.5.2015/607)
Lähettäjäyritys saa sopimuslisenssin nojalla, siten kuin 26 §:ssä säädetään, valmistaa arkistossaan olevasta televisio- tai radio-ohjelmasta ja siihen sisältyvästä teoksesta kappaleen ja käyttää sitä yleisölle välittämiseen, jos teos sisältyy lähettäjäyrityksen tuottamaan tai tilaamaan televisio- tai radio-ohjelmaan, joka on lähetetty ennen 1 päivää tammikuuta 2002.
Lehtikustantaja saa sopimuslisenssin nojalla, siten kuin 26 §:ssä säädetään, valmistaa teoksesta kappaleen ja käyttää sitä yleisölle välittämiseen, jos teos sisältyy lehtikustantajan ennen 1 päivää tammikuuta 1999 julkaisemaan sanoma- tai aikakauslehteen.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske teosta, jonka käytön tekijä on kieltänyt.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
25 h § (3.3.2023/263)
Radio- ja televisiolähetysten edelleen lähettäminen
Radio- tai televisiolähetykseen sisältyvän teoksen saa lähetystä muuttamatta sopimuslisenssin nojalla, siten kuin 26 §:ssä säädetään, lähettää edelleen yleisön vastaanotettavaksi samanaikaisesti alkuperäisen lähetyksen kanssa. Sillä tavalla, jolla edelleenlähetyksen toteuttava osapuoli saa ohjelmasignaalin lähetystoimintaa harjoittavalta organisaatiolta edelleenlähettämistä varten, ei ole merkitystä.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta lähetykseen sisältyvän teoksen edelleen lähettämiseen, jos sen tekijä on luovuttanut oikeuden sen edelleen lähettämiseen sille lähettäjäyritykselle, jonka lähetystä edelleenlähettäminen koskee.
Edellä 1 momentissa tarkoitettua edelleen lähettämistä ja 2 momentissa tarkoitettujen teosten edelleen lähettämistä koskevat luvat on myönnettävä samanaikaisesti.
Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan alkuperäiseen radio- tai televisiolähetykseen riippumatta siitä, mistä valtiosta lähetys on peräisin.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
25 i§ (22.5.2015/608)
Jakeluvelvoitteen alaisten ohjelmien edelleen lähettäminen
Verkkopalvelua sellaisessa kaapelitelevisioverkossa, jota pääasiassa käytetään televisio- ja radio-ohjelmistojen lähettämiseen ja jota merkittävä määrä verkon loppukäyttäjiä käyttää pääasiallisena keinonaan vastaanottaa televisio- ja radiolähetyksiä, tarjoava teleyritys saa lähettää edelleen johtoja pitkin yleisön vastaanotettavaksi tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 227 §:ssä tarkoitettuun televisio- tai radiolähetykseen sisältyvän teoksen samanaikaisesti alkuperäisen lähetyksen kanssa lähetystä muuttamatta.
Tekijällä on oikeus saada edelleen lähettäjältä korvaus edelleen lähettämisestä, jollei edelleen lähettäjä näytä toteen, että korvaus on jo maksettu lähetysoikeuksien hankinnan yhteydessä. Mikäli lähettäjäyritys ei ole maksanut suoraan oikeudenhaltijoille korvausta edelleen lähettämisestä, korvaus voidaan maksaa ainoastaan 26 §:n 1 momentissa tarkoitetun järjestön välityksellä. Jollei korvausta vaadita todisteellisesti kolmen vuoden kuluessa sen vuoden päättymisestä, jona oikeus korvaukseen on syntynyt, oikeus korvaukseen raukeaa.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
25 j § (24.3.1995/446)
Tietokoneohjelman ja tietokannan käyttäminen (22.5.2015/607)
Joka on laillisesti hankkinut tietokoneohjelman, saa valmistaa ohjelmasta sellaiset kappaleet ja tehdä ohjelmaan sellaisia muutoksia, jotka ovat tarpeen ohjelman käyttämiseksi aiottuun tarkoitukseen. Tämä koskee myös virheiden korjaamista.
Se, jolla on oikeus käyttää tietokoneohjelmaa, saa valmistaa ohjelmasta varmuuskappaleen, jos se on tarpeen ohjelman käytön kannalta.
Se, jolla on oikeus käyttää tietokoneohjelmaa, saa tarkastella, tutkia tai kokeilla tietokoneohjelman toimintaa niiden ideoitten ja periaatteiden selvittämiseksi, jotka ovat ohjelman osan perustana, jos hän tekee sen ohjelman tietokoneen muistiin lukemisen tai ohjelman näyttämisen, ajamisen, siirtämisen tai tallentamisen yhteydessä.
Se, jolla on oikeus käyttää tietokantaa, saa valmistaa tietokannasta kappaleita ja tehdä kaikki muutkin toimet, jotka ovat tarpeen tietokannan sisältöön pääsyä ja sisällön tavanmukaista käyttöä varten. (3.4.1998/250)
Sopimuksen ehto, jolla rajoitetaan 2–4 momentin mukaista käyttöä, on tehoton. (3.4.1998/250)
25 k § (24.3.1995/446)
Tietokoneohjelmien yhteentoimivuus (22.5.2015/607)
Ohjelman koodin kopioiminen ja sen muodon kääntäminen on sallittua, jos nämä toimenpiteet ovat välttämättömiä sellaisten tietojen hankkimiseksi, joiden avulla voidaan saavuttaa yhteentoimivuus itsenäisesti luodun tietokoneohjelman ja muiden ohjelmien välillä, ja seuraavat edellytykset täyttyvät:
1) nämä toimenpiteet suorittaa lisenssinhaltija tai muu henkilö, jolla on oikeus käyttää ohjelman kappaletta, taikka heidän lukuunsa henkilö, jolla on siihen oikeus;
2) yhteentoimivuuden saavuttamisen kannalta tarpeellinen tieto ei aikaisemmin ole ollut helposti ja nopeasti 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden saatavilla; sekä
3) nämä toimenpiteet rajoittuvat niihin alkuperäisen ohjelman osiin, jotka ovat yhteentoimivuuden saavuttamisen kannalta tarpeen.
Tietoja, jotka on saatu 1 momentin säännösten nojalla, ei saa näiden säännösten nojalla:
1) käyttää muuhun tarkoitukseen kuin itsenäisesti luodun tietokoneohjelman yhteentoimivuuden aikaansaamiseen;
2) antaa muille, ellei se ole tarpeen itsenäisesti luodun tietokoneohjelman yhteentoimivuuden kannalta; eikä
3) käyttää ilmaisumuodoltaan huomattavassa määrin samanlaisen tietokoneohjelman kehittämiseen, valmistamiseen tai markkinoille saattamiseen taikka muuhun tekijänoikeutta loukkaavaan toimeen.
Sopimuksen ehto, jolla rajoitetaan tämän pykälän mukaista tietokoneohjelman käyttöä, on tehoton.
25 l§ (22.5.2015/607)
Televisio-ohjelmien verkkotallennuspalvelu
Verkkotallennuspalvelun tarjoaja saa sopimuslisenssin nojalla, noudattaen 26 §:ää, valmistaa televisiossa lähetettyyn ohjelmaan sisältyvästä teoksesta kappaleen ja käyttää sitä yleisön saataviin saattamiseen siten, että ohjelma on tallennuspalvelun asiakkaan katseltavissa ja kuunneltavissa asiakkaan itse valitsemassa paikassa ja itse valitsemana aikana.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta teokseen, jonka tekijä on luovuttanut lähettäjäyritykselle oikeuden määrätä 1 momentissa tarkoitetusta teoksen käyttämisestä.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos kuvatallenteen tuottaja on hankkinut ohjelmaan sisältyvien teosten tekijöiden oikeudet määrätä momentissa tarkoitetusta käyttämisestä ja tuottaja on kieltänyt ohjelman käyttämisen.
25 m § (3.3.2023/263)
Radio- ja televisio-ohjelmien suora siirto
Lähetystoimintaa harjoittava organisaatio ja ohjelmasignaalin jakelija saavat lähettää teoksen 50 f §:ssä tarkoitetulla suoran siirron menetelmällä oikeudenhaltijalta saamansa luvan tai sopimuslisenssin nojalla siten kuin 26 §:ssä säädetään. Mitä tässä pykälässä säädetään, ei kuitenkaan koske teosta, jos tekijä on kieltänyt teoksen lähettämisen.
25 n § (3.3.2023/263)
Lehtijulkaisuun sisältyvän teoksen käyttäminen
Lehtijulkaisuun sisältyvää teosta saa käyttää 50 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin sopimuslisenssin mukaisesti siten kuin 26 §:ssä säädetään.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske teosta, jonka tekijä on kieltänyt kappaleen valmistamisen tai teoksen välittämisen.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
26 § (3.3.2023/263)
Sopimuslisenssi
Sopimuslisenssiä koskevia tämän lain säännöksiä sovelletaan sopimukseen, joka on tehty käyttäjän ja sellaisen sopimuslisenssiorganisaation välillä, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö on hyväksynyt jäljempänä tämän pykälän 4 momentissa olevien säännösten mukaisesti. Hyväksyttyä sopimuslisenssiorganisaatiota pidetään tämän sopimuksen osalta oikeutettuna edustamaan muitakin saman alan teosten tekijöitä. Mainitulla sopimuksella laajennetun kollektiivisen käyttöluvan saanut voi luvan mukaisin ehdoin käyttää kaikkia tämän alan tekijöiden teoksia.
Mitä 1 momentissa tarkoitetun sopimuslisenssiorganisaation yleiskokous päättää teoksen kappaleiden valmistamisesta taikka teoksen yleisön saataviin saattamisesta suoritettavien korvausten jakamisesta organisaation suoraan edustamille tekijöille tai käyttämisestä tekijöiden yhteisiin tarkoituksiin, sovelletaan myös muihin 1 momentissa tarkoitettuihin saman alan tekijöihin, joita sopimuslisenssiorganisaatio ei suoraan edusta.
Jos sopimuslisenssiorganisaation 2 momentissa tarkoitettu päätös korvausten jakamisessa noudatettavista yleisistä periaatteista ei tuota organisaation suoraan edustamille tekijöille oikeutta henkilökohtaiseen korvaukseen, 1 momentissa tarkoitetulla saman alan tekijällä, jota sopimuslisenssiorganisaatio ei suoraan edusta, on kuitenkin oikeus vaatia henkilökohtainen korvaus. Korvauksen suorittaa 1 momentissa tarkoitettu sopimuslisenssiorganisaatio. Oikeus henkilökohtaiseen korvaukseen raukeaa, jos sitä koskevaa vaatimusta ei todistettavasti esitetä viimeistään kolmen vuoden kuluttua sen kalenterivuoden päättymisestä, jona teoksesta on valmistettu kappaleita tai teos on saatettu yleisön saataviin, kolmen vuoden kuluttua sen tilikauden lopusta, jona teoksen käytöstä maksettava korvaus kerättiin, sen mukaan, kumpi näistä ajankohdista on myöhäisempi.
Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy hakemuksesta tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista annetun lain (1494/2016) 4 §:ssä tarkoitetun yhteishallinnointiorganisaation sopimuslisenssiorganisaatioksi määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Hyväksyttävän organisaation tulee täyttää seuraavat ehdot:
1) organisaation tulee olla tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista annetun lain 5 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tekijöiden antamien valtuutusten perusteella riittävän edustava Suomessa käytettyjen teosten tietyn alan tekijöiden suhteen sopimuksen kohteena olevan teostyypin ja oikeuksien osalta; organisaation tulee hakemuksen yhteydessä antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle riittävät tiedot edustavuutensa arvioimiseksi;
2) organisaatiolla tulee olla taloudellinen ja toiminnallinen valmius ja kyky hoitaa asioita hyväksymispäätöksen mukaisesti;
3) organisaation tai, jos tekijöiden edustavuus tietyn teostyypin osalta voidaan saavuttaa vain useampien yhteishallinnointiorganisaatioiden hyväksymisellä sopimuslisenssiorganisaatioiksi, sopimuslisenssiorganisaatioiden yhdessä tulee edustaa merkittävää osaa niistä eri alojen teosten tekijöistä, joilla on oikeuksia tietyn sopimuslisenssisäännöksen nojalla käytettäviin teoksiin.
Hyväksytyn organisaation tulee esittää suunnitelma siitä, miten tekijöille tiedotetaan organisaation myöntämistä käyttöluvista, mahdollisuudesta hakea organisaatiolta korvauksia teosten käyttämisestä ja oikeudesta kieltää teoksen käyttö sekä vuosittain antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle selvitys hyväksymispäätöksen nojalla tekemistään toimista.
Hyväksyttäessä useampia yhteishallinnointiorganisaatioita myöntämään lupia tiettyyn teosten käyttöön on hyväksymispäätöksissä tarvittaessa varmistettava, että luvat myönnetään samanaikaisesti ja yhteensopivin ehdoin. Hyväksymispäätöksessä voidaan sopimuslisenssiorganisaatiolle asettaa sopimustoimintaa yleisesti ohjaavia ehtoja.
Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu. Hyväksyminen voidaan peruuttaa, jos sopimuslisenssiorganisaatio hyväksymispäätöstä ja sen ehtoja rikkomalla syyllistyy vakaviin tai olennaisiin rikkomuksiin tai laiminlyönteihin ja jos organisaatiolle annetut huomautukset ja varoitukset eivät ole johtaneet toiminnassa esiintyneiden puutteiden korjaamiseen.
Sopimuslisenssiorganisaation tulee lisäksi noudattaa, mitä yhteishallinnointiorganisaatioiden toiminnasta muilta osin säädetään tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista annetussa laissa.
2 a luku (8.6.1984/442)
Hyvitys teoksen kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön (14.10.2005/821)
26 a § (19.12.2014/1171)
Hyvitys (22.5.2015/607)
Valtio maksaa tekijöille hyvitystä teoksen kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön. Hyvitys maksetaan valtion talousarvioon otettavasta määrärahasta, jonka tulee olla määrältään sellainen, että sitä voidaan pitää kohtuullisena hyvityksenä teosten kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön.
Yksityistä kappaleen valmistamista ja sen yleisyyttä tutkitaan hyvityksen oikean mitoituksen määrittelemiseksi. Tutkimuksen tekee opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymä puolueeton tutkimuslaitos.
Valtioneuvosto asettaa opetus- ja kulttuuriministeriön esityksestä neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on toimia neuvoa-antavana asiantuntijaelimenä yksityistä kappaleen valmistamista koskevassa tutkimuksessa. Neuvottelukunnan toimikausi on neljä vuotta.
26 b § (19.12.2014/1171)
Hyvityksen maksaminen (22.5.2015/607)
Hyvitys maksetaan opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain hyväksymän hyvitysvarojen käyttösuunnitelman mukaisesti suorana hyvityksenä teosten tekijöille ja välillisenä hyvityksenä tekijöille heidän yhteisiin tarkoituksiinsa.
Hyvitys maksetaan tekijöille lukuisia tietyn alan Suomessa käytettyjen teosten tekijöitä edustavan järjestön välityksellä. Järjestön on suoran hyvityksen jakamisessa kohdeltava sekä edustamiaan että järjestön ulkopuolisia tekijöitä yhdenvertaisesti.
Opetus- ja kulttuuriministeriö valvoo, että hyvityksen käytössä ja edelleen tilittämisessä noudatetaan käyttösuunnitelmaa. Ministeriöllä on oikeus saada järjestöltä tarpeelliset tiedot valvontaa varten.
26 c–26 f §
26 c–26 f § on kumottu L:lla 19.12.2014/1171.
26 g § (14.10.2005/821)
26 g § on kumottu L:lla 14.10.2005/821.
26 h § (19.12.2014/1171)
26 h § on kumottu L:lla 19.12.2014/1171.
2 b luku (24.3.1995/446)
Jälleenmyyntikorvaus
26 i § (5.5.2006/345)
Jälleenmyyntikorvaus (22.5.2015/607)
Kuvataiteen teoksen tekijällä on oikeus saada korvaus kaikesta kuvataiteen teoksen jälleenmyynnistä, johon osallistuu myyjänä, ostajana tai välittäjänä taidemarkkinoiden ammattilainen. Oikeutta jälleenmyyntikorvaukseen ei kuitenkaan ole, jos yleisölle avoin museo ostaa teoksen yksityishenkilöltä.
Jälleenmyyntikorvaus on:
a) 5 prosenttia siitä osasta kuvataiteen teoksen myyntihintaa, joka on enintään 50 000 euroa;
b) 3 prosenttia siitä osasta kuvataiteen teoksen myyntihintaa, joka on yli 50 000 euroa mutta enintään 200 000 euroa;
c) 1 prosentti siitä osasta kuvataiteen teoksen myyntihintaa, joka on yli 200 000 euroa mutta enintään 350 000 euroa;
d) 0,5 prosenttia siitä osasta kuvataiteen teoksen myyntihintaa, joka on yli 350 000 euroa mutta enintään 500 000 euroa; ja
e) 0,25 prosenttia siitä osasta kuvataiteen teoksen myyntihintaa, joka on yli 500 000 euroa.
Jälleenmyyntikorvaus lasketaan kuvataiteen teoksen arvonlisäverottomasta myyntihinnasta.
Jälleenmyyntikorvausta ei peritä myyntihinnasta, joka arvonlisäverottomana on enintään 255 euroa. Pykälän 2 momentin mukaan laskettavan korvauksen kokonaismäärä on enintään 12 500 euroa.
Oikeus saada korvaus jälleenmyynnistä syntyy, kun tekijä tai hänen oikeudenomistajansa on myynyt tai muutoin pysyvästi luovuttanut kuvataiteen teoksen tai tekijän itsensä tekemiä tai hänen luvallaan tehtyjä kuvataiteen teoksen kappaleita, joita on rajoitettu määrä.
Oikeutta korvaukseen ei ole rakennustaiteen tuotteiden jälleenmyynnistä.
Oikeus korvaukseen on voimassa tekijänoikeudellisen suoja-ajan. Oikeus on henkilökohtainen eikä tekijä voi luovuttaa sitä kolmannelle tai luopua siitä. Oikeuteen sovelletaan kuitenkin, mitä 41 §:n 1 momentissa säädetään. Jos tekijältä ei jää oikeudenomistajia, korvaukset käytetään tekijöiden yhteisiin tarkoituksiin.
26 j § (5.5.2006/345)
Korvauksen keräävä järjestö (22.5.2015/607)
Jälleenmyyntikorvauksen kerää ja tilittää kuvataiteen teosten tekijöille Suomessa myytyjen teosten tekijöitä edustava järjestö, jonka opetusministeriö on hakemuksesta hyväksynyt tehtävään määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi. Tehtävään voidaan hyväksyä kerrallaan vain yksi järjestö. Hyväksyttävällä järjestöllä tulee olla taloudellinen ja toiminnallinen valmius ja kyky hoitaa asioita hyväksymispäätöksen mukaisesti. Järjestön tulee vuosittain antaa opetusministeriölle selvitys hyväksymispäätöksen nojalla tekemistään toimista.
Opetusministeriön päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu. Hyväksyminen voidaan peruuttaa, jos järjestö hyväksymispäätöstä ja sen ehtoja rikkomalla syyllistyy vakaviin tai olennaisiin rikkomuksiin tai laiminlyönteihin ja jolleivät järjestölle annetut huomautukset ja varoitukset ole johtaneet toiminnassa esiintyneiden puutteiden korjaamiseen.
Opetusministeriö voi antaa järjestölle tarkempia määräyksiä korvauksen keräämisestä ja maksuvarojen tilittämisestä tekijöille. Opetusministeriöllä on oikeus saada järjestöltä valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot.
26 k § (5.5.2006/345)
Vastuu korvauksen suorittamisesta (22.5.2015/607)
Korvauksen suorittamisesta ovat vastuussa 26 i §:n 1 momentissa tarkoitettu myyjä ja välittäjä. Ostaja on vastuussa korvauksen suorittamisesta, jos jälleenmyyntiin ei osallistu muita taidemarkkinoiden ammattilaisia kuin ostaja.
Myyjä, välittäjä ja ostaja ovat velvollisia antamaan 26 j §:ssä tarkoitetulle järjestölle vuosittain selvityksen teosten myynnistä. Myyjä, välittäjä ja ostaja ovat järjestön vaatiessa velvollisia antamaan järjestölle tarpeelliset tiedot tilitysten oikeellisuuden tarkistamiseksi tilitysvuodelta ja kolmelta sitä edeltäneeltä kalenterivuodelta.
26 l § (22.12.2009/1442)
Tiedonanto- ja selvitysvelvollisuuden noudattamisen valvonta (22.5.2015/607)
Aluehallintovirasto voi järjestön hakemuksesta velvoittaa myyjän täyttämään 26 k §:n 2 momentissa tarkoitetun velvollisuutensa sakon uhalla. Uhkasakon asettamisesta ja maksettavaksi tuomitsemisesta säädetään uhkasakkolaissa.
Aluehallintovirastolla on oikeus 26 k §:n 2 momentissa tarkoitetun tiedonanto- ja selvitysvelvollisuuden noudattamisen valvomiseksi toimittaa tarkastus. Myyjän on tarkastusta varten päästettävä tarkastuksen suorittaja hallinnassaan oleviin liiketiloihin sekä vaadittaessa esitettävä kirjanpitonsa, liikekirjeenvaihtonsa, korvausvelvollisuuden alaista myyntiä koskevat asiakirjat ja muut asiakirjat, joilla voi olla merkitystä valvonnassa. Tarkastuksen suorittajalla on oikeus ottaa jäljennöksiä tarkastettavista asiakirjoista. Tarkastuksen suorittajalla on oikeus käyttää asiantuntijana perivän järjestön määräämää henkilöä. Aluehallintovirastolla on oikeus luovuttaa perinnässä tarpeelliset tiedot järjestölle.
Poliisi on velvollinen tarvittaessa antamaan aluehallintovirastolle virka-apua tälle 2 momentin nojalla kuuluvien tehtävien suorittamiseksi.
Joka 26 k §:n 2 momentin tai tämän pykälän nojalla on saanut tiedon toisen liiketoimista, ei saa oikeudettomasti käyttää sitä eikä ilmaista sitä muille.
26 m § (5.5.2006/345)
26 m § on kumottu L:lla 5.5.2006/345.
3 luku
Tekijänoikeuden siirtyminen
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
27 §
Yleiset määräykset oikeuden luovutuksesta (22.5.2015/607)
Tekijänoikeus voidaan, 3 §:n säännöksistä johtuvin rajoituksin, luovuttaa kokonaan tai osittain.
Kappaleen luovutukseen ei sisälly tekijänoikeuden luovutus. Tilauksesta tehtyyn muotokuvaan tekijä ei kuitenkaan saa käyttää oikeuttaan tilaajan tai, tämän kuoltua, hänen leskensä ja perillistensä suostumuksetta.
Tekijänoikeuden luovutuksesta eräissä tapauksissa säädetään 30, 31–40 sekä 40 b §:ssä. Mainittuja säännöksiä on kuitenkin sovellettava vain, jollei toisin ole sovittu. Jäljempänä 28 a ja 30 a §:ssä säädetyistä oikeuksista ei voida poiketa sopimuksella. Jäljempänä 30 b §:ssä säädetystä saadaan poiketa vain, jos sopimusehdot perustuvat kollektiiviseen sopimukseen. Tässä momentissa mainittuja pakottavia säännöksiä ei sovelleta tietokoneohjelman tekijään. (3.3.2023/263)
28 §
Teoksen muuttamiskielto ja oikeuden edelleenluovutuskielto (22.5.2015/607)
Ellei toisin ole sovittu, ei se, jolle tekijänoikeus on luovutettu, saa muuttaa teosta eikä luovuttaa oikeutta toiselle. Milloin oikeus kuuluu liikkeelle, sen saa luovuttaa yhdessä liikkeen tai sen osan kanssa; luovuttaja on kuitenkin edelleen vastuussa sopimuksen täyttämisestä.
28 a § (3.3.2023/263)
Oikeus asianmukaiseen ja oikeasuhtaiseen korvaukseen
Jos tekijä luovuttaa yksinoikeuden tai myöntää yksinomaisen käyttöluvan teoksen hyödyntämiseen, hänellä on oikeus saada hyödyntämisestä asianmukainen ja oikeasuhtainen korvaus.
29 § (22.5.2015/607)
Tekijänoikeuden luovutusta koskevan kohtuuttoman sopimusehdon sovittelu
Jos teoksen alkuperäisen tekijän tekijänoikeuden luovutuksesta tekemän sopimuksen ehto on alalla vallitsevan hyvän sopimustavan vastaisella tavalla tai muutoin kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella tai se voidaan jättää huomioon ottamatta.
Kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, teoksen käyttötapa ja käytön määrä, teoksen kaupallinen arvo ja korvauksen määräytymistapa sekä tekijän luova panostus teokseen kokonaisuutena. Kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös sopimusta tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat. (3.3.2023/263)
Jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan.
Sopimuksen ehtona pidetään myös oikeudenluovutuksesta sovittua korvausta.
Työsopimuksessa sovitun tekijänoikeuden luovutuksen kohtuuttoman ehdon sovittelusta säädetään työsopimuslain (55/2001) 10 luvun 2 §:ssä.
Muilta osin kohtuuttoman ehdon sovittelusta säädetään varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (228/1929) 36 §:ssä.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
29 a § (31.10.1997/967)
Korvausoikeus elokuvaan tai äänitteeseen tallennetun teoksen kappaleen vuokrauksesta (22.5.2015/607)
Tekijällä, joka on luovuttanut elokuvan tai äänitteen tuottajalle oikeuden levittää yleisölle vuokraamalla elokuvaan tai äänitteeseen tallennetun teoksen kappaleita, on oikeus saada tuottajalta kohtuullinen korvaus vuokrauksesta. Tekijä ei voi luopua oikeudestaan korvaukseen.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
30 §
Sopimus julkisesta esittämisestä (22.5.2015/607)
Milloin oikeus teoksen julkiseen esittämiseen luovutetaan, on luovutus voimassa kolme vuotta eikä se tuota yksinoikeutta. Jos voimassaoloaika on määrätty kolmea vuotta pitemmäksi ja yksinoikeudesta on sovittu, saa tekijä kuitenkin itse esittää teoksen tai luovuttaa esittämisoikeuden toiselle, mikäli oikeutta kolmen vuoden aikana ei ole käytetty.
Mitä 1 momentissa on sanottu, ei koske elokuvateosta.
30 a § (3.3.2023/263)
Selvitys teoksen hyödyntämisestä
Alkuperäisellä tekijällä on oikeus saada säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa ajantasaiset, merkitykselliset ja kattavat tiedot teoksensa hyödyntämisestä siltä, jolle hän on luovuttanut oikeutensa tai yksinomaisen käyttöluvan. Selvitys on annettava, jos luovutuksensaajalla on ollut tuloja teoksen hyödyntämisestä tai tekijälle maksettava korvaus riippuu siitä, missä laajuudessa teosta käytetään. Selvityksen tulee sisältää tiedot teoksen hyödyntämisestä, siitä syntyneistä tuloista ja tekijälle maksettavasta korvauksesta kaikkien hyödyntämistapojen osalta.
Selvityksen antamisvelvollisuuden laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon kunkin alan erityispiirteet ja käytännöt, työehtosopimukset ja mahdolliset muut merkitykselliset kollektiiviset sopimukset, olemassa olevat raportointikeinot, selvityksen antamisesta aiheutuva hallinnollinen rasitus sekä kaikki muut asian arviointiin vaikuttavat seikat.
Jos selvityksen antaminen 1 momentin mukaisesti aiheuttaisi suhteettoman taloudellisen rasituksen, ottaen huomioon sopimuskumppanin teoksen hyödyntämisestä saamat tuotot, selvitys saadaan rajoittaa siihen, mitä kohtuudella voidaan odottaa.
Edellä 1 momentissa säädettyä velvollisuutta antaa selvitys ei ole, jos tekijän luova panostus ei ole merkittävä koko teos huomioon ottaen, paitsi jos tekijä osoittaa tarvitsevansa tiedot korvauksen kohtuullistamiseksi 29 §:n nojalla.
Jos tekijän sopimuskumppani on luovuttanut oikeuksia edelleen toiselle, eikä siksi pysty täyttämään 1 momentissa säädettyä selvityksen antamisvelvollisuuttaan, tekijällä on oikeus pyytää selvitys siltä, jolle oikeudet on luovutettu. Tämä voi antaa selvityksen tekijälle suoraan tai tekijän sopimuskumppanin välityksellä. Tekijällä on oikeus saada tietopyynnön esittämiseksi sopimuskumppaniltaan sen yhteystiedot, jolle oikeudet on luovutettu.
Tekijä ei saa oikeudettomasti ilmaista eikä käyttää liikesalaisuuslaissa(595/2018) määriteltyä selvityksen antajan liikesalaisuudeksi yksilöimää tietoa. Tekijällä on oikeus säilyttää saamansa tieto ja käyttää sitä teoksen koko hyödyntämisajan ja kohtuullisen ajan sen jälkeenkin, jos säilyttäminen ja käyttäminen ovat tarpeen korvauksen kohtuullistamiseksi.
Jäljempänä 35 §:ssä säädetään painokseen ja tilitykseen liittyvistä kustantajan velvollisuuksista kirjankustannusalalla.
30 b § (3.3.2023/263)
Oikeudenluovutuksen peruuttaminen
Jos teosta, jonka osalta tekijä on siirtänyt yksinoikeuden tai yksinomaisen käyttöoikeuden, ei ole hyödynnetty kunkin alan erityispiirteet ja käytännöt huomioon ottaen kohtuullisen ajan kuluessa oikeuden luovutusta koskevan sopimuksen tekemisestä, eikä teosta tekijän esittämästä vaatimuksesta huolimatta hyödynnetä kuuden kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä, tekijällä on oikeus peruuttaa oikeudenluovutus tai päättää, että oikeudenluovutuksen yksinomainen luonne päättyy. Tekijällä on oikeus pitää saamansa palkkio.
Jos kaksi tai useampi on luonut teoksen yhdessä, heidän on käytettävä 1 momentissa tarkoitettua oikeuttaan yhdessä.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta työ- tai virkasuhteesta johtuvia tehtäviä täytettäessä luotuun teokseen. Mainitussa momentissa säädettyä ei sovelleta myöskään, jos teoksen hyödyntämättä jättäminen johtuu valtaosin olosuhteista, jotka tekijän voidaan kohtuudella odottaa korjaavan.
Edellä 1 momentissa säädetystä voidaan poiketa vain, jos oikeuden luovutusta koskevan sopimuksen ehdot perustuvat kollektiiviseen sopimukseen.
Mitä 1–4 momentissa säädetään teoksen esittämistä tai julkaisemista koskevan oikeuden luovutuksen purkamiseen sovelletaan soveltuvin osin mitä 30, 33 ja 34 §:ssä säädetään. Elokuvateosta koskevan sopimuksen purkamiseen sovelletaan, mitä 40 §:ssä säädetään.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
31 §
Kustannussopimus (22.5.2015/607)
Kustannussopimuksella tekijä luovuttaa kustantajalle oikeuden painamalla tai senkaltaista menetelmää käyttäen monistaa ja julkaista kirjallisen tai taiteellisen teoksen.
Käsikirjoitus tai muu teoksen kappale, jonka mukaan teos on monistettava, jää tekijän omaksi.
32 §
Painoksen julkaiseminen (22.5.2015/607)
Kustantajalla on oikeus julkaista painos, joka kirjallisesta teoksesta saa olla enintään 2 000, sävellysteoksesta 1 000 ja taideteoksesta 200 kappaletta.
Painoksella tarkoitetaan sitä määrää, jonka kustantaja yhdellä kertaa valmistuttaa.
33 §
Julkaisemiseen liittyvät velvollisuudet (22.5.2015/607)
Kustantajan on julkaistava teos kohtuullisessa ajassa, tavanmukaisesti huolehdittava sen levittämisestä sekä saatettava julkaiseminen loppuun menekin ja muiden asianhaarojen edellyttämässä laajuudessa. Jos se laiminlyödään, on tekijällä oikeus purkaa sopimus ja pitää saamansa palkkio; saakoon myös korvauksen vahingosta, jota palkkio ei peitä.
34 §
Julkaisematta jättäminen (22.5.2015/607)
Jos teosta ei ole julkaistu kahden tai kysymyksen ollessa sävellysteoksesta, neljän vuoden kuluessa siitä, kun tekijä on luovuttanut täydellisen käsikirjoituksen tai muun monistettavan kappaleen, on tekijällä, vaikka kustantaja ei ole syyllistynyt laiminlyöntiin, oikeus purkaa sopimus ja pitää saamansa palkkio. Laki on sama, jos teos on myyty loppuun ja kustantajalla on oikeus uuden painoksen julkaisemiseen, mutta hän ei vuoden kuluessa siitä, kun tekijä on häneltä pyytänyt sellaista julkaisemista, käytä sanottua oikeuttaan.
35 §
Painoksen ja tilityksen tiedot (22.5.2015/607)
Kustantajan tulee toimittaa tekijälle kirjapainon tai teoksen muun monistajan todistus valmistettujen kappaleiden määrästä.
Jos tilivuoden aikana on tapahtunut myyntiä tai vuokraamista, josta tekijällä on oikeus palkkioon, on kustantajan yhdeksän kuukauden kuluessa vuoden päättymisestä toimitettava hänelle tilitys, josta käy ilmi vuoden myynti tai vuokraaminen sekä painoksen jäännösmäärä vuoden vaihteessa. Muutoinkin tekijällä on oikeus tilitysajan päätyttyä pyynnöstään saada tieto vuoden vaihteessa jäljellä olleesta määrästä.
36 §
Uusi painos (22.5.2015/607)
Jos uuden painoksen valmistaminen aloitetaan myöhemmin kuin vuoden kuluessa siitä, kun edellinen painos julkaistiin, on tekijän ennen valmistamista saatava tilaisuus tehdä teokseen sellaisia muutoksia, jotka eivät tuota kohtuuttomia kustannuksia eivätkä muuta teoksen luonnetta.
37 §
Tekijän oikeus julkaista teos (22.5.2015/607)
Tekijä ei saa uudelleen julkaista teosta siinä muodossa ja sillä tavoin kuin sopimuksessa on tarkoitettu, ennen kuin painos tai painokset, joiden julkaisemiseen kustantajalla on oikeus, on myyty loppuun.
Kirjallisen teoksen saa tekijä kuitenkin viidentoista vuoden kuluttua siitä vuodesta, jona teoksen julkaiseminen aloitettiin, ottaa koottujen tai valittujen teostensa painokseen.
38 §
Avustukset (22.5.2015/607)
Kustannussopimusta koskevia määräyksiä älköön sovellettako sanomalehti- tai aikakauskirja-avustukseen. Muuhun kokoomateokseen annetusta avustuksesta ei ole voimassa, mitä 33 ja 34 §:ssä on säädetty.
38 a § (21.12.2023/1216)
Korvaus e-kirjan ja e-äänikirjan kirjastokäytöstä
Kun yleinen kirjasto tai korkeakoulukirjasto välittää kustantajan tai muun oikeudenhaltijan kanssa sovituilla ehdoilla kirjaston kokoelmaan kuuluvan e-kirjan tai e-äänikirjan yleisölle siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada e-kirja tai e-äänikirja saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana käytettäväksi rajoitetuksi ajaksi, e-kirjaan tai e-äänikirjaan sisältyvän 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun kirjallisen teoksen, sävellysteoksen, valokuvateoksen ja muun kuvataiteen teoksen tekijällä ja kirjallisen teoksen suullisella esittäjällä on oikeus saada tästä käytöstä korvaus. Tekijällä ja esittäjällä on oikeus korvaukseen sen estämättä, mitä hänen ja e-kirjan tai e-äänikirjan kustantajan tai muun oikeudenhaltijan välillä on sovittu teoksen kirjastossa tapahtuvasta käytöstä maksettavasta korvauksesta.
Korvaus maksetaan valtion talousarvioon otettavasta määrärahasta. Oikeus korvaukseen raukeaa, jollei korvausta vaadita todisteellisesti kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jona oikeus korvaukseen on syntynyt. Edellä 1 momentissa tarkoitettuun oikeuteen sovelletaan 41 §:ää. Oikeustoimi, jolla tekijä tai kirjallisen teoksen suullinen esittäjä luovuttaa oikeutensa 1 momentissa tarkoitettuun korvaukseen, on mitätön.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu korvaus maksetaan 19 a §:ssä tarkoitetun yhteishallinnointiorganisaation välityksellä.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
39 §
Sopimus elokuvaamisesta (22.5.2015/607)
Kirjallisen tai taiteellisen teoksen elokuvaamisoikeuden luovutus käsittää oikeuden saattaa teos yleisön saataviin esittämällä elokuva teatterissa, televisiossa tai muulla tavoin sekä oikeuden varustaa elokuva tekstillä tai uudelleen äänittää sen teksti toisella kielellä. (31.7.1974/648)
Mitä 1 momentissa on sanottu, ei kuitenkaan koske sävelteosta.
40 §
Sopimuksen purkaminen (22.5.2015/607)
Milloin luovutetaan oikeus kirjallisen tai sävellysteoksen käyttämiseen elokuvaa varten joka on tarkoitettu julkisesti näytettäväksi, tulee saajan kohtuullisessa ajassa valmistaa elokuvateos ja huolehtia sen saattamisesta yleisön saataviin. Jos se laiminlyödään, on tekijällä oikeus purkaa sopimus ja pitää saamansa palkkio; saakoon myös korvauksen vahingosta, jota palkkio ei peitä.
Jos elokuvateosta ei ole valmistettu viiden vuoden kuluessa siitä kun tekijä on täyttänyt, mitä hänen on ollut tehtävä, on tekijällä, vaikka saaja ei ole syyllistynyt laiminlyöntiin, oikeus purkaa sopimus ja pitää saamansa palkkio.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
40 a § (7.5.1993/418)
40 a § on kumottu L:lla 7.5.1993/418.
40 b § (11.1.1991/34)
Työ- tai virkasuhteessa luotu tietokoneohjelma ja tietokanta (22.5.2015/607)
Jos tietokoneohjelma ja siihen välittömästi liittyvä teos on luotu täytettäessä työsuhteesta johtuvia työtehtäviä, tekijänoikeus tietokoneohjelmaan ja teokseen siirtyy työnantajalle. Sama koskee vastaavasti myös virkasuhteessa luotua tietokoneohjelmaa ja siihen välittömästi liittyvää teosta.
Edellä 1 momentissa olevia säännöksiä ei sovelleta sotilasopetuslaitoksia lukuun ottamatta korkeakoulun opetus-ja tutkimustyössä itsenäisesti toimivan tekijän luomaan tietokoneohjelmaan eikä siihen välittömästi liittyvään teokseen. (7.5.1993/418)
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään tietokoneohjelmasta, sovelletaan vastaavasti työ- ja virkasuhteesta johtuvia tehtäviä täytettäessä luotuun tietokantaan. (3.4.1998/250)
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
40 c § (24.3.1995/446)
Valokuvaamalla tehty muotokuva (22.5.2015/607)
Valokuvaamalla valmistetun muotokuvan tilaajalla on, vaikka valokuvaaja on pidättänyt itselleen oikeuden teokseen, oikeus antaa lupa muotokuvan ottamiseen sanomalehteen, aikakauskirjaan tai elämäkerralliseen kirjoitukseen, jollei valokuvaaja erikseen ole pidättänyt oikeutta kieltää sitä.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
41 §
Tekijänoikeuden siirtyminen tekijän kuollessa (22.5.2015/607)
Tekijän kuoltua sovelletaan tekijänoikeuteen avio-oikeutta, perintöä ja testamenttia koskevia sääntöjä.
Tekijä saa testamentilla, myös eloon jäänyttä puolisoa sekä rintaperillistä, ottolasta ja tämän jälkeläistä sitovasti, antaa määräyksiä oikeuden käyttämisestä tai valtuuttaa toisen antamaan sellaisia määräyksiä.
42 §
Tekijänoikeuden ulosmittaus (22.5.2015/607)
Tekijänoikeutta ei ole lupa ulosmitata tekijältä itseltään eikä siltä, jolle se on siirtynyt avio-oikeuden, perinnön tai testamentin nojalla. Laki on sama käsikirjoituksesta, niin myös sellaisen taideteoksen kappaleesta, jota ei ole pantu näytteille, tarjottu myytäväksi tai muutoin hyväksytty julkistettavaksi.
4 luku
Tekijänoikeuden voimassaoloaika
43 § (22.12.1995/1654)
Tekijänoikeuden suoja-aika (22.5.2015/607)
Tekijänoikeus on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut tekijän tai, jos kysymys on 6 §:ssä tarkoitetusta teoksesta, viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuodesta. Elokuvateoksen tekijänoikeus on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut viimeksi kuolleen pääohjaajan, käsikirjoittajan, vuoropuhelun kirjoittajan tai nimenomaisesti kyseistä elokuvateosta varten luodun musiikin säveltäjän kuolinvuodesta.
Sanoitetun sävellysteoksen, jota varten sekä sanoitus että sävellys erityisesti luotiin, tekijänoikeus on voimassa kunnes 70 vuotta on kulunut viimeiseksi kuolleen sanoittajan tai säveltäjän kuolinvuodesta, riippumatta siitä, onko nämä henkilöt nimetty sanoitetun sävellysteoksen tekijöiksi. (8.11.2013/763)
44 § (22.12.1995/1654)
Tuntemattoman tekijän teos (22.5.2015/607)
Teokseen, joka on julkistettu tekijän nimeä taikka yleisesti tunnettua salanimeä tai nimimerkkiä ilmoittamatta, on tekijänoikeus voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona teos julkistettiin. Jos teos julkaistaan osina, lasketaan tekijänoikeuden voimassaoloaika erikseen kullekin osalle.
Jos tekijän henkilöllisyys selviää 1 momentissa mainitun ajan kuluessa, noudatetaan, mitä 43 §:ssä säädetään.
Julkistamattoman teoksen, jonka tekijää ei tunneta, tekijänoikeus on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona teos luotiin.
44 a § (22.12.1995/1654)
Julkistamaton teos (22.5.2015/607)
Se, joka ensimmäisen kerran julkaisee tai julkistaa aikaisemmin julkaisemattoman tai julkistamattoman teoksen, joka on ollut Suomen lain mukaan suojattu ja jonka suoja on lakannut, saa teokseen tämän lain 2 §:n mukaisen oikeuden. Oikeus on voimassa, kunnes 25 vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona teos julkaistiin tai julkistettiin.
5 luku
Tekijänoikeuden lähioikeudet (14.10.2005/821)
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
45 § (3.3.2023/263)
Esittävä taiteilija
Kirjallisen tai taiteellisen teoksen taikka kansanperinteen esitystä ei esittävän taiteilijan suostumuksetta saa:
1) tallentaa laitteelle, jonka avulla esitys voidaan toisintaa;
2) saattaa yleisön saataviin radion tai television välityksellä taikka suoraan siirtämällä.
Edellä 1 momentissa tarkoitettua esitystä, joka on tallennettu 46 tai 46 a §:ssä tarkoitetulle laitteelle, ei esittävän taiteilijan suostumuksetta saa, ennen kuin 50 vuotta on kulunut esitysvuodesta:
1) siirtää laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa;
2) esittää julkisesti esitystapahtumassa läsnä olevalle yleisölle;
3) välittää yleisölle johtimitse tai johtimitta, mihin sisältyy myös tallennetun esityksen välittäminen yleisölle siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada se saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana;
4) levittää yleisön keskuuteen.
Jos tallennettu esitys julkaistaan tai saatetaan laillisesti yleisön saataviin muutoin kuin tallenteen kappaleita levittämällä ja ennen kuin esitysvuodesta on kulunut 50 vuotta, 2 momentissa säädetty suoja on voimassa, kunnes äänitallenteen osalta 70 vuotta ja kuvatallenteen osalta 50 vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona tallennettu esitys ensimmäisen kerran julkaistiin tai sanotulla tavalla saatettiin yleisön saataviin.
Esityksen elokuvaamisoikeuden luovutus sisältää oikeuden levittää tallennettu esitys yleisön keskuuteen vuokraamalla, jollei toisin ole sovittu.
Menettelyyn, johon 1–3 momentin mukaan vaaditaan esittävän taiteilijan suostumus, sovelletaan, mitä 2 §:n 2–4 momentissa, 3, 6–9, 11 ja 11 a §:ssä, 12 §:n 1–3 momentissa, 13 a §:n 2 momentissa, 13 b §:ssä, 14 §:n 1, 3 ja 4 momentissa, 14 a, 15, 16, 16 a–16 e, 16 g ja 16 h §:ssä, 17 §:n 2 ja 4 momentissa, 17 a §:ssä, 17 b §:n 1–5 momentissa, 17 c ja 17 d §:ssä, 19 §:n 1, 2 ja 5 momentissa, 21, 22, 23 a ja 25 b–25 d §:ssä, 25 f §:n 2 ja 3 momentissa, 25 g §:n 1 ja 3 momentissa, 25 h, 25 i, 25 l, 25 n, 26, 26 a ja 26 b §:ssä, 27 §:n 1 ja 2 momentissa sekä 28, 28 a, 29, 29 a, 30, 30 a, 30 b, 41 ja 42 §:ssä säädetään.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
46 § (14.10.2005/821)
Äänitallenteen tuottaja (22.5.2015/607)
Äänilevyä tai muuta laitetta, jolle on tallennettu ääntä, ei tuottajan suostumuksetta saa, ennen kuin 50 vuotta on kulunut tallentamisvuodesta:
1) siirtää laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa;
2) esittää julkisesti esitystapahtumassa läsnä olevalle yleisölle;
3) välittää yleisölle johtimitse tai johtimitta, mihin sisältyy myös tallennetun aineiston välittäminen yleisölle siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada se saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana;
4) levittää yleisön keskuuteen.
Jos tallenne julkaistaan ennen kuin tallentamisvuodesta on kulunut 50 vuotta, 1 momentissa säädetty suoja on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona tallenne ensimmäisen kerran julkaistiin. Jos tallennetta ei julkaista, vaan se laillisesti, ennen kuin tallentamisvuodesta on kulunut 50 vuotta, saatetaan yleisön saataviin muutoin kuin tallenteen kappaleita levittämällä, suoja on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona tallenne ensimmäisen kerran sanotulla tavalla saatettiin yleisön saataviin. Jos oikeuksien luovutussopimus irtisanotaan 46 b §:n mukaisesti, tässä pykälässä säädetty suoja lakkaa olemasta voimassa. (8.11.2013/763)
Menettelyyn, johon 1 ja 2 momentin mukaan vaaditaan tuottajan suostumus, sovelletaan, mitä 2 §:n 2–4 momentissa, 6–9 §:ssä, 11 §:n 2–5 momentissa, 11 a §:ssä, 12 §:n 1–3 momentissa, 13 a §:n 2 momentissa, 13 b §:ssä, 14 §:n 1, 3 ja 4 momentissa, 14 a, 15, 16, 16 a–16 e, 16 g, 16 h ja 17 a §:ssä, 17 b §:n 1–5 momentissa, 17 c ja 17 d §:ssä, 19 §:n 1, 2 ja 5 momentissa, 21, 22, 23 a, 25 b ja 25 d §:ssä, 25 f §:n 2 ja 3 momentissa, 25 g §:n 1 ja 3 momentissa, 25 l, 25 n, 26, 26 a ja 26 b §:ssä, 27 §:n 1 ja 2 momentissa sekä 29 §:ssä säädetään. (3.3.2023/263)
Mitä tässä pykälässä säädetään, ei sovelleta 46 a §:ssä tarkoitettuun laitteeseen.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
46 a § (14.10.2005/821)
Kuvatallenteen tuottaja (22.5.2015/607)
Filmiä tai muuta laitetta, jolle on tallennettu liikkuvaa kuvaa, ei tuottajan suostumuksetta saa, ennen kuin 50 vuotta on kulunut tallentamisvuodesta:
1) siirtää laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa;
2) levittää yleisön keskuuteen;
3) välittää yleisölle johtimitse tai johtimitta siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada tallennettu aineisto saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana.
Jos tallenne julkaistaan tai julkistetaan ennen kuin tallentamisvuodesta on kulunut 50 vuotta, 1 momentissa säädetty suoja on voimassa, kunnes 50 vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona tallenne ensimmäisen kerran julkaistiin tai julkistettiin.
Menettelyyn, johon 1 ja 2 momentin mukaan vaaditaan tuottajan suostumus, sovelletaan, mitä 2 §:n 2 ja 3 momentissa, 6–9 §:ssä, 11 §:n 2–5 momentissa, 11 a §:ssä, 12 §:n 1–3 momentissa, 13 a §:n 2 momentissa, 13 b §:ssä, 14 §:n 1, 3 ja 4 momentissa, 14 a, 15, 16, 16 a–16 e, 16 g ja 16 h §:ssä, 19 §:n 1, 2 ja 5 momentissa, 22, 23 a, 25 b ja 25 d §:ssä, 25 f §:n 2 ja 3 momentissa, 25 g §:n 1 ja 3 momentissa, 25 l, 25 n, 26, 26 a ja 26 b §:ssä, 27 §:n 1 ja 2 momentissa sekä 29 §:ssä säädetään. (3.3.2023/263)
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
46 b § (8.11.2013/763)
Äänitallenteen oikeuksien luovutussopimuksen irtisanominen (22.5.2015/607)
Jos äänitallenteen tuottaja ei tarjoa riittävää määrää äänitallenteen kappaleita myyntiin tai saata äänitallennetta yleisön saataviin johtimitse tai johtimitta siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada äänitallenne saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana, ja 50 vuotta on kulunut äänitallenteen julkaisemisesta tai, jos äänitallennetta ei ole julkaistu, äänitallenteen saattamisesta laillisesti yleisön saataviin muutoin kuin tallenteen kappaleita levittämällä, esittävä taiteilija voi kirjallisesti ilmoittaa tuottajalle haluavansa irtisanoa sopimuksen, jolla hän on luovuttanut tälle oikeutensa äänitallenteeseen.
Esittävällä taiteilijalla on oikeus kirjallisesti irtisanoa 1 momentissa tarkoitettu sopimus, jos äänitallenteen tuottaja ei ryhdy tarjoamaan äänitallennetta molemmilla 1 momentissa tarkoitetuilla tavoilla vuoden kuluessa siitä, kun esittävä taiteilija ilmoitti halustaan irtisanoa sopimus.
Jos äänitallenteeseen on tallennettu esitys, jonka useat esittävät taiteilijat ovat tehneet yhdessä, sopimuksen irtisanomisen edellytyksenä on, että kaikki toimittavat samanaikaisesti 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen ja, jos tuottaja ei ryhdy tarjoamaan äänitallennetta, 2 momentissa tarkoitetun irtisanomisilmoituksen.
Sopimus, jolla esittävä taiteilija luopuu tässä pykälässä tarkoitetusta irtisanomis-oikeudestaan, on mitätön.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
46 c§ (8.11.2013/763)
Liitännäistoimenpiteet (22.5.2015/607)
Esittävällä taiteilijalla on oikeus saada äänitallenteen tuottajalta vuotuinen lisäkorvaus kultakin täydeltä vuodelta välittömästi sen jälkeen, kun 50 vuotta on kulunut äänitallenteen julkaisemisesta tai, jos äänitallennetta ei ole julkaistu, kun 50 vuotta on kulunut äänitallenteen saattamisesta laillisesti yleisön saataviin muutoin kuin tallenteen kappaleita levittämällä, jos oikeuksien luovutussopimuksessa on sovittu esittävälle taiteilijalle maksettavasta kertakorvauksesta. Sopimus, jolla esittävä taiteilija luopuu tässä momentissa tarkoitetusta oikeudestaan lisäkorvaukseen, on mitätön.
Äänitallenteen tuottajan on varattava lisäkorvauksen maksamista varten 20 prosenttia tuloista, jotka tuottaja on saanut korvauksen maksamisvuotta edeltävänä vuonna äänitallenteen kappaleiden valmistamisesta ja levittämisestä sekä äänitallenteen välittämisestä yleisölle.
Jos esittävällä taiteilijalla on äänitallenteen tuottajan kanssa tehdyn oikeuksien luovutussopimuksen perusteella oikeus toistuviin maksuihin tuottajalta, esittävälle taiteilijalle suoritettavista maksuista ei pidätetä ennakkomaksuja eikä sopimuksessa määriteltyjä vähennyksiä sen jälkeen, kun 50 vuotta on kulunut äänitallenteen julkaisemisesta tai, jos äänitallennetta ei ole julkaistu, kun 50 vuotta on kulunut äänitallenteen saattamisesta laillisesti yleisön saataviin muutoin kuin tallenteen kappaleita levittämällä.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
46 d § (8.11.2013/763)
Lisäkorvauksen maksaminen (22.5.2015/607)
Edellä 46 c §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu lisäkorvaus maksetaan 47 a §:n 1 momentissa tarkoitetun järjestön välityksellä.
Äänitallenteiden tuottajien on pyynnöstä annettava 47 a §:n 1 momentissa tarkoitetulle järjestölle kaikki lisäkorvaukseen oikeutettuja esittäviä taiteilijoita ja heidän tallennettuja esityksiään koskevat tiedot, jotka voivat olla tarpeen lisäkorvauksen maksamisen varmistamiseksi.
Esittävien taiteilijoiden ja äänitallenteiden tuottajien tulee sopia järjestön kanssa lisäkorvauksen maksamisessa ja jakamisessa noudatettavista menettelytavoista ja muista käytännön järjestelyistä.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
47 § (14.10.2005/821)
Äänitallenteen ja kuvallisen musiikkitallenteen käyttäminen (22.5.2015/607)
Sen estämättä, mitä 45 §:n 2 ja 3 momentissa ja 46 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään, 45 §:n mukaista, 46 §:ssä tarkoitetulle laitteelle tallennettua esitystä ja pykälässä tarkoitettua laitetta, joka on julkaistu kaupallisessa tarkoituksessa ja jonka kappaleita on levitetty tai joka on välitetty yleisölle, saa käyttää:
1) välittömästi tai välillisesti julkisessa esityksessä;
2) alkuperäisessä yleisölle välittämisessä muulla tavalla kuin siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada tallennettu esitys tai aineisto saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana;
3) radio- tai televisiolähetyksen samanaikaiseen ja muuttamattomaan edelleen lähettämiseen yleisön vastaanotettavaksi.
(3.3.2023/263)
Tuottajalle ja esittävälle taiteilijalle, jonka esitys on tallennettu 1 momentissa tarkoitetussa esityksessä, välittämisessä tai edelleen lähettämisessä käytetylle laitteelle, on suoritettava korvaus. Korvauksesta 25 i §:n 1 momentissa tarkoitetusta edelleen lähettämisestä edelleen lähettäjä on vastuussa, jollei edelleen lähettäjä näytä toteen, että korvaus on jo maksettu. (22.5.2015/608)
Jos kaupallisessa tarkoituksessa julkaistua kuvallista musiikkitallennetta, jonka kappaleita on levitetty tai joka on välitetty yleisölle, käytetään 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla 46 a §:n 2 momentissa mainittuna aikana, esittävällä taiteilijalla, jonka sävellysteoksen esitys on tallennettu laitteelle, on oikeus korvaukseen tallennetun esityksen käyttämisestä.
Edellä 1–3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa sovelletaan vastaavasti, mitä 21, 22, 23 a ja 25 b §:ssä, 27 §:n 1 ja 2 momentissa ja 29 §:ssä sekä esittävän taiteilijan oikeuden osalta lisäksi, mitä 11 §:n 2 momentissa sekä 28, 41 ja 42 §:ssä säädetään. (3.3.2023/263)
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske 46 a §:ssä tarkoitettua laitetta.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
47 a § (14.10.2005/821)
Käyttökorvaus (22.5.2015/607)
Korvaus 47 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan mukaisesta äänitallenteen käyttämisestä suoritetaan opetusministeriön hyväksymän, lukuisia sellaisia esittäviä taiteilijoita ja äänitteiden tuottajia edustavan järjestön välityksellä, joiden laitteelle tallennettuja esityksiä ja laitteita käytetään Suomessa.
Korvaus 47 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisesta edelleen lähettämisestä suoritetaan 26 §:n 1 momentissa tarkoitetun järjestön välityksellä.
Korvaus 47 §:n 3 momentin mukaisesta kuvallisen musiikkitallenteen käyttämisestä suoritetaan opetusministeriön hyväksymän, lukuisia sellaisia esittäviä taiteilijoita edustavan järjestön välityksellä, joiden laitteelle tallennettuja esityksiä käytetään Suomessa.
Esittävän taiteilijan tai tuottajan oikeus korvaukseen on kuitenkin rauennut, jollei sitä koskevaa vaatimusta ole todistettavasti esitetty järjestölle kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana laitteelle tallennettua esitystä ja laitetta käytettiin.
Opetusministeriö hyväksyy 1 ja 3 momentissa tarkoitetun järjestön hakemuksesta määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi. Kumpaankin tehtävään voidaan hyväksyä kerrallaan vain yksi oikeudenhaltijoita edustava järjestö. Hyväksyttävän järjestön tulee olla vakavarainen ja sillä tulee olla valmius ja kyky hoitaa asioita hyväksymispäätöksen mukaisesti. Järjestön tulee vuosittain antaa opetusministeriölle selvitys hyväksymispäätöksen nojalla tekemistään toimista. Opetusministeriön päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu. Hyväksyminen voidaan peruuttaa, jos järjestö
hyväksymispäätöstä ja sen ehtoja rikkomalla syyllistyy vakaviin tai olennaisiin rikkomuksiin tai laiminlyönteihin ja jolleivät järjestölle annetut huomautukset ja varoitukset ole johtaneet toiminnassa esiintyneiden puutteiden korjaamiseen.
Jollei laitteen käyttäjä maksa 1 tai 3 momentissa tarkoitettua korvausta, jonka suuruudesta hän on sopinut esittävien taiteilijoiden ja 47 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa myös tuottajien kanssa tai jonka suuruus on ratkaistu 54 §:ssä säädetyssä menettelyssä, tuomioistuin voi asianosaisen vaatimuksesta päättää, että käyttäminen saa jatkua ainoastaan esittävien taiteilijoiden ja tuottajien luvalla, kunnes korvaus on maksettu.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
48 § (14.10.2005/821)
Radio- ja televisioyritys (22.5.2015/607)
Radio- tai televisiolähetystä ei lähettäjäyrityksen suostumuksetta saa lähettää edelleen taikka tallentaa laitteelle, jonka avulla se voidaan toisintaa. Ilman lähettäjäyrityksen suostumusta televisiolähetystä ei myöskään saa toisintaa tiloissa, joihin yleisöllä on pääsy maksua vastaan.
Tallennettua lähetystä ei lähettäjäyrityksen suostumuksetta saa, ennen kuin 50 vuotta on kulunut lähettämisvuodesta:
1) siirtää laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa;
2) lähettää uudelleen;
3) levittää yleisön keskuuteen;
4) välittää yleisölle johtimitse tai johtimitta siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada tallennettu lähetys saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan vastaavasti lähettäjäyrityksen käyttämään muuhun ohjelmaa kuljettavaan signaaliin kuin radio- tai televisiolähetykseen.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa sovelletaan vastaavasti, mitä 2 §:n 2 ja 3 momentissa, 6–8 §:ssä, 11 §:n 2–5 momentissa, 11 a §:ssä, 12 §:n 1 ja 2 momentissa, 13 a §:n 2 momentissa, 13 b §:ssä, 14 §:n 1, 3 ja 4 momentissa, 14 a, 15, 16, 16 a–16 e, 16 g, 16 h ja 17 a §:ssä, 17 b §:n 1–4 momentissa, 17 c ja 17 d §:ssä, 19 §:n 1 momentissa, 21, 22, 23 a, 25 b ja 25 d §:ssä, 25 f §:n 2 ja 3 momentissa, 25 h §:n 3 momentissa, 26 §:ssä, 27 §:n 1 ja 2 momentissa sekä 29 §:ssä säädetään. Lisäksi lähetyksen edelleen lähettämiseen johtoja pitkin sovelletaan vastaavasti, mitä 25 i §:n 1 momentissa säädetään. (3.3.2023/263)
Sen estämättä, mitä 1–4 momentissa säädetään, Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon sijoittautunut lähettäjäyritys saa yleisöä suuresti kiinnostavasta tapahtumasta tehtäviä uutisraportteja varten käyttää tapahtuman päätyttyä yleisissä uutislähetyksissään lyhyitä otteita televisiolähetyksestä, jonka toinen lähettäjäyritys lähettää yksinoikeudella. Otetta saa käyttää myös uutislähetyksen jälkeen tilauspohjaisessa yleisölle välittämisessä. Käytetty ohjelmalähde on mainittava, jollei se käytännön syistä ole mahdotonta. (30.4.2010/307))
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
49 § (3.4.1998/250)
Luettelon ja tietokannan valmistaja (22.5.2015/607)
Sillä, joka on valmistanut
1) luettelon, taulukon, ohjelman tai muun sellaisen työn, jossa on yhdisteltynä suuri määrä tietoja, taikka
2) tietokannan, jonka sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen on edellyttänyt huomattavaa panostusta,
on yksinomainen oikeus määrätä työn koko sisällöstä tai sen laadullisesti tai määrällisesti arvioiden olennaisesta osasta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin.
(14.10.2005/821)
Edellä 1 momentissa säädetty oikeus on voimassa, kunnes 15 vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona työ valmistui, tai jos työ saatettiin yleisön saataviin ennen tämän ajanjakson päättymistä, 15 vuotta siitä vuodesta, jona työ saatettiin ensimmäisen kerran yleisön saataviin.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuun työhön sovelletaan, mitä 2 §:n 2–4 momentissa, 7–9 §:ssä, 11 §:n 2–5 momentissa, 12 §:n 1, 2 ja 4 momentissa, 13, 13 a ja 13 b §:ssä, 14 §:n 1, 3 ja 4 momentissa, 14 a, 15, 16, 16 a– 16 e, 16 g, 16 h, 17, 17 a–17 d ja 18 §:ssä, 19 §:n 1, 2 ja 5 momentissa, 22, 23, 25 b–25 d ja 25 f–25 i §:ssä, 25 j §:n 4 ja 5 momentissa sekä 25 l, 26, 27 ja 28 §:ssä säädetään. Jos työ tai sen osa on tekijänoikeuden kohteena, voidaan vedota tekijänoikeuteen. (3.3.2023/263)
Sopimuksen ehto, jolla 1 momentissa tarkoitetun julkistetun työn valmistaja estää työn laillista käyttäjää käyttämästä sen sisällön laadullisesti tai määrällisesti arvioiden epäolennaista osaa mihin tahansa tarkoitukseen tai rajoittaa tällaista käyttöä, on tehoton.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
49 a § (24.3.1995/446)
Valokuvaaja (22.5.2015/607)
Valokuvaajalla on yksinomainen oikeus määrätä valokuvasta, muuttamattomana tai muutettuna:
1) valmistamalla siitä kappaleita;
2) saattamalla se yleisön saataviin.
(14.10.2005/821)
Oikeus valokuvaan on voimassa, kunnes 50 vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona kuva valmistettiin.
Tässä pykälässä tarkoitettuihin valokuviin sovelletaan, mitä 2 §:n 2–4 momentissa, 3 §:n 1 ja 2 momentissa, 7–9, 11 ja 11 a §:ssä, 12 §:n 1 ja 2 momentissa, 13, 13 a ja 13 b §:ssä, 14 §:n 1, 3 ja 4 momentissa, 14 a, 15, 16, 16 a– 16 e, 16 g ja 16 h §:ssä, 17 §:n 1 momentissa, 17 a §:ssä, 17 b §:n 1–5 momentissa, 17 c, 17 d ja 18 §:ssä, 19 §:n 1, 2 ja 5 momentissa, 20, 22, 23 a ja 25 §:ssä, 25 a §:n 1 ja 2 momentissa sekä 25 b, 25 d, 25 f–25 i, 25 l, 25 n, 26, 26 a, 26 b, 27–29, 39, 40, 40 c, 41 ja 42 §:ssä säädetään. Jos valokuva on tekijänoikeuden kohteena, voidaan vedota tekijänoikeuteen. (3.3.2023/263)
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske valokuvaa kuvataiteen teoksesta, jonka suoja-aika on päättynyt. (3.3.2023/263)
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
50 § (3.3.2023/263)
Lehtijulkaisun kustantaja
Lehtijulkaisun kustantajalla on yksinomainen oikeus määrätä julkaisustaan valmistamalla siitä kappaleita ja välittämällä sitä yleisölle ansiotarkoituksessa siten, että yleisöön kuuluvalla henkilöllä on mahdollisuus saada se saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana.
Edellä 1 momentissa säädettyä oikeutta ei sovelleta:
1) yksittäisten käyttäjien lehtijulkaisun yksityiseen käyttöön eikä käyttöön, joka ei ole kaupallista;
2) hyperlinkkeihin;
3) lehtijulkaisun yksittäisiin sanoihin tai hyvin lyhyisiin otteisiin.
Lehtijulkaisulla tarkoitetaan 1 momentissa kokoelmaa, joka koostuu pääasiassa luonteeltaan journalistisista kirjallisista teoksista ja jota ei julkaista tieteellisessä tai akateemisessa tarkoituksessa, ja:
1) lehti muodostaa erillisen numeron kausittain ilmestyvässä tai säännöllisesti päivitettävässä yhden otsikon alaisessa lehtijulkaisussa;
2) lehden tarkoituksena on antaa suurelle yleisölle uutisiin tai muihin aiheisiin liittyvää tietoa; ja
3) lehti on välitetty yleisölle missä tahansa viestimessä lehtikustantajan aloitteesta, toimituksellisella vastuulla ja valvonnassa.
Kun teos sisällytetään lehtijulkaisuun sellaisen käyttöluvan perusteella, joka ei ole yksinomainen, 1 momentissa säädettyyn oikeuteen ei voida vedota luvan saaneen käyttäjän toteuttaman käytön kieltämiseksi. Edellä 1 momentissa säädettyyn oikeuteen ei voida vedota myöskään sellaisen teoksen käytön kieltämiseksi, jonka suoja-aika on päättynyt.
Edellä 1 momentissa säädetty oikeus on voimassa, kunnes 2 vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona lehtijulkaisu julkaistiin.
Mitä tässä pykälässä säädetään, ei vaikuta tekijän tämän lain mukaiseen oikeuteen lehtijulkaisuun sisältyvään teokseen.
Lehtijulkaisuun sisältyvän teoksen tekijällä on oikeus asianmukaiseen osuuteen lehtikustantajan saamista tuloista 1 momentissa tarkoitetun oikeuden käyttämisestä.
Mitä 11, 11 a, 13 b, 16, 16 f–16 j, 17 a–17 d, 22, 23, 23 a ja 25 c §:ssä säädetään, sovelletaan 1 momentissa tarkoitettuun oikeuteen. Mitä 25 n §:ssä säädetään sopimuslisenssistä, sovelletaan 1 momentin mukaiseen lehtikustantajan oikeuteen.
5 a luku (14.10.2005/821)
Tekniset toimenpiteet ja oikeuksien sähköiset hallinnointitiedot
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
50 a § (14.10.2005/821)
Teknisen toimenpiteen kiertämisen kielto (22.5.2015/607)
Tämän lain mukaan suojatun teoksen suojana olevaa tehokasta teknistä toimenpidettä, jonka teoksen tekijä tai joku muu tekijän luvalla teosta yleisön saataviin saattaessaan on teoksen suojaksi asettanut, ei saa kiertää.
Tehokkaalla teknisellä toimenpiteellä tarkoitetaan tekniikkaa, laitetta tai osaa, joka on suunniteltu tavanomaisessa käyttötarkoituksessa estämään tai rajoittamaan teoksiin ilman tekijän tai oikeuksien muun haltijan lupaa kohdistuvia tekoja ja jolla tavoiteltu suoja saavutetaan.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos tekninen toimenpide kierretään salaustekniikoita koskevan tutkimuksen tai opetuksen yhteydessä taikka jos teoksen kappaleen laillisesti hankkinut tai haltuunsa saanut kiertää teknisen toimenpiteen teoksen saamiseksi kuultavilleen tai nähtävilleen. Teoksesta, jota suojaava tekninen toimenpide on kierretty teoksen saamiseksi kuultaville tai nähtäville, ei saa valmistaa kappaletta.
Mitä 1–3 momentissa säädetään, ei koske tietokoneohjelmaa suojaavaa teknistä toimenpidettä.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
50 b § (14.10.2005/821)
Teknisen toimenpiteen kiertämiskeinojen valmistamisen ja levittämisen kielto (22.5.2015/607)
Tehokkaan teknisen toimenpiteen kiertämisen mahdollistavia tai kiertämistä helpottavia laitteita, tuotteita tai osia ei saa valmistaa tai tuoda maahan yleisölle levittämistä varten tai Suomen alueelle kolmanteen maahan kuljetettavaksi, levittää yleisölle, myydä, vuokrata, mainostaa myytäväksi tai vuokrattavaksi eikä pitää hallussa kaupallisessa tarkoituksessa. Tehokkaan teknisen toimenpiteen kiertämisen mahdollistavia tai sitä helpottavia palveluja ei liioin saa tarjota.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuja laitteita, tuotteita tai osia taikka palveluja ovat sellaiset:
1) joita markkinoidaan, mainostetaan tai pidetään kaupan tehokkaiden teknisten toimenpiteiden kiertämiseksi;
2) joiden tarkoituksella tai käytöllä on tehokkaan teknisen toimenpiteen kiertämisen lisäksi vain vähäistä muuta kaupallista merkitystä; taikka
3) jotka on pääasiallisesti suunniteltu, tuotettu, mukautettu tai toteutettu siten, että niiden tarkoituksena on mahdollistaa tämän lain mukaan suojattuja teoksia suojaavien tehokkaiden teknisten toimenpiteiden kiertäminen tai helpottaa sitä.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske tietokoneohjelmaa suojaavaa teknistä toimenpidettä.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
50 c § (14.10.2005/821)
Teknisin toimenpitein suojattujen teosten käyttäminen (22.5.2015/607)
Sillä, jolla on laillisesti hallussaan tai saatavillaan tehokkaalla teknisellä toimenpiteellä suojattu teos ja jolla on 13 b §:n, 14 §:n 3 momentin, 14 a, 15, 16, 16 a–16 c, 16 g, 16 h, 17 tai 17 a–17 d §:n, 25 d §:n 2 momentin tai 25 f §:n 2 momentin nojalla oikeus käyttää teosta, tulee olla mahdollisuus käyttää teosta siltä osin kuin se on tarpeen mainitussa lainkohdassa säädetyn tekijänoikeuden rajoituksen hyödyntämiseksi. (3.3.2023/263)
Tekijän on tarjottava 1 momentissa tarkoitetulle teoksen käyttäjälle keinot käyttää teosta momentissa mainittujen lainkohtien mukaisesti, jollei käyttäjällä ole teknisten toimenpiteiden takia keinoja teoksen käyttämiseen. Jollei tekijä tarjoa edellä säädetyn mukaisesti keinoja teoksen käyttämiseen tai jollei teoksen käyttäminen ole tullut mahdolliseksi vapaaehtoisin toimenpitein, kuten tekijöiden ja teosten käyttäjien välisin sopimuksin tai muin järjestelyin, asia ratkaistaan 54 §:n mukaisesti välimiesmenettelyssä.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei sovelleta 17 a–17 d §:n nojalla tapahtuvaa käyttöä lukuun ottamatta sellaiseen teokseen, joka on välitetty yleisölle sovituilla ehdoilla siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada teos saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana. (9.11.2018/849)
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään tekijästä, sovelletaan myös siihen, joka tekijän luvalla saattaa teoksen yleisön saataviin.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei sovelleta tietokoneohjelmaan.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
50 d § (14.10.2005/821)
Oikeuksien sähköiset hallinnointitiedot (22.5.2015/607)
Tämän lain mukaan suojatun teoksen kappaleessa olevia taikka teosta yleisölle välitettäessä ilmeneviä sellaisia oikeuksien sähköisiä hallinnointitietoja, joilla tunnistetaan teos, tekijä tai oikeuksien muu haltija taikka jotka ovat tietoja teoksen käyttöehdoista, ei saa poistaa tai muuttaa.
Tämän lain mukaan suojatun teoksen kappaletta ei saa levittää yleisölle tai tuoda maahan yleisölle levittämistä varten taikka teosta välittää yleisölle siten, että oikeuksien sähköiset hallinnointitiedot on luvatta poistettu teoksesta tai että niitä on luvatta muutettu.
Tässä pykälässä tarkoitettuina oikeuksien hallinnointitietoina pidetään tietoja, jotka tekijä tai joku muu hänen puolestaan tai luvallaan on teokseen asettanut.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
50 e § (14.10.2005/821)
Tekniset toimenpiteet ja sähköiset hallinnointitiedot sekä lähioikeudet (22.5.2015/607)
Mitä 50 a–50 d §:ssä säädetään teoksesta ja tekijästä, sovelletaan vastaavasti 5 luvun säännösten mukaisiin suojan kohteisiin ja niiden oikeuksien haltijoihin.
50 f § (3.3.2023/263)
Suora siirto
Kun lähettäjäyritys lähettää ohjelmasignaalinsa suoran siirron menetelmällä signaalin jakelijalle, ilman että lähettäjäyritys samanaikaisesti itse lähettää kyseisen ohjelmasignaalin suoraan yleisölle, ja signaalin jakelija lähettää tämän ohjelmasignaalin yleisölle, lähettäjäyrityksen ja signaalien jakelijan katsotaan osallistuvan yhteen ja samaan lähetykseen sisältyvien suojattujen teosten ja 45, 46, 46 a ja 49 a §:ssä tarkoitettujen suojan kohteiden välittämiseen yleisölle.
6 luku
Erinäisiä määräyksiä
51 §
Teoksen tai tekijän sekoitettavuus (22.5.2015/607)
Kirjallista tai taiteellista teosta ei ole lupa saattaa yleisön saataviin käyttäen sellaista teoksen nimeä tahi tekijän salanimeä tai nimimerkkiä, että teos tai tekijä helposti voidaan sekoittaa aikaisemmin julkistettuun teokseen tai sen tekijään.
52 §
Tekijän nimi ja nimimerkki (22.5.2015/607)
Taideteoksen kappaleeseen saa toinen vain tekijän toimeksiannosta panna hänen nimensä tai nimimerkkinsä.
Taideteoksen jäljennökseen ei tekijän nimeä tai nimimerkkiä saa panna sillä tavoin, että jäljennös voidaan sekoittaa alkuperäisteokseen.
Sen, joka valmistaa tai levittää yleisön keskuuteen taideteoksen jäljennöksen, on merkittävä jäljennös siten, että se ei ole sekoitettavissa alkuperäisteokseen. (24.3.1995/446)
52 a § (24.3.1995/446)
Luoksepääsyoikeus (22.5.2015/607)
Kuvataiteen teoksen tekijällä on oikeus saada luovuttamansa teos nähtävilleen, jollei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa teoksen omistajalle tai haltijalle ja se on tarpeen:
1) tekijän taiteellisen työn kannalta; tai
2) hänen 2 §:ssä tarkoitettujen taloudellisten oikeuksiensa toteuttamiseksi.
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun oikeuteen sovelletaan, mitä 41 §:ssä säädetään.
53 §
Klassikkosuoja (22.5.2015/607)
Jos kirjallisen tai taiteellisen teoksen suhteen tekijän kuoltua menetellään julkisesti sivistyksellisiä etuja loukkaavalla tavalla, on asetuksella määrättävällä viranomaisella valta, vaikka tekijänoikeus on lakannut tai sitä ei ole ollut, kieltää sellainen menettely.
Jos se, jota kielto koskee, on siihen tyytymätön, hän voi saattaa asian tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
54 § (14.10.2005/821)
Välimiesmenettely (22.5.2015/607)
Asia ratkaistaan erimielisyyden sattuessa välimiesmenettelyssä, jos kysymys on:
1) 17 §:n 3 momentissa, 17 b §:n 7 momentissa, 18 §:n 2 momentissa, 19 §:n 4 momentissa taikka 47 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetusta korvauksesta; (9.11.2018/849)
2) 26 §:ssä tarkoitetun luvan myöntämisestä ja sen ehdoista 13 §:n mukaisesti ja asia koskee kappaleiden valmistamista opetustoiminnassa käytettäväksi;
3) 26 §:ssä tarkoitetun luvan myöntämisestä ja sen ehdoista 14 §:n 1 momentin mukaisesti ja asia koskee teoksen kappaleiden valmistamista opetustoiminnassa käytettäväksi;
4) 26 §:ssä tarkoitetun luvan myöntämisestä ja sen ehdoista radio- tai televisiolähetyksen samanaikaiseen ja muuttamattomaan edelleen lähettämiseen 25 h §:n 1 momentin mukaisesti;
5) 26 §:ssä tarkoitetun luvan myöntämisestä ja sen ehdoista radio- tai televisiolähetyksen samanaikaiseen ja muuttamattomaan edelleen lähettämiseen 25 h §:n 1 momentin mukaisesti tai luvan myöntämisestä ja sen ehdoista 48 §:n 1 momentin perusteella; lupa voidaan myöntää, jos sopimuslisenssiorganisaatio tai lähettäjäyritys tai molemmat kieltävät edelleen lähettämisen ilman perusteltua syytä tai asettavat sille kohtuuttomia ehtoja; (3.3.2023/263)
6) tekijän ja teoksen käyttäjän välisen asian ratkaisemisesta 50 c §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa.
Kumpikin osapuoli nimeää välimiesmenettelyyn yhden välimiehen ja siten nimetyt kutsuvat kolmannen välimiehen puheenjohtajaksi. Jos toinen osapuoli on tehnyt vastapuolelle esityksen välimiesmenettelyyn ryhtymisestä sekä nimennyt välimiehen mutta vastapuoli ei ole kuukauden kuluessa siitä tiedon saatuaan nimennyt välimiestä, katsotaan tämän kieltäytyneen asian ratkaisemisesta välimiesmenettelyssä.
Asianosaiset voivat myös sopia, että asia saatetaan välimiesmenettelystä annetun lain (967/1992) mukaisesti välimiesten ratkaistavaksi.
Tämän pykälän nojalla annetulla luvalla on sama vaikutus kuin 26 §:ssä tarkoitetun luvan myöntämisellä 13 §:n, 14 §:n 1 momentin, 25 h §:n 1 momentin tai 48 §:n 1 momentin mukaisesti. (3.3.2023/263)
Jos asianosainen kieltäytyy 1 momentissa tarkoitetun asian ratkaisemisesta välimiesmenettelyssä, asia voidaan asianosaisen hakemuksesta saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi. Jos tuomioistuin on myöntänyt momentin 2–4 kohdassa tarkoitetussa asiassa luvan ja päätökseen haetaan muutosta, lupa ja sen ehdot ovat voimassa, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu tai ylempi tuomioistuin valitusta käsitellessään toisin määrää. (31.1.2013/118))
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
54 a § (3.3.2023/263)
Opetustoiminta ansiotarkoituksessa
Mitä 14 §:n 2 ja 3 momentissa, 14 a §:n 1 momentissa ja 21 §:n 1 momentissa säädetään opetuksesta ja opetustoiminnasta, ei sovelleta opetukseen tai opetustoimintaan, jota harjoitetaan ansiotarkoituksessa.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
54 b § (24.3.1995/446)
Äänitallenteen ja kuvallisen musiikkitallenteen käyttökorvaus (22.5.2015/607)
Jos on vaara, että 47 §:ssä tarkoitettua korvausta ei kyetä suorittamaan korvaukseen oikeutetulle, tuomioistuin voi tämän vaatimuksesta kieltää 46 §:ssä tarkoitettujen laitteiden käyttäjää käyttämästä näitä laitteita, kunnes hän asettaa hyväksyttävän vakuuden korvausten maksamisesta tai tuomioistuin asianosaisten vaatimuksesta toisin määrää. Asiassa noudatetaan soveltuvin osin oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 4, 5, 7, 8, 11 ja 14 §:n säännöksiä.
Jos 47 §:n 2 momentissa tarkoitetusta korvauksesta ei ole sovittu ennen pykälän 1 momentissa tarkoitettua käyttämistä, korvaus erääntyy maksettavaksi 30 päivän kuluttua siitä, kun 46 §:ssä tarkoitettua laitetta on käytetty 47 §:n 1 momentin mukaisesti. (14.10.2005/821)
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan vastaavasti myös 47 §:n 3 momentissa tarkoitettuun korvaukseen ja kuvalliseen musiikkitallenteeseen. (14.10.2005/821)
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
55 § (8.6.1984/442)
Tekijänoikeusneuvosto (22.5.2015/607)
Valtioneuvosto asettaa tekijänoikeusneuvoston, jonka tehtävänä on avustaa opetusministeriötä tekijänoikeutta koskevien asioiden käsittelyssä sekä antaa lausuntoja tämän lain soveltamisesta.
Tarkemmat säännökset tekijänoikeusneuvostosta annetaan valtioneuvoston asetuksella. (14.10.2005/821)
6 a luku(3.3.2023/263)
Verkkosisällönjakopalvelut
55 a § (3.3.2023/263)
Määritelmä
Palveluntarjoajalla tarkoitetaan tässä luvussa verkkosisällönjakopalvelun tarjoajaa, joka tarjoaa tietoyhteiskunnan palvelua, jonka päätarkoituksena tai yhtenä päätarkoituksista on säilyttää suuri määrä käyttäjiensä palveluun tallentamia suojattuja teoksia, jotka palveluntarjoaja organisoi ja joita se markkinoi voitontavoittelua varten ja joihin se antaa yleisölle pääsyn.
55 b § (3.3.2023/263)
Oikeudelliset lähtökohdat
Jos teoksia tallennetaan palveluntarjoajan palveluun, palveluntarjoaja välittää ne yleisölle siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada ne saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana.
Palveluntarjoajan tulee saada tekijöiden lupa 1 momentissa tarkoitettuun käyttöön. Jos lupaa ei ole saatu tai myönnetty, sovelletaan 55 c §:n 1 momentin säännöksiä.
Jos palveluntarjoaja on saanut tekijöiden luvan, lupa käsittää myös palvelun käyttäjien toimet, kun nämä tallentavat teoksia yleisölle välitettäviksi. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta, kun palvelun käyttäjä toimii ansiotarkoituksessa tai käyttäjän toiminta tuottaa hänelle merkittäviä tuloja.
55 c § (3.3.2023/263)
Palveluntarjoajan vastuu ja vastuuvapaus
Jos palveluntarjoajalla ei ole tekijöiden lupaa teosten käyttöön, se on vastuussa suojattujen teosten välittämisestä yleisölle. Palveluntarjoaja vapautuu tästä vastuusta, jos se osoittaa, että se on:
1) toiminut parhaansa mukaan saadakseen luvan;
2) toiminut parhaansa mukaan huolellista ammatinharjoittamista koskevien toimialan korkeatasoisten vaatimusten mukaisesti varmistaakseen, että teokset, joista tekijä on antanut palveluntarjoajille merkitykselliset ja tarvittavat tiedot, eivät ole yleisön saatavissa; ja
3) toiminut tekijältä riittävän perustellun ilmoituksen saatuaan viipymättä ilmoituksen kohteena olevan teoksen saannin estämiseksi tai sen poistamiseksi verkkosivustoiltaan sekä toiminut parhaansa mukaan 2 kohdan mukaisesti estääkseen teoksen tulevat tallentamiset palveluun.
Arvioitaessa sitä, onko palveluntarjoaja toiminut 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, otetaan suhteellisuusperiaatteen mukaan huomioon ainakin:
1) palvelutarjoajan palvelun tyyppi, yleisö ja koko sekä palvelun käyttäjien palveluun tallentamien teosten tyyppi; ja
2) teoksiin pääsyn estoon soveltuvien ja tehokkaiden keinojen saatavuus ja niistä aiheutuva kustannus palveluntarjoajalle.
Jos palveluntarjoaja estää 1 momentin 2 kohdan mukaisesti pääsyn teokseen tai poistaa teoksen 1 momentin 3 kohdan mukaisesti, palveluntarjoajan on ilmoitettava tästä viipymättä palvelun käyttäjälle.
55 d § (3.3.2023/263)
Soveltaminen eräiden palveluntarjoajien toimintaan
Mitä 55 c §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetään ja 3 kohdassa teosten myöhempien tallentamisten osalta säädetään palveluntarjoajan velvollisuuksista, ei sovelleta, jos palveluntarjoajan palvelut ovat olleet yleisön saatavilla alle kolmen vuoden ajan ja sen vuosiliikevaihto on alle 10 miljoonaa euroa. Jos palveluntarjoajan palveluiden keskimääräinen kuukausittainen yksittäisten kävijöiden lukumäärä ylittää viisi miljoonaa, sovelletaan kuitenkin myös 55 c §:n 1 momentin 2 ja 3 kohtaa kokonaisuudessaan.
55 e § (3.3.2023/263)
Teosten laillinen käyttö palvelussa
Palveluntarjoajan ja tekijän välinen 55 c §:n 1 momentissa tarkoitettu toiminta ei saa johtaa siihen, että sillä estetään palvelun käyttäjän palveluun tallentamien sellaisten suojattujen teosten saatavuus, joiden käyttö ei loukkaa tekijänoikeutta. Näihin kuuluvat suojatut teokset, joita käytetään jonkin tämän lain tekijänoikeutta rajoittavan säännöksen perusteella.
Palveluntarjoajan on ehdoissaan ilmoitettava palvelun käyttäjälle, että käyttäjä voi käyttää teoksia tässä laissa säädettyjen tekijänoikeuksien rajoitussäännösten nojalla.
55 f § (3.3.2023/263)
Toimenpiteet laillisen käytön varmistamiseksi
Palveluntarjoajalla on oltava käytännöt ja menettelyt, joilla varmistetaan, että sen 55 c §:n 1 momentissa tarkoitetut toimenpiteet eivät estä teosten laillista käyttöä 55 e §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Tämän luvun säännösten soveltaminen ei saa johtaa verkkosisältöjen yleiseen seurantaan.
55 g § (3.3.2023/263)
Palveluntarjoajan velvollisuus tietojen antamiseen
Palvelutarjoajan on tekijän pyynnöstä annettava tälle riittävät tiedot 55 c §:n 1 momentissa tarkoitettua toimintaa koskevista käytännöistä ja niiden toiminnasta. Kun käyttöluvan myöntämistä koskevia sopimuksia on tehty palveluntarjoajan ja tekijän välillä, tulee palveluntarjoajan antaa tekijälle tämän pyynnöstä tiedot sopimusten kattamien teosten käytöstä.
55 h § (3.3.2023/263)
Valitus- ja oikeussuojamekanismi
Palveluntarjoajan on otettava käyttöön tehokas ja nopea valitus- ja oikeussuojamekanismi, joka on palvelun käyttäjän saatavilla, kun on kysymys erimielisyyksistä, jotka koskevat käyttäjän palveluun tallentaman teoksen saannin estämistä tai sen poistamista.
Kun palvelun käyttäjä on valittanut palveluntarjoajalle 55 c §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesta suojatun teoksen saannin estämisestä tai sen mainitun momentin 3 kohdan mukaisesta poistamisesta tämän pykälän 1 momentissa tarkoitettua mekanismia käyttäen, tekijälle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ja perustella kantansa käyttäjän tekemään valitukseen asianmukaisesti. Palvelun käyttäjän tekemä valitus on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä, ja palveluun tallennetun suojatun teoksen estämistä tai sen poistamista koskevan päätöksen tulee olla ihmisen tekemän arvioinnin kohteena.
Jos tekijän esittämät perustelut eivät ole asianmukaiset, suojattu teos on palautettava palveluun. Päätöksen siitä, että teosta ei palauteta palveluun, tulee olla ihmisen tekemän arvioinnin kohteena.
55 i § (3.3.2023/263)
Vaihtoehtoinen menettely erimielisyyksien ratkaisemiseksi
Palvelun käyttäjällä ja tekijällä on 55 h §:ssä tarkoitetun ratkaisun jälkeen palvelun käyttäjän palveluun tallentaman teoksen saannin estämistä tai sen poistamista ja palauttamista palveluun koskevan erimielisyyden ratkaisemiseksi käytettävissä vaihtoehtoinen menettely yksittäisiä tapauksia koskevien ratkaisusuositusten saamiseksi. Menettely on osapuolille maksuton ja vapaaehtoinen, eivätkä siinä annetut suositukset ole osapuolia sitovia.
Opetus- ja kulttuuriministeriö valvoo menettelyn toimivuutta ja ylläpitää luetteloa menettelyssä käytettävistä esteettömistä ja puolueettomista tekijänoikeuden asiantuntijoista. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää asiantuntijat kolmen vuoden määräajaksi kerrallaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö ottaa vastaan 1 momentissa tarkoitetut tapaukset käsiteltäviksi ja jakaa ne ratkaistaviksi sähköistä järjestelmää käyttäen luettelossa oleville asiantuntijoille.
Saatuaan asianosaisen pyynnön tarkistaa palveluntarjoajan 55 h §:n mukaisesti tekemää ratkaisua ja pyyntöä koskevat perustelut asiantuntija varaa vastapuolelle mahdollisuuden tulla kuulluksi. Asiantuntijan tulee käsitellä asia tasapuolisesti ja joutuisasti.
Jos asiaa ei sovita asianosaisten kesken, asiantuntija antaa asiassa arvionsa ja ratkaisusuosituksen siitä, tuleeko käyttäjän palveluun tallentaman teoksen saanti estää, teos poistaa tai teos palauttaa palveluun. Asiantuntijan tulee toimittaa ratkaisusuositus sähköisen järjestelmän kautta opetus- ja kulttuuriministeriölle, palvelun käyttäjälle, tekijälle ja palvelun tarjoajalle.
Tässä pykälässä säädetyn menettelyn kustannukset rahoitetaan valtion varoista lukuun ottamatta asianosaisten omia menettelyyn osallistumisesta aiheutuneita kustannuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää asiantuntijoille maksettavien palkkioiden perusteista ja määrästä.
Tarkemmat säännökset vaihtoehtoisesta menettelystä ja siihen osallistuvien asiantuntijoiden nimeämisestä annetaan valtioneuvoston asetuksella.
55 j § (3.3.2023/263)
Oikeus saattaa asia tuomioistuimen ratkaistavaksi
Tekijällä on oikeus saattaa tässä luvussa tarkoitettua suojatun teoksen luvatonta käyttöä ja 55 g §:ssä tarkoitettua tietojen antamisvelvollisuutta koskevan asian tuomioistuimen ratkaistavaksi ja nostaa kanteen palveluntarjoajaa vastaan.
Palvelun käyttäjällä on oikeus nostaa kanne tekijää vastaan sen vahvistamiseksi, että käyttäjällä on oikeus käyttää suojattua teosta tässä laissa säädetyn tekijänoikeuden rajoituksen tai tekijän kanssa tehdyn sopimuksen nojalla. Palvelun käyttäjällä on lisäksi oikeus nostaa kanne palveluntarjoajaa vastaan palveluntarjoajan velvoittamiseksi sallimaan yleisön pääsyn palvelun käyttäjän palveluun tallentamaan aineistoon.
Palvelun käyttäjällä ja palveluntarjoajalla on oikeus nostaa kanne tekijää vastaan suojatun teoksen saannin estämistä tai teoksen poistamista koskevan oikeudettoman pyynnön aiheuttamasta vahingosta.
55 k § (3.3.2023/263)
Säännösten pakottavuus
Siitä, mitä edellä tässä luvussa säädetään tekijän ja palvelun käyttäjän oikeuksista tai palveluntarjoajan velvollisuuksista, ei voida poiketa sopimuksilla. Sopimuksen ehto, jonka mukaan palvelun käyttäjä luopuu oikeudestaan vedota tässä laissa säädettyyn tekijänoikeuden rajoitukseen, ei sido palvelun käyttäjää.
55 l § (3.3.2023/263)
Soveltaminen eräisiin lähioikeuksiin
Mitä tässä luvussa säädetään teoksesta, sovelletaan myös 45, 46, 46 a ja 48 §:ssä, 49 §:n 1 momentin 2 kohdassa ja 49 a §:ssä tarkoitettuun lähioikeuden suojan kohteeseen.
7 luku
Rangaistus ja korvausvelvollisuus
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
56 § (14.10.2005/821)
Rikoslain rangaistussäännökset (22.5.2015/607)
Rangaistus tekijänoikeusrikoksesta säädetään rikoslain (39/1889) 49 luvun 1 §:ssä, teknisen suojauksen kiertämisestä luvun 3 §:ssä, teknisen suojauksen kiertämiskeinorikoksesta luvun 4 §:ssä ja oikeuksien sähköisten hallinnointitietojen loukkausrikoksesta luvun 5 §:ssä.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
56 a § (14.10.2005/821)
Tekijänoikeusrikkomus (22.5.2015/607)
Joka
1) tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta valmistaa teoksesta kappaleen tai saattaa teoksen yleisön saataviin tämän lain säännösten vastaisesti tai rikkoo 3 §:n säännöksiä moraalisista oikeuksista,
2) muuten rikkoo sellaista tämän lain säännöstä, jolla suojataan tekijänoikeutta, taikka toimii vastoin 41 §:n 2 momentin nojalla annettua määräystä, 51 tai 52 §:n säännöstä taikka 53 §:n 1 momentissa tai 54 b §:n 1 momentissa tarkoitettua kieltoa, taikka
3) tuo maahan tai Suomen alueelle edelleen kolmanteen maahan kuljetettavaksi teoksen kappaleita, joiden hän tietää tai joita hänellä on perusteltua syytä epäillä valmistetuiksi ulkomailla sellaisissa olosuhteissa, että valmistaminen Suomessa olisi ollut rangaistavaa tämän lain mukaan,
on tuomittava, jollei teko ole rangaistava rikoslain 49 luvun 1 §:ssä tarkoitettuna tekijänoikeusrikoksena, tekijänoikeusrikkomuksesta sakkoon.
Tekijänoikeusrikkomuksena ei pidetä muutaman kappaleen valmistamista yksityistä käyttöä varten sellaisesta tietokoneella luettavassa muodossa olevasta tietokoneohjelmasta tai tietokannasta, joka on julkaistu taikka jonka kappaleita on tekijän tai tietokannan valmistajan suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, taikka teoksesta 11 §:n 5 momentin vastaisesti.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
56 b § (21.8.1995/1024)
Salassapitovelvollisuuden rikkominen (22.5.2015/607)
Rangaistus 26 d §:n 3 momentissa ja 26 l §:n 4 momentissa säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai jollei siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
56 c § (14.10.2005/821)
Tietokoneohjelman suojauksen poistovälineen luvaton levittäminen (22.5.2015/607)
Joka levittää yleisölle tai ansiotarkoituksessa yleisölle levittämistä varten pitää hallussaan välinettä, jonka yksinomaisena käyttötarkoituksena on tietokoneohjelmaa suojaavan teknisen apuvälineen luvaton poistaminen tai kiertäminen, on tuomittava tietokoneohjelman suojauksen poistovälineen luvattomasta levittämisestä sakkoon.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
56 d § (24.3.1995/446)
Selvitysvelvollisuuden rikkominen (22.5.2015/607)
Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta rikkoo 26 d §:n 2 momentin säännöstä tai 26 k §:n 2 momentissa säädettyä selvitys- tai tiedonantovelvollisuutta, on tuomittava tekijänoikeuslaissa säädetyn selvitysvelvollisuuden rikkomisesta sakkoon, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
56 e § (14.10.2005/821)
Teknisen toimenpiteen loukkausrikkomus (22.5.2015/607)
Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta rikkoo
1) 50 a §:ssä tarkoitettua teknisen toimenpiteen kiertämisen kieltoa taikka
2) 50 b §:ssä tarkoitettua teknisen toimenpiteen kiertämiskeinojen valmistamisen tai levittämisen kieltoa,
on tuomittava, jollei teko ole rangaistava rikoslain 49 luvun 3 §:ssä tarkoitettuna teknisen suojauksen kiertämisenä tai luvun 4 §:ssä tarkoitettuna teknisen suojauksen kiertämiskeinorikoksena, teknisen toimenpiteen loukkausrikkomuksesta sakkoon.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
56 f § (14.10.2005/821)
Oikeuksien sähköisten hallinnointitietojen loukkausrikkomus (22.5.2015/607)
Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta rikkoo 50 d §:n 1 momentissa tarkoitettua oikeuksien sähköisten hallinnointitietojen poistamisen tai muuttamisen kieltoa taikka mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitettua kieltoa levittää yleisölle tai tuoda maahan yleisölle levittämistä varten teoksen kappale tai välittää yleisölle teos siten, että oikeuksien sähköiset hallinnointitiedot on poistettu tai että niitä on muutettu, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava rikoslain 49 luvun 5 §:ssä tarkoitettuna oikeuksien hallinnointitietojen loukkausrikoksena, oikeuksien sähköisten hallinnointitietojen loukkausrikkomuksesta sakkoon, jos tekijä tietää tai hänellä on perustellusti syytä epäillä, että hänen tekonsa aiheuttaa, mahdollistaa tai salaa tässä laissa säädettyjen oikeuksien loukkauksen taikka helpottaa niiden loukkausta.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
56 g § (21.7.2006/679)
Loukkauksen kielto (22.5.2015/607)
Jos joku loukkaa tekijänoikeutta, tuomioistuin voi kieltää häntä jatkamasta tai toistamasta tekoa.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
57 § (14.10.2005/821)
Hyvitys ja korvaus (22.5.2015/607)
Joka vastoin tätä lakia tai 41 §:n 2 momentin nojalla annettua määräystä käyttää teosta taikka tuo maahan tai Suomen alueelle edelleen kolmanteen maahan kuljetettavaksi teoksen kappaleen, on velvollinen suorittamaan tekijälle kohtuullisen hyvityksen. Vastoin lakia tapahtuvasta teoksen kappaleen valmistamisesta yksityistä käyttöä varten on hyvitysvelvollisuus vain siinä tapauksessa, että kappaleen valmistaja on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että kopioitava aineisto on saatettu yleisön saataviin vastoin tätä lakia.
Jos teosta käytetään tahallisesti tai tuottamuksesta, hyvityksen lisäksi on suoritettava korvaus kaikesta muustakin menetyksestä, myös kärsimyksestä ja muusta haitasta.
Joka muutoin kuin teosta käyttämällä syyllistyy rikoslain 49 luvun 1, 3 tai 5 §:n taikka tämän lain 56 a §:n, 56 e §:n 1 kohdan tai 56 f §:n mukaan rangaistavaan tekoon, on velvollinen suorittamaan tekijälle korvauksen rikoksesta aiheutuneesta menetyksestä, kärsimyksestä ja muusta haitasta.
Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitetusta korvauksesta on lisäksi voimassa, mitä vahingonkorvauslaissa (412/1974) säädetään.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
58 § (14.10.2005/821)
Menettämisseuraamus (22.5.2015/607)
Jos teoksen kappale on valmistettu, tuotu maahan tai Suomen alueelle edelleen kolmanteen maahan kuljetettavaksi tai saatettu yleisön saataviin taikka sitä on muutettu vastoin tätä lakia tai 41 §:n 2 momentin nojalla annettua määräystä, 51 tai 52 §:n säännöstä tai 53 §:n 1 momentin nojalla määrättyä kieltoa taikka jos on rikottu 50 a tai 50 b §:ssä säädettyä kieltoa, tuomioistuin voi asianomistajan tai 50 b §:ssä tarkoitetussa tapauksessa virallisen syyttäjän vaatimuksesta, sen mukaan kuin katsoo kohtuulliseksi, määrätä, että kappale sekä sen valmistukseen tarkoitettu painoladelma, kuvalaatta, kehilö tai muu apuväline taikka laiton teknisen suojauksen kiertämiskeino on hävitettävä taikka että omaisuutta on määrätyin tavoin muutettava taikka että se on luovutettava asianomistajalle valmistamiskustannuksia vastaavasta korvauksesta taikka saatettava sellaiseksi, ettei sitä voida käyttää väärin. Mitä tässä momentissa säädetään, sovelletaan teoksen kappaleen valmistamiseen yksityistä käyttöä varten vain, jos kappaleen valmistaja on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että kopioitava aineisto on saatettu yleisön saataviin vastoin tätä lakia.
Jos teoksen kappale on valmistettu tai levitetty yleisölle vastoin tätä lakia taikka tuotu maahan tai Suomen alueelle 56 a §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla, ja se määrätään rangaistusmääräyksellä valtiolle menetetyksi, voidaan asianomistajan vaatimuksesta samalla määrätä, että teoksen kappale on hävitettävä. Rangaistusmääräyksellä voidaan määrätä myös 50 b §:ssä tarkoitettu teknisen toimenpiteen kiertämisväline valtiolle menetetyksi ja hävitettäväksi, jos se on valmistettu, saatettu yleisön saataviin taikka tuotu maahan yleisölle levittämistä varten tai Suomen alueelle kolmanteen maahan kuljetettavaksi vastoin 50 b §:n 1 momentin säännöksiä. (27.8.2010/776)
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei sovelleta siihen, joka vilpittömässä mielessä on hankkinut omaisuuden tai erityisen oikeuden omaisuuteen, eikä rakennusteokseen. Rakennusta voidaan tapauksen erityispiirteet ja olosuhteet huomioon ottaen kuitenkin määrätä muutettavaksi.
59 §
Menettämisseuraamuksen kohtuullistaminen (22.5.2015/607)
Sen estämättä, mitä 58 §:n 1 momentissa on säädetty, voi oikeus, jos sanotussa momentissa tarkoitetun kappaleen taiteellisen tai taloudellisen arvon taikka muiden seikkojen perusteella harkitaan kohtuulliseksi, tehdystä vaatimuksesta antaa luvan siihen, että kappale asianomistajalle suoritettavaa erityistä korvausta vastaan saatetaan yleisön saataviin tai sitä muutoin käytetään aiottuun tarkoitukseen.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
59 a § (21.7.2006/679)
Tuomion julkistaminen (22.5.2015/607)
Tuomioistuin voi tekijänoikeuden loukkausta koskevassa riita-asiassa kantajan vaatimuksesta määrätä, että vastaajan on korvattava kustannukset, jotka kantajalle aiheutuvat siitä, että hän soveltuvin toimin julkistaa tietoja lainvoimaisesta tuomiosta, jossa vastaajan on todettu loukanneen tekijänoikeutta. Määräystä ei saa antaa, jos tietojen levittämistä on muussa laissa rajoitettu. Harkitessaan määräyksen antamista ja määräyksen sisältöä tuomioistuimen tulee ottaa huomioon julkistamisen yleinen merkitys, loukkauksen laatu ja laajuus, julkistamisesta aiheutuvat kustannukset ja muut vastaavat seikat.
Tuomioistuin määrää vastaajan korvattavien kohtuullisten julkistamiskustannusten enimmäismäärän. Kantajalla ei ole oikeutta korvaukseen, jos tietoja tuomiosta ei ole julkistettu tuomioistuimen määräämässä ajassa lainvoimaiseksi tulleen tuomion antamisesta.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
60 § (21.7.2006/679)
Rangaistusta ja korvausvelvollisuutta koskevien säännösten soveltaminen lähioikeuksiin (22.5.2015/607)
Mitä 56 a, 56 e–56 g, 57–59 ja 59 a §:ssä säädetään, sovelletaan vastaavasti oikeuteen, jota suojataan 5 luvun säännösten mukaan.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
60 a§ (22.5.2015/607)
Yhteystietojen luovuttaminen
Tekijällä tai hänen edustajallaan on oikeus tuomioistuimen määräyksellä salassapitosäännösten estämättä yksittäistapauksessa saada lähettimen, palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjältä taikka muulta välittäjänä toimivalta palvelun tarjoajalta yhteystiedot sellaisesta teleliittymästä, josta tekijän oikeuksien suojan kannalta merkittävässä määrin saatetaan yleisön saataviin tekijänoikeudella suojattua aineistoa ilman tekijän suostumusta. Tiedot tulee antaa ilman aiheetonta viivytystä. Tietojen luovuttamista koskevan asian käsittelyssä noudatetaan oikeudenkäymiskaaren 8 lukua. Tuomioistuin voi määrätä yhteystietojen turvaamisesta noudattaen oikeudenkäymiskaaren 7 lukua.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuja yhteystietoja saaneeseen tekijään tai hänen edustajaansa sovelletaan, mitä tietoyhteiskuntakaaressa (917/2014) säädetään viestinnän luottamuksellisuudesta ja yksityisyyden suojasta, viestien ja tunnistamistietojen käsittelystä, tietoturvasta, ohjauksesta ja valvonnasta, pakkokeinoista sekä rangaistuksista.
Tässä pykälässä tarkoitetun tekijän tai hänen edustajansa on korvattava tietojen luovuttamismääräyksen täytäntöönpanosta aiheutuneet kulut sekä mahdollinen vahinko lähettimen, palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjälle taikka muulle välittäjänä toimivalle palvelun tarjoajalle.
60 b § (22.5.2015/607)
Kieltokanne
Tekijällä tai hänen edustajallaan on loukkauksen jatkamisen kieltämiseksi oikeus ajaa kannetta sitä vastaan, joka saattaa tekijänoikeutta loukkaavaksi väitettyä aineistoa yleisön saataviin (väitetty loukkaaja). Hyväksyessään kanteen tuomioistuimen on samalla määrättävä, että aineiston saattaminen yleisön saataviin on lopetettava. Tuomioistuin voi asettaa määräyksen tehosteeksi uhkasakon.
60 c§ (22.5.2015/607)
Keskeyttämismääräys
Tuomioistuin voi kieltokannetta käsitellessään tekijän tai hänen edustajansa vaatimuksesta määrätä lähettimen, palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän taikka muun välittäjänä toimivan palvelun tarjoajan (välittäjä) sakon uhalla keskeyttämään tekijänoikeutta loukkaavaksi väitetyn aineiston saattamisen yleisön saataviin (keskeyttämismääräys).
Keskeyttämismääräyksen antamisen edellytyksenä on, ettei määräystä voida pitää kohtuuttomana ottaen huomioon väitetyn loukkaajan, välittäjän, aineistoa vastaanottavan henkilön ja tekijän oikeudet. Määräys ei saa vaarantaa kolmannen oikeutta lähettää ja vastaanottaa viestejä.
Tuomioistuimen on varattava sekä välittäjälle että väitetylle loukkaajalle tilaisuus tulla kuulluksi. Välittäjälle lausumapyyntö voidaan antaa tiedoksi postitse taikka telekopiota tai sähköpostia käyttäen. Jos määräyksen tarkoitus saattaa muutoin vaarantua, tuomioistuin voi hakijan hakemuksesta antaa määräyksen väliaikaisena varaamatta väitetylle loukkaajalle tilaisuutta tulla kuulluksi. Väliaikainen määräys on voimassa, kunnes toisin määrätään. Väitetylle loukkaajalle on väliaikaisen määräyksen antamisen jälkeen välittömästi varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Kun väitettyä loukkaajaa on kuultu, tuomioistuimen on viipymättä päätettävä, pidetäänkö määräys voimassa vai peruutetaanko se.
Keskeyttämismääräystä koskeva asia käsitellään hakemusasiana noudattaen, mitä oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa säädetään turvaamistoimen määräämisestä.
Jos syytä, jonka vuoksi keskeyttämismääräys on annettu, ei enää ole, tuomioistuimen on asiaan osallisen hakemuksesta määrättävä määräys peruutettavaksi.
60 d § (22.5.2015/607)
Väliaikainen keskeyttämismääräys
Ennen kieltokanteen nostamista tuomioistuin voi tekijän tai hänen edustajansa hakemuksesta antaa keskeyttämismääräyksen väliaikaisena, jos määräyksen antamiselle on 60 c §:ssä säädetyt edellytykset ja on ilmeistä, että tekijän oikeuksien toteutuminen muussa tapauksessa vakavasti vaarantuisi. Määräyksen antamisessa noudatetaan, mitä 60 c §:ssä säädetään. Väitetyn loukkaajan kuulemisen jälkeen tuomioistuimen on viipymättä päätettävä, pidetäänkö määräys voimassa vai peruutetaanko se.
Jos asian kiireellisyys sitä välttämättä vaatii, tuomioistuin voi antaa 1 momentissa tarkoitetun väliaikaisen keskeyttämismääräyksen, vaikka väitettyä loukkaajaa ei voida tunnistaa, jos:
1) tekijänoikeutta loukkaavaksi väitettyä aineistoa saatetaan merkittävissä määrin yleisön saataviin ilman tekijän suostumusta; tai
2) on ilmeistä, että tekijän oikeuksien toteutuminen muussa tapauksessa vakavasti vaarantuisi.
Hakijan on kahden kuukauden kuluessa väliaikaisen keskeyttämismääräyksen antamisesta pantava kieltokanne vireille tuomioistuimessa. Jos kieltokannetta ei sanotussa ajassa panna vireille, määräys raukeaa.
Jos 2 momentissa tarkoitetussa tilanteessa väitetty loukkaaja on jäänyt tunnistamattomaksi, hakija voi hakea 60 e §:ssä tarkoitettua estomääräystä. Jos estomääräystä on haettu kieltokanteen nostamiselle varatun ajan kuluessa, väliaikainen määräys ei raukea.
60 e § (22.5.2015/607)
Estomääräys
Jos kieltokanteen nostaminen ei ole mahdollista sen vuoksi, että väitetty loukkaaja on tuntematon, tuomioistuin voi tekijän tai hänen edustajansa hakemuksesta määrätä välittäjän sakon uhalla estämään tekijänoikeutta loukkaavaksi väitetyn aineiston saattamisen yleisön saataviin (estomääräys). Estomääräyksen antaminen edellyttää, että tekijänoikeutta loukkaavaksi väitettyä aineistoa merkittävissä määrin saatetaan yleisön saataviin ilman tekijän suostumusta tai on ilmeistä, että tekijän oikeuksien toteutuminen muussa tapauksessa vakavasti vaarantuisi.
Estomääräyksen hakijan on ilmoitettava, mitä hän on tehnyt väitetyn loukkaajan tunnistamiseksi.
Estomääräyksen antamisen edellytyksenä on, ettei määräystä voida pitää kohtuuttomana ottaen huomioon väitetyn loukkaajan, välittäjän, aineistoa vastaanottavan henkilön ja tekijän oikeudet. Määräys ei saa vaarantaa kolmannen oikeutta lähettää ja vastaanottaa viestejä. Välittäjälle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi estomääräystä koskevasta hakemuksesta.
Estomääräys annetaan määräajaksi, kuitenkin enintään vuodeksi kerrallaan. Estomääräyksen voimassaoloa voidaan hakemuksesta jatkaa, jos siihen on perusteltu syy. Jos syytä, jonka vuoksi estomääräys on annettu, ei enää ole, tuomioistuimen on asiaan osallisen hakemuksesta määrättävä määräys peruutettavaksi.
60 f § (22.5.2015/607)
Kulujen ja vahingon korvaaminen
Keskeyttämismääräyksen täytäntöönpanosta aiheutuneista kuluista vastaa ensisijaisesti määräyksen saanut välittäjä. Määräyksen hakijan on kuitenkin korvattava välittäjälle sekä väitetylle loukkaajalle määräyksen täytäntöönpanosta aiheutunut vahinko ja asiassa aiheutuneet kulut, jos kieltokanne hylätään tai jätetään tutkimatta taikka jos asian käsittely jätetään sillensä sen vuoksi, että kantaja on peruuttanut kanteensa tai jäänyt saapumatta tuomioistuimeen. Mitä edellä säädetään, sovelletaan myös, jos väliaikainen määräys peruutetaan 60 c §:n 3 momentin tai 60 d §:n 1 momentin nojalla tai jos se 60 d §:n 3 momentin nojalla raukeaa.
Edellä 60 d §:n 2 momentissa tarkoitetun väliaikaisen keskeyttämismääräyksen taikka 60 e §:ssä tarkoitetun estomääräyksen täytäntöönpanosta aiheutuneista kuluista vastaa ensisijaisesti määräyksen saanut välittäjä.
Kieltokanteen käsittelyn yhteydessä ratkaistaan asiaan osallisten vaatimuksesta se, kenen kannettavaksi lopullisesti jäävät keskeyttämis- ja estomääräyksen hakemisesta ja täytäntöönpanosta aiheutuneet kulut.
Vahinkojen ja kulujen korvaamista koskevan kanteen nostamisessa noudatetaan, mitä oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 12 §:ssä säädetään.
Keskeyttämis- tai estomääräystä koskevassa asiassa asiaan osalliset vastaavat itse oikeudenkäyntikuluistaan, jollei tuomioistuin erityisestä syystä velvoita asianosaista korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikuluja osaksi tai kokonaan.
60 g§ (22.5.2015/607)
Tekijänoikeuden loukkaamisen perusteella annettavat määräykset ja lähioikeudet
Mitä 60 a–60 f §:ssä säädetään, sovelletaan myös 5 luvussa säädetyn lähioikeuden haltijaan ja hänen edustajaansa.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
61 § (31.1.2013/118)
Riita- ja hakemusasioiden oikeuspaikka (22.5.2015/607)
Tähän lakiin perustuvat riita- ja hakemusasiat käsitellään markkinaoikeudessa.
Riita- ja hakemusasioiden käsittelystä markkinaoikeudessa säädetään oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetussa laissa (100/2013).
61 a§ (31.1.2013/118)
Rikosasioiden oikeuspaikka (22.5.2015/607)
Syyte rikoslain 49 luvun 1 ja 3–5 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta sekä tämän lain 56 a–56 f §:ssä tarkoitetusta rikoksesta käsitellään oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 4 luvussa tarkoitetussa käräjäoikeudessa.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun syyteasian yhteydessä voidaan käsitellä syytteessä tarkoitetusta rikoksesta johtuva 57 §:n mukainen hyvitys- ja korvausvaatimus sekä 58 ja 59 §:n mukainen vaatimus sen estämättä, mitä 61 §:ssä säädetään.
Tuomioistuin pysyy toimivaltaisena tutkimaan 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen, vaikka toimivallan perustaneissa olosuhteissa tapahtuu muutos vaatimuksen esittämisen jälkeen.
61 b § (25.8.2016/715)
Tuomioistuimen asiantuntija
Käsitellessään 61 a §:ssä tarkoitettua asiaa käräjäoikeudella voi olla apunaan asiantuntijoina enintään kaksi tuomioistuinlain (673/2016) 17 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitettua asiantuntijajäsentä.
Asiantuntijan on annettava kirjallinen lausunto käräjäoikeuden hänelle tekemistä kysymyksistä. Asiantuntijalla on oikeus tehdä kysymyksiä asianosaisille ja todistajille. Ennen asian ratkaisemista käräjäoikeuden on varattava asianosaisille tilaisuus lausua asiantuntijan lausunnosta.
Asiantuntijan oikeudesta palkkioon säädetään tuomioistuinlain 17 luvun 22 §:ssä.
Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)
62 §
Syyteoikeus (22.5.2015/607)
Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä muusta kuin 51 tai 52 §:ää vastaan tehdystä tekijänoikeusrikkomuksesta tai 56 e §:n 2 kohdan mukaisesta teknisen toimenpiteen loukkausrikkomuksesta, ellei asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi. (14.10.2005/821)
Oikeus vaatimusten esittämiseen 3 §:n säännösten tai 41 §:n 2 momentin mukaisen määräyksen rikkomisen johdosta on aina eloon jääneellä puolisolla, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa olevalla sukulaisella ja sisaruksella sekä sillä, joka ottolapseksi ottamisen perusteella on vastaavassa suhteessa tekijään. Edellä 53 §:n 1 momentissa mainitun kiellon rikkomisen ilmoittaa siinä tarkoitettu viranomainen syytteeseen pantavaksi.
3 momentti on kumottu L:lla 8.6.1984/442. (8.6.1984/442)
8 luku
Lain sovellettavuus
63 § (31.7.1974/648)
Alueellinen soveltaminen (22.5.2015/607)
Tämän lain tekijänoikeutta koskevia säännöksiä sovelletaan:
1) Suomen kansalaisen tai Suomessa vakinaisen asuinpaikan omaavan henkilön valmistamaan teokseen;
2) teokseen, joka ensiksi on julkaistu Suomessa tai joka ensiksi on julkaistu toisessa valtiossa ja sen jälkeen kolmenkymmenen päivän kuluessa Suomessa;
3) elokuvateokseen, jonka tuottajan päätoimipaikka tai vakinainen asuinpaikka on Suomessa;
4) Suomessa olevaan rakennukseen; sekä
5) taideteokseen, joka on osana Suomessa olevasta rakennuksesta tai joka muuten on kiinnitetty maapohjaan.
Sovellettaessa 1 momentin 3 kohdan säännöstä pidetään tuottajana, jollei muuta osoiteta, henkilöä tai yhteisöä, jonka nimi on tavanmukaisesti ilmoitettu elokuvateoksessa.
Edellä 2 b luvussa olevia säännöksiä sovelletaan Suomessa tapahtuvaan kuvataiteen teoksen jälleenmyyntiin. Jos teoksen tekijä on muun kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalainen eikä hänellä ole vakinaista asuinpaikkaa Euroopan talousalueella, 2 b luvun säännöksiä sovelletaan vain, jos tekijä on sellaisen valtion kansalainen, joka vastavuoroisesti soveltaa vastaavaa korvausta koskevia säännöksiä maassaan tapahtuvaan jälleenmyyntiin. Euroopan yhteisöjen komissio julkaisee luettelon näistä valtioista. Tällaisen tekijän oikeudenomistajaan sovelletaan 2 b lukua vain, jos oikeudenomistaja on komission luetteloon otetun valtion kansalainen. (5.5.2006/345)
Edellä 51–53 §:ssä olevia säännöksiä sovelletaan siitä riippumatta, kuka on luonut teoksen ja missä se on julkaistu. (24.3.1995/446).
63 a § (22.12.1995/1654)
Julkistamattoman teoksen suoja (22.5.2015/607)
Mitä 44 a §:ssä säädetään, sovelletaan Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaiseen ja henkilöön, jolla on vakinainen asuinpaikka tällaisessa valtiossa, sekä oikeushenkilöön, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa.
64 § (24.3.1995/446)
Lähioikeuksien alueellinen soveltaminen (22.5.2015/607)
Edellä 45 §:ssä olevia säännöksiä sovelletaan, jos:
1) esitys tapahtuu Suomessa;
2) esitys on tallennettu 2 momentissa tarkoitetulle laitteelle; tai
3) esitys, jota ei ole tallennettu äänitteelle, sisältyy 6 momentissa tarkoitettuun lähetykseen.
Edellä 46 §:ssä olevia säännöksiä sovelletaan laitteeseen, jonka:
1) tuottaja on Suomen kansalainen tai suomalainen yritys taikka jonka tuottajalla on Suomessa vakinainen asuinpaikka tai toimipaikka;
2) ääni on tallennettu laitteelle Suomessa.
(22.5.2015/607)
Edellä 46 a §:ssä olevia säännöksiä sovelletaan laitteeseen, jonka liikkuva kuva on tallennettu laitteelle Suomessa.
Mitä 47 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan Suomessa tapahtuvaan julkiseen esitykseen, alkuperäiseen, muutoin kuin pyynnöstä tapahtuvaan yleisölle välittämiseen ja edelleen lähettämiseen, jos esityksessä, välittämisessä tai edelleen lähettämisessä käytetään tämän pykälän 2 momentissa tarkoitettua laitetta. (14.10.2005/821)
Mitä 47 §:n 3 momentissa säädetään, sovelletaan Suomessa tapahtuvaan julkiseen esitykseen ja muuhun kuin pyynnöstä tapahtuvaan yleisölle välittämiseen, jos esityksessä tai välittämisessä käytetään kaupallisilla markkinoilla yleisön keskuuteen levitettyä tai välitettyä kuvallista musiikkitallennetta, johon on Suomessa tallennettu sävellysteoksen esitys. (14.10.2005/821)
Edellä 48 §:ssä olevia säännöksiä sovelletaan:
1) Suomessa tapahtuvaan radio- ja televisiolähetykseen; sekä
2) muualla tapahtuvaan radio- ja televisiolähetykseen, jos lähettäjän päätoimipaikka on Suomessa.
Tämän lain 49 §:n 1 momentin 1 kohdan säännöksiä sovelletaan työhön, joka on ensiksi julkaistu Suomessa. Lain 49 §:n 1 momentin 2 kohdan säännöksiä sovelletaan työhön, jonka valmistanut henkilö on Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalainen tai jonka valmistajalla on vakinainen asuinpaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Lain 49 §:n 1 momentin 2 kohdan säännöksiä sovelletaan myös työhön, jonka valmistaja on Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion lainsäädännön mukaisesti perustettu yhtiö tai elinkeinonharjoittaja, jonka kotipaikka, keskushallinto tai pääasiallinen toimipaikka on Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Jos tällaisella yhtiöllä tai elinkeinonharjoittajalla on ainoastaan kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, sovelletaan 49 §:n 1 momentin 2 kohdan säännöksiä vain, jos sen toimilla on todellinen ja jatkuva yhteys Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion talouteen. (3.4.1998/250)
Mitä 63 §:n 1 momentin 1, 2 ja 5 kohdassa säädetään teoksesta, sovelletaan vastaavasti 49 a §:ssä tarkoitettuun valokuvaan.
Edellä 50 §:ssä olevia säännöksiä sovelletaan lehtijulkaisuun, jonka kustantaja on sijoittautunut Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon. (3.3.2023/263)
64 a § (24.3.1995/446)
Satelliittivälitys (22.5.2015/607)
Kun tämän lain mukaan suojattua teosta kuljettavat yleisön vastaanotettavaksi tarkoitetut ohjelmasignaalit saatetaan Suomessa lähettäjäyrityksen valvonnassa ja vastuulla satelliittiin johtavaan ja maata kohti palaavaan katkeamattomaan välitysketjuun, sovelletaan tähän satelliittivälitykseen yleisölle 2 §:n säännöksiä yleisön saataviin saattamisesta ja muita tämän lain radio- ja televisiolähetyksiä koskevia säännöksiä.
Jos 1 momentissa tarkoitettu satelliittivälitys yleisölle tapahtuu sellaisessa Euroopan talousalueen ulkopuolella olevassa valtiossa, jonka lainsäädännön suojataso ei vastaa tiettyjen satelliitin välityksellä tapahtuvaan yleisradiointiin ja kaapeleitse tapahtuvaan edelleen lähettämiseen sovellettavia tekijänoikeutta sekä lähioikeuksia koskevien sääntöjen yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin (93/83/ETY) 2 luvussa säädettyä suojatasoa ja
1) signaalit lähetetään kohti satelliittia Suomessa sijaitsevalta lähetysasemalta tai
2) tapauksessa, jossa ei käytetä Suomessa sijaitsevaa lähetysasemaa, Suomeen sijoittautunut lähettäjäyritys on antanut välityksen toisten tehtäväksi,
katsotaan satelliittivälityksen yleisölle tapahtuvan Suomessa. Siihen sovelletaan 2 §:n säännöksiä yleisön saataviin saattamisesta ja muita tämän lain radio- ja televisiolähetyksiä koskevia säännöksiä.
64 b § (3.3.2023/263)
Maantieteelliset rajat ylittävä radion tai television oheispalvelun välittäminen yleisölle
Maantieteelliset rajat ylittävän radio- ja televisio-ohjelmien oheispalvelun välittämisen yleisölle siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada se saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana, ja oheispalveluun sisältyvien teosten tai lähioikeuden kohteiden tarpeellisten kappaleiden valmistamisen, katsotaan tapahtuvan yksinomaan siinä Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, johon lähettäjäyritys on sijoittautunut, jos kyseessä on radio-ohjelma taikka televisio-ohjelma, joka on uutis- tai ajankohtaisohjelma tai lähettäjäyrityksen itse tuottama ja rahoittama ohjelma.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta urheilutapahtumia sisältäviin televisio-ohjelmiin eikä niihin sisältyviin teoksiin.
Jollei Euroopan unionin lainsäädännöstä muuta johdu, 1 momentin säännökset eivät estä sellaisten sopimusten tekemistä, joilla rajoitetaan oikeuksien hyödyntämistä alueellisesti.
64 c § (3.3.2023/263)
Opetuskäyttöä koskevien säännösten alueellinen soveltaminen
Teoksen käytön opetustoiminnassa 13 §:n, 14 §:n 1 momentin ja 14 a §:n mukaisesti siten, että teos on saatettu käytettäväksi muissa Euroopan talousalueeseen kuuluvissa valtioissa, katsotaan tapahtuvan Suomessa ja siihen sovelletaan mainittuja säännöksiä.
64 d § (3.3.2023/263)
Kaupallisesta jakelusta poistuneiden teosten käyttöä koskevien säännösten alueellinen soveltaminen
Mitä 16 g §:ssä säädetään kaupallisesta jakelusta poistuneiden teosten käyttöön mainitun pykälän mukaisesti myönnetyistä käyttöluvista mainitussa pykälässä tarkoitetuissa laitoksissa Suomessa, sovelletaan kulttuuriperintölaitoksissa tapahtuvaan käyttöön samojen ehtojen mukaisesti myös muissa Euroopan talousalueeseen kuuluvissa valtioissa.
Suomeen sijoittautuneen 16 h §:ssä tarkoitetun laitoksen kaupallisesta jakelusta poistuneen teoksen mainitussa pykälässä tarkoitetun käytön katsotaan tapahtuvan Suomessa.
64 e § (3.3.2023/263)
Euroopan talousalueen ulkopuolisista valtioista peräisin olevat kaupallisesta jakelusta poistuneet teokset
Mitä 16 g ja 16 h §:ssä säädetään, ei sovelleta teokseen, joka on poistunut kaupallisesta jakelusta, jos on kohtuullisten toimien perusteella näyttöä siitä, että kysymys on:
1) elokuvateoksesta, jonka tuottajalla on päätoimipaikka tai vakinainen asuinpaikka jossakin Euroopan talousalueeseen kuulumattomassa valtiossa;
2) muusta teoksesta kuin elokuvateoksesta, joka on julkaistu ensimmäisen kerran Euroopan talousalueeseen kuulumattomassa valtiossa tai, jos sitä ei ole julkaistu, lähetetty radiossa tai televisiossa ensimmäisen kerran Euroopan talousalueeseen kuulumattomassa valtiossa;
3) Euroopan talousalueeseen kuulumattoman valtion kansalaisen luomasta teoksesta, jonka osalta 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua valtiota ei ole kohtuullisin toimin pystytty määrittelemään.
64 f § (3.3.2023/263)
Teknisiä toimenpiteitä ja sähköisiä hallinnointitietoja koskevien säännösten soveltaminen
Edellä 50 a, 50 b ja 50 d §:ssä säädettyjä kieltoja sovelletaan Suomessa tapahtuvaan, mainituissa pykälissä tarkoitettuun menettelyyn.
Mitä 50 c §:ssä säädetään, sovelletaan teosten käyttämiseen Suomessa.
65 §
Vastavuoroisuus (22.5.2015/607)
Tasavallan presidentti voi, vastavuoroisuuden ehdolla, antaa määräyksiä tämän lain soveltamisesta toiseen maahan nähden, samoin kuin teokseen, jonka kansainvälinen järjestö on ensiksi julkaissut, ja julkaisemattomaan teokseen, jonka julkaisemiseen sellaisella järjestöllä on oikeus.
66 §
Lain soveltaminen ennen lain voimaantuloa valmistuneeseen teokseen
(22.5.2015/607)
Tätä lakia on, ottaen huomioon mitä 67–71 §:ssä sanotaan, sovellettava myös kirjalliseen ja taiteelliseen teokseen, joka on valmistunut ennen lain voimaantuloa.
67 §
Ennen lain voimaantuloa valmistetut teoskappaleet (22.5.2015/607)
Aikaisemman lain nojalla valmistettuja teoksen kappaleita saa vapaasti levittää ja näyttää. Sävellysteosten nuottien vuokraamiseen ja oikeuteen tietyn maksun määräämiseen asetuksella on kuitenkin sovellettava, mitä 23 §:ssä on säädetty.
68 §
Ennen lain voimaantuloa valmistettujen apuvälineiden käyttäminen (22.5.2015/607)
Painoladelmaa, kuvalaattaa, kehilöä ja muuta apuvälinettä, joka aikaisemman lain nojalla on valmistettu tietyn teoksen monistamista varten, saa vapaasti käyttää tarkoitukseensa vuoden 1962 loppuun sen estämättä, mitä tässä laissa on säädetty. Tämän nojalla valmistettuun kappaleeseen sovellettakoon vastaavasti, mitä 67 §:ssä on sanottu.
69 §
Ennen lain voimaantuloa julkaistujen teosten tekijänoikeus (22.5.2015/607)
Sanomalehteen, aikakauskirjaan tai muuhun teokseen, jonka muodostavat eri avustajien itsenäiset avustukset ja joka on julkaistu ennen tämän lain voimaan tuloa, kuuluu 5 §:ssä tarkoitettu tekijänoikeus julkaisijalle ja suoja-aika luetaan 44 §:n mukaan.
70 §
Ennen lain voimaantuloa tehty tekijänoikeuden luovutussopimus (22.5.2015/607)
Ennen tämän lain voimaan tuloa tekijänoikeuden luovuttamisesta tehtyyn sopimukseen on sovellettava aikaisempaa lakia, kuitenkin niin, että sellaisenkin sopimuksen suhteen on noudatettava, mitä 29 §:ssä on sanottu.
Erioikeudet ja kiellot, jotka tämän lain voimaan tullessa ovat noudatettavina, jäävät edelleenkin voimaan.
71 §
Ennen lain voimaantuloa tapahtuneet taideteosten luovutukset (22.5.2015/607)
Milloin tekijä ennen tämän lain voimaantuloa on luovuttanut taideteoksen tai tehnyt tilauksesta piirustuksen, on hänen oikeuteensa luovuttaa toiselle saman taideteoksen kaksoiskappale tai valmistaa teos toiselle saman piirustuksen mukaan sovellettava, mitä aikaisemmassa laissa siitä on säädetty. Tekijän oikeudesta ennen tämän lain voimaantuloa tehtyyn muotokuvaan noudatettakoon myös aikaisempaa lakia.
72 §
Eräiden voimaantulosäännösten soveltaminen lähioikeuksiin (22.5.2015/607)
Mitä 66–68 §:ssä säädetään, sovelletaan vastaavasti oikeuteen, jota suojataan 5 luvussa olevan säännöksen mukaan. (22.12.1995/1654)
Jos 45 §:ssä tarkoitettu sopimus laitteeseen ottamisesta on tehty ennen tämän lain voimaan tuloa, on vastaavasti sovellettava, mitä 70 §:n 1 momentissa on sanottu.
73 §
Voimaantulo (22.5.2015/607)
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1961. Sillä kumotaan tekijänoikeudesta henkisiin tuotteisiin 3 päivänä kesäkuuta 1927 annettu laki (174/27) sekä kirjailijan ja taiteilijan oikeudesta työnsä tuotteisiin 15 päivänä maaliskuuta 1880 annetun asetuksen (8/80) 28 § .
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:
23.8.1971/669:
31.7.1974/648:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1974.
19.12.1980/897:
Tämä laki tulee voimaan 29 päivänä joulukuuta 1980.
17.12.1982/960:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1983. Sitä sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa tekijänoikeuden luovutuksesta tehtyihin sopimuksiin
HE 247/81, lvk.miet. 6/82, svk.miet. 136/82
Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä kesäkuuta 1984.
HE 32/84, toisen lvk.miet. 3/84, svk.miet. 58/84
27.7.1984/578:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1984.
HE 44/83, sivvk.miet. 6/84, svk.miet. 78/84
24.1.1986/54:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1986.
HE 235/85, toisen lvk.miet. 7/85, svk.miet. 227/85
14.3.1987/309:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1987.
HE 16/86, LiV.miet. 6/86, svk.miet. 239/86
11.1.1991/34:
Tämä laki tulee voimaan 16 päivänä tammikuuta 1991.
Tämän lain 23 §:n 2 momenttia ei sovelleta ennen tämän lain voimaantuloa luotuun tietokoneohjelmaan siltä osin kuin kysymys on tietokoneohjelman lainaamisesta yleisölle. Muilta osin tämän lain soveltamisesta ennen tämän lain voimaantuloa luotuun tietokoneohjelmaan säädetään erikseen. (7.5.1993/419)
Esittävän taiteilijan kirjallisen tai taiteellisen teoksen esitys, laite, jolle ääni on otettu, sekä radio- tai televisiolähetys, joka on tallennettu tai lähetetty 1 päivän syyskuuta 1961 jälkeen, on suojattu siten kuin tässä laissa säädetään.
Joka on ryhtynyt toimenpiteisiin sellaisen esityksen, äänitteen tai radio- tai televisiolähetyksen, jonka suoja on lakannut ennen tämän lain voimaantuloa, käyttämiseksi tekijänoikeuslain 45, 46 tai 48 §:ssä tarkoitetulla tavalla, saa 3 momentin säännösten estämättä käyttää mainittua suoritusta kahden vuoden ajan sen kalenterivuoden päättymisestä, jona tämä laki tuli voimaan.
Jos tämän lain voimaan tullessa suojaa nauttivan tekijänoikeuslain 49 §:ssä tarkoitetun työn valmistamisvuoden päättymisestä on kulunut 15 vuotta, suoja lakkaa tämän lain tullessa voimaan.
HE 161/90, toisen lvk.miet. 16/90, svk.miet. 287/90
7.5.1993/418:
Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. Lain 23 §:n 3 momentti tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1993. (L 418/1993 tuli A:n 1395/1993 mukaisesti voimaan 1.1.1994.)
Tätä lakia sovelletaan myös sellaiseen tietokoneohjelmaan, joka on luotu ennen tämän lain voimaantuloa. Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin toimiin ja hankittuihin oikeuksiin sovelletaan kuitenkin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Mitä 2 momentissa säädetään, koskee tämän lain voimaan tultua myös tekijänoikeuslain muuttamisesta 11 päivänä tammikuuta 1991 annetun lain (34/91) tietokoneohjelmia koskevien säännösten soveltamista, lukuun ottamatta säännöksiä tietokoneohjelmien lainaamisesta yleisölle.
HE 211/92 , SiVM 2/93
7.5.1993/419:
Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.
HE 211/92, SiVM 2/93
16.12.1994/1254:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.
HE 278/94 , SiVM 13/94
24.3.1995/446:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1995.
Tätä lakia sovelletaan myös sellaisiin teoksiin sekä 45, 46, 48 ja 49 a §:ssä tarkoitettuihin suojan kohteisiin, jotka on luotu, tallennettu tai valmistettu ennen tämän lain voimaantuloa ja jotka ovat edelleen suojattuja. Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin toimiin ja hankittuihin oikeuksiin sovelletaan kuitenkin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Esittävän taiteilijan ennen tämän lain voimaantuloa elokuvaamisesta tai äänen tallentamisesta tekemä sopimus kattaa oikeuden levittää elokuvan ja äänitteen kappaleita yleisön keskuuteen, jollei toisin ole sovittu.
Äänitteen tuottajan ennen tämän lain voimaantuloa tekemä sopimus äänitteen sisällyttämisestä elokuvaan kattaa oikeuden levittää elokuvan kappaleita yleisön keskuuteen, jollei toisin ole sovittu.
Tämän lain 25 f §:n ja 64 a §:n säännöksiä sovelletaan ennen lain voimaantuloa teosten ja esitysten yleisradioinnista satelliitin välityksellä tehtyihin sopimuksiin 1 päivästä tammikuuta 2000.
HE 287/94, SiVM 31/94, Neuvoston direktiivi 92/100/ETY; EYVL N:o L 346, 27.11.1992, s. 61;, neuvoston direktiivi 93/83/ETY; EYVL N:o L 248, 6.10.1993, s.15
21.4.1995/715:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.
HE 94/93, LaVM 22/94, SuVM 10/94
21.8.1995/1024:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.
Tällä lailla kumotaan tekijänoikeuslain muuttamisesta 21 päivänä huhtikuuta 1995 annetun lain (715/95) 56 a§:n 1 momentti ja 56 b §.
HE 42/95, LaVM 2/95
22.12.1995/1654:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.
Lakia sovelletaan myös teoksiin, jotka on luotu ennen tämän lain voimaantuloa.
Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin sopimuksiin ja hankittuihin oikeuksiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Teoksen kappaleita, jotka on valmistettu ennen tämän lain voimaantuloa tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti, saa edelleen levittää ja näyttää julkisesti. Lain 19 §:n 2–4 momentin ja 2 b luvun säännöksiä sovelletaan kuitenkin myös ennen tämän lain voimaantuloa valmistettuihin kappaleisiin.
Joka on ennen tämän lain voimaantuloa valmistamalla kappaleita teoksesta tai saattamalla teosta yleisön saataville tavalla, joka on vaatinut olennaisia toimenpiteitä, ryhtynyt käyttämään sellaista teosta, jonka suoja on lakannut ennen tämän lain voimaantuloa, saa tämän lain säännösten estämättä saattaa aloitetun käytön loppuun tavanomaisessa ja käytön kannalta tarpeellisessa laajuudessa 1 päivään tammikuuta 2003 mennessä. Mitä edellä säädetään aloitetun käytön loppuun saattamisesta, koskee myös sitä, joka on vastaavissa olosuhteissa ryhtynyt olennaisiin toimenpiteisiin valmistaakseen teoksesta kappaleita tai saattaakseen teosta yleisön saataviin. Näiden säännösten perusteella valmistettuja kappaleita saa edelleen levittää ja näyttää julkisesti. Niihin sovelletaan kuitenkin lain 19 §:n 2–4 momentin ja 2 b luvun säännöksiä.
Jos teos sisältyy tallenteeseen, jonka lähettäjäyritys on suojan lakattua tallentanut nimenomaan käytettäväksi radio- tai televisiolähetyksissä, ja jos tallennus on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, saadaan teosta edelleen käyttää lähetyksissä tämän lain säännösten estämättä 1 päivään tammikuuta 2003 asti. Tämä koskee julkisen esittämisen osalta myös teoksia, jotka on otettu elokuvaa sisältävään tallenteeseen.
Mitä edellä 2–6 momentissa säädetään, sovelletaan vastaavasti lain 45, 46, 46 a ja 48 §:ssä tarkoitettuihin suojan kohteisiin.
Mitä edellä 2–6 momentissa säädetään, sovelletaan
1) teoksiin, joiden alkuperämaa on Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio,
2) edellä 7 momentissa tarkoitettuihin suojan kohteisiin, jotka ovat peräisin Euroopan talousalueeseen kuuluvasta valtiosta ja joiden suojasta Suomessa on erikseen säädetty, sekä
3) Maailman kauppajärjestön perustamissopimuksen teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyviä näkökohtia koskevan liitesopimuksen (SopS 5/95) 14 artiklan 1, 2 ja 4 kappaleiden mukaisiin äänitteitä koskeviin oikeuksiin siten kuin sanotun artiklan 6 kappaleessa on määrätty.
Muihin kuin edellä 8 momentissa tarkoitettuihin teoksiin ja muihin suojan kohteisiin tätä lakia sovelletaan ainoastaan, mikäli ne ovat suojattuja tämän lain voimaan tullessa.
HE 8/95, SiVM 13/95, EV 162/95 Neuvoston direktiivi 93/98/ETY; EYVL N:o L 290, 24.11.1993, s. 9
25.4.1997/365:
Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä toukokuuta 1997.
HE 185/1996, SiVM 1/1997, EV 20/1997
31.10.1997/967:
Tämä laki tulee voimaan 10 päivänä marraskuuta 1997.
Lakia sovelletaan myös sellaisiin teoksiin, jotka on luotu ennen lain voimaantuloa ja jotka ovat edelleen suojattuja.
Ennen lain voimaantuloa tehtyihin toimiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Lain 29 a §:ää sovelletaan aikaisintaan 19 päivänä marraskuuta 1992 tehtyihin sopimuksiin. Ennen 1 päivää heinäkuuta 1994 tehtyjen sopimusten osalta oikeus korvaukseen on kuitenkin vain, jos tekijä on tehnyt tätä koskevan vaatimuksen ennen 1 päivää tammikuuta 1997.
Mitä 2–4 momentissa säädetään, sovelletaan vastaavasti esittäviin taiteilijoihin ja 45 §:ssä tarkoitettuihin suojan kohteisiin.
HE 43/1997, SiVM 17/1997, EV 126/1997, Neuvoston direktiivi 92/100/ETY; EYVL N:o L 346, 27.11.1992, s. 61
3.4.1998/250:
Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 1998.
Lakia sovelletaan myös teoksiin, jotka on luotu ennen lain voimaantuloa, ja lain 49 §:ssä tarkoitettuihin suojan kohteisiin, jotka on valmistettu ennen lain voimaantuloa.
Lain 49 §:ssä tarkoitetut suojan kohteet, jotka on valmistettu 31 päivän joulukuuta 1982 jälkeen, ovat suojattuja 1 päivään tammikuuta 2013.
Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin toimiin sekä hankittuihin oikeuksiin ja tehtyihin sopimuksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Lain 49 §:ssä tarkoitettujen suojan kohteiden kappaleita, jotka on valmistettu ennen tämän lain voimaantuloa tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti, saa edelleenkin levittää ja näyttää julkisesti. Tekijänoikeuslain 19 §:n 2 momentin säännöksiä sovelletaan kuitenkin tämän lain 49 §:n 3 momentin mukaisesti myös suojan kohteiden kappaleisiin, jotka on valmistettu ennen tämän lain voimaantuloa.
Joka on ennen tämän lain voimaantuloa valmistamalla kappaleita sellaisesta 49 §:ssä tarkoitetusta suojan kohteesta, joka ei ollut suojattu ennen tämän lain voimaantuloa, tai saattamalla sellaista yleisön saataviin tavalla, joka on vaatinut olennaisia toimenpiteitä, ryhtynyt käyttämään sellaista suojan kohdetta, saa lain säännösten estämättä saattaa aloitetun käytön loppuun tavanomaisessa ja käytön kannalta tarpeellisessa laajuudessa vuoden 1999 loppuun mennessä. Mitä edellä säädetään aloitetun käytön loppuun saattamisesta, koskee myös sitä, joka on vastaavissa olosuhteissa ryhtynyt olennaisiin toimenpiteisiin valmistaakseen suojan kohteesta kappaleita tai saattaakseen sitä yleisön saataviin. Näiden säännösten perusteella valmistettuja kappaleita saa edelleenkin levittää ja näyttää julkisesti. Niihin sovelletaan kuitenkin tekijänoikeuslain 19 §:n 2 momentin säännöksiä tämän lain 49 §:n 3 momentin mukaisesti.
HE 170/1997, SiVM 2/1998, EV 15/1998
9.10.1998/748:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.
Toimenpiteisiin tämän lain täytäntöönpanemiseksi voidaan ryhtyä ennen sen voimaantuloa.
HE 34/1998, SuVM 3/1998, LiVM 6/1998, EV 87/1998
23.5.2003/398:
Tämä laki tulee voimaan 25 päivänä heinäkuuta 2003.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
HE 112/2002, LiVM 26/2002, EV 272/2002, Puitedirektiivi 2002/21/EY; EYVL N:o L 108, Valtuutusdirektiivi 2002/20/EY; EYVL N:o L 108, Käyttöoikeusdirektiivi 2002/19/EY; EYVL N:o L 108, Yleispalveludirektiivi 2002/22/EY; EYVL N:o L 108
14.10.2005/821:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006. Lain 13 ja 13 a §, 14 §:n 1 momentti, 16 d §, 25 a §:n 2 momentti, 25 f §:n 3 momentti, 25 g, 25 h, 26, 26 a, 26 b, 26 e ja 26 h § tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007 ja 16 b §:n 1 momentin 2 kohta, 16 c §:n 1 momentin 2 ja 3 kohta ja 16 c §:n 3 momentti valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana.
Tätä lakia sovelletaan myös sellaisiin teoksiin sekä 45, 46, 46 a, 48, 49 ja 49 a §:ssä tarkoitettuihin suojan kohteisiin, jotka on luotu, tallennettu tai valmistettu ennen tämän lain voimaantuloa ja jotka ovat edelleen suojattuja.
Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin toimiin sekä hankittuihin oikeuksiin ja tehtyihin sopimuksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Tämän lain 19 §:n 1 momenttia sovelletaan sellaisiin teosten kappaleisiin sekä lain 49 ja 49 a §:n mukaisten suojan kohteiden kappaleisiin, jotka on tekijän tai 49 tai 49 a §:ssä tarkoitetun oikeuden haltijan suostumuksella ensimmäisen kerran myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu Euroopan talousalueella tämän lain voimaantulon jälkeen.
Tämän lain 49 a §:ssä tarkoitettujen suojan kohteiden kappaleita, jotka on valmistettu ennen tämän lain voimaantuloa ja jotka ovat suojattuja tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti, saa edelleenkin levittää tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti.
HE 28/2004, SuVM 1/2005, SiVM 6/2005, EV 100/2005, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/29/EY (32001L0029); EYVL N.o L 167, 22.6.2001, s. 10
5.5.2006/345:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2006.
Tätä lakia sovelletaan myös ennen tämän lain voimaantuloa luotujen, edelleen suojattujen teosten jälleenmyyntiin.
Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin toimiin sekä hankittuihin oikeuksiin ja tehtyihin sopimuksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
HE 111/2005, SiVM 2/2006, EV 32/2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/84/EY (32001L0084); EYVL N:o L 272, 13.10.2001, s. 32
21.7.2006/679:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2006.
Riita-asiaan, joka on tullut vireille ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain 56 g ja 59 a §:n sijasta tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Tämän lain 60 ja 60 c §:ää sovelletaan myös riita-asiaan, joka on tullut vireille ennen tämän lain voimaantuloa. Siltä osalta kuin 60 § koskee 56 g ja 59 a §:n soveltamista sitä sovelletaan kuitenkin siten kuin 2 momentissa 56 g ja 59 a §:n soveltamisesta säädetään.
HE 26/2006, LaVM 6/2006, EV 67/2006
22.12.2006/1228:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.
Korvausta yleisistä kirjastoista tapahtuvasta lainaamisesta voidaan vaatia vain lain voimaantulon jälkeen tapahtuvasta lainaamisesta.
HE 126/2006, SiVM 15/2006, EV 226/2006
28.12.2007/1436:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
HE 68/2007, SiVM 11/2007, EV 124/2007
31.10.2008/663:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 76/2008, SiVM 3/2008, EV 86/2008
22.12.2009/1442:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 161/2009, HaVM 18/2009, EV 205/2009
30.4.2010/307:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2010.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
HE 87/2009, LiVM 2/2010, EV 30/2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/65/EY; EYVL N:o 332/2007, 18.12.2007, s. 27
27.8.2010/776:
Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.
Tämä laki on voimassa L:n 983/2016 mukaisesti 1.12.2016 alkaen.
HE 94/2009, LaVM 9/2010, EV 84/2010
31.1.2013/118:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2013.
Riita-, hakemus- ja rikosasia, joka on tullut käräjäoikeudessa vireille ennen tämän lain voimaantuloa, käsitellään noudattaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
HE 124/2012, LaVM 15/2012, EV 158/2012
13.9.2013/674:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.
HE 48/2013, SiVM 2/2013, EV 87/2013
Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä marraskuuta 2013. Lain 16 f § tulee kuitenkin voimaan 29 päivänä lokakuuta 2014.
Lain 43 §:n 2 momenttia sovelletaan myös sanoitettuihin sävellysteoksiin, jotka on luotu ennen tämän lain voimaantuloa, jos niiden sävellys tai sanoitus on edelleen suojattu tämän lain tullessa voimaan.
Tätä lakia sovelletaan myös sellaisiin äänitallenteille tallennettuihin esityksiin ja äänitallenteisiin, jotka on tallennettu ennen tämän lain voimaantuloa ja jotka ovat lain voimaan tullessa edelleen suojattuja.
Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin toimiin, hankittuihin oikeuksiin ja tehtyihin sopimuksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Äänitallenteen tuottajan esittävältä taiteilijalta ennen tämän lain voimaantuloa hankkimiin oikeuksiin ja niitä koskeviin sopimuksiin sovelletaan lisäksi 46 b–46 d §:n säännöksiä.
Lain 19 §:n 4 momenttia sovelletaan kuitenkin myös ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin lainauskorvausoikeuden luovutuksiin. Ennen tämän lain voimaantuloa tehdyn lainauskorvausoikeuden luovutuksen perusteella muille kuin tekijälle tai tekijän perillisille maksettuja lainauskorvauksia ei tarvitse palauttaa.
Sanoitetun sävellysteoksen kappaleita, jotka on valmistettu ennen tämän lain voimaantuloa tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti, saa edelleen levittää.
Ellei esittävän taiteilijan ja äänitallenteen tuottajan välisessä oikeuksien luovutussopimuksessa ole toisin sovittu, sopimuksen, joka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, katsotaan olevan voimassa koko sen ajan, jonka esittävän taiteilijan tämän lain mukainen suoja on voimassa.
HE 73/2013, SiVM 6/2013, EV 120/2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/77/EU (32011L0077); EUVL L 265, 11.10.2011, s. 1
19.12.2014/1171:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.
Lain 26 a §:n 2 momentissa tarkoitetun tutkimuksen tulokset otetaan ensimmäisen kerran huomioon valmisteltaessa valtion vuoden 2017 talousarvioesitystä.
Tällä lailla kumottuja 26 c–26 f ja 26 h §:ää sovelletaan kuitenkin vuonna 2014 kerättyyn maksuun ja sen maksamiseen hyvityksenä tekijöille.
Kumotussa 26 e §:ssä tarkoitettua suoritettua maksua vastaavaa palautusta voidaan hakea kumotussa 26 b §:ssä tarkoitetulta järjestöltä 31 päivään maaliskuuta 2015.
HE 249/2014, SiVM 14/2014, EV 239/2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/29/EY (32001L0029); EYVL N:o L 167, 22.6.2001, s. 10
22.5.2015/607:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2015.
Lain 60 c ja 60 d §:ssä tarkoitettu hakemusasia, joka on tullut markkinaoikeudessa vireille ennen tämän lain voimaantuloa, käsitellään noudattaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
HE 181/2014, SiVM 26/2014, LaVL 22/2014, EV 336/2014
22.5.2015/608:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2015.
Ennen tämän lain voimaantuloa tapahtuneeseen edelleen lähettämiseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
HE 305/2014, SiVM 27/2014, PeVL 64/2014, EV 343/2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/29/EY (32001L0029); EYVL L 167, 22.6.2001, s. 10, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/115/EY (32006L0115); EUVL L 376, 27.12.2006, s. 28
25.8.2016/715:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.
HE 7/2016, LaVM 8/2016, EV 99/2016
18.11.2016/972:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.
Korvausta korkeakoulukirjastoista tapahtuvasta lainaamisesta voidaan suorittaa vain lain voimaantulon jälkeen tapahtuvasta lainaamisesta.
HE 102/2016, SiVM 10/2016, EV 121/2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/115/EY (32006L0115); EUVL L 376, 27.12.2006, s. 28
9.11.2018/849:
Tämä laki tulee voimaan 12 päivänä marraskuuta 2018.
Teoksen kappaleen, joka on valmistettu ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaisesti, saa saattaa lukemisesteisen käytettäväksi tai toisen valtuutetun yhteisön saataviin Suomessa tai muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa 17 b §:n 3 momentissa säädetyn mukaisesti.
HE 92/2018, SiVM 7/2018, EV 90/2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1564 (32017L1564); EUVL L 242, 20.9.2017, s. 6, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1563 (32017R1563); EUVL L 242, 20.9.2017, s. 1
3.3.2023/263:
Tämä laki tulee voimaan 3 päivänä huhtikuuta 2023.
Mitä 50 §:ssä säädetään, ei sovelleta lehtijulkaisuun, joka on julkaistu ennen 6 päivää kesäkuuta 2019.
Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin toimiin, hankittuihin oikeuksiin ja tehtyihin sopimuksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
HE 43/2022,HE 313/2022, SiVM 22/2022, EV 312/2022, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/789 (32019L0789) ; EUVL L 130, 17.5.2019, s. 82, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790 (32019L0790) ; EUVL L 130, 17.5.2019, s. 92
21.12.2023/1216:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2024.
Korvausta 38 a §:ssä tarkoitetusta teoksen ja kirjallisen teoksen suullisen esityksen käytöstä voidaan suorittaa vain lain voimaantulon jälkeen tapahtuvasta käytöstä.
HE 46/2023, SiVM 3/2023, EV 80/2023
Finlex Lainsäädäntö › Ajantasainen lainsäädäntö › Vuosi 1961 › 8.7.1961/404
** ** **
Loi sur le droit d’auteur* �
(no 404 du 8 juillet 1961, modifiée en dernier lieu par la loi no 365 du 25 avril 1997)
TABLE DES MATIÁRES**
Articles �
Chapitre 1er :Objet et portée............................................................................................1-10 �
Chapitre 2 :Limitations du droit d’auteur �
Utilisation d’œuvres d’art et de bâtiments ................................................... 25-25a �
Dispositions générales relatives aux limitations du droit d’auteur ..................... 11 �
Reproductions destinées à l’usage privé............................................................. 12 �
Photocopie .......................................................................................................... 13 �
Reproduction dans le cadre d’activités d’enseignement..................................... 14 �
Reproduction dans certains établissements......................................................... 15 �
Reproduction par les services d’archives, les bibliothèques et les musées......... 16 �
Reproduction destinée aux handicapés ............................................................... 17 �
Recueils d’œuvres destinés à l’enseignement..................................................... 18 �
Distribution de copies ou d’exemplaires d’une œuvre ....................................... 19 �
Exposition d’œuvres ........................................................................................... 20 �
Interprétation ou exécution publique .................................................................. 21 �
Citations .............................................................................................................. 22 �
Articles sur des événements d’actualité.............................................................. 23 �
Programmes de concert....................................................................................... 24 �
* Titre finlandais : Tekijänoikeuslaki. Entrée en vigueur (de la dernière loi modificative) : 15 mai 1997.
** Ajoutée par le Bureau international de l’OMPI.
Source : communication des autorités finlandaises. Note : traduction du Bureau international de l’OMPI.
Présentation d’un événement d’actualité .......................................................... 25b �
Utilisation de déclarations publiques ................................................................ 25c �
Publicité de documents et de procédures judiciaires ........................................ 25d �
Modification de bâtiments et d’objets utilitaires .............................................. 25e �
Dispositions spéciales concernant les émissions de radio et de télévision . 25f-25i �
Dispositions spéciales relatives aux programmes d’ordinateur ..................25j-25k �
Licences contractuelles ....................................................................................... 26 �
Chapitre 2a :Rémunération au titre de la reproduction d’une œuvre en vue d’un usage � privé .................................................................................................................. 26a-26h �
Chapitre 2b :Rémunération au titre de la revente .............................................26i-26m �
Chapitre 3 :Cession du droit d’auteur �
Dispositions générales ...................................................................................27-29 �
Programmes d’ordinateur........................................................................... 40a-40b �
Portraits réalisés par des moyens photographiques .......................................... 40c �
Chapitre 4 :Durée du droit d’auteur ........................................................................... 43-44a �
Dispositions relatives à l’application des modifications de la loi sur le droit d’auteur �
Contrats d’interprétation ou d’exécution publique ............................................. 30 �
Contrats d’édition ..........................................................................................31-38 �
Contrat de réalisation cinématographique .....................................................39-40 �
Cession du droit d’auteur au décès de l’auteur et saisie du droit d’auteur ....41-42 �
Chapitre 5 :Certains droits voisins du droit d’auteur ...................................................45-50 �
Chapitre 6 :Dispositions spéciales................................................................................51-55 �
Chapitre 7 :Sanctions et responsabilité pénales ...........................................................56-62 �
Chapitre 8 :Champ d’application de la loi ...................................................................63-73 �
Chapitre premier � Objet et portée �
Art. 1er. Le créateur d’une œuvre littéraire ou artistique jouit du droit d’auteur sur celle-ci, qu’il s’agisse d’une œuvre littéraire de fiction ou d’un exposé descriptif sous forme écrite ou orale, d’une œuvre musicale, dramatique, cinématographique ou photographique, d’une œuvre des beaux-arts ou d’architecture, d’une œuvre des arts artisanaux ou d’une œuvre d’art produite selon un procédé industriel, ou d’une œuvre relevant d’une quelconque autre forme d’expression. (446/1995)
Les cartes et autres dessins descriptifs ou les œuvres exécutées sous la forme de graphiques ou en trois dimensions ainsi que les programmes d’ordinateur sont aussi considérés comme des œuvres littéraires. (34/1991)
Art. 2. Le droit d’auteur comprend, dans les limites indiquées ci-après, le droit exclusif de disposer de l’œuvre pour la reproduire et la rendre accessible au public, sous sa forme originale ou sous une forme modifiée, en traduction ou en adaptation, dans un autre genre littéraire ou artistique ou au moyen d’une autre tech-nique.
Est également assimilé à la fabrication d’exemplaires l’enregistrement de l’œuvre sur un support permettant de la reproduire.
L’œuvre est rendue accessible au public lorsqu’elle est représentée en public, lorsque des exemplaires de l’œuvre sont mis en vente, offerts en location ou en prêt, ou sont distribués de toute autre façon ou présentés au public. L’interprétation ou l’exécution publique d’une œuvre dans le cadre d’une activité commerciale à l’intention d’un groupe déterminé de personnes relativement important est considérée comme une interprétation ou exécution publique.
Art. 3. Le nom de l’auteur doit être indiqué conformément aux usages lorsque l’œuvre est reproduite ou est rendue entièrement ou en partie accessible au public.
Aucune œuvre ne peut être modifiée d’une façon préjudiciable à la réputation littéraire ou artistique de l’auteur ou à son individualité ni être rendue accessible au public sous une forme ou dans des circonstances qui fassent subir un préjudice de cet ordre à l’auteur.
L’auteur ne peut renoncer aux droits que lui reconnaît le présent article qu’en ce qui concerne des utilisations de l’œuvre qui sont limitées quant à leur nature et à leur portée.
Art. 4. Quiconque a traduit ou adapté une œuvre ou l’a transposée dans un autre genre littéraire ou artistique jouit du droit d’auteur sur l’œuvre dans sa nouvelle forme, mais le droit de disposer de cette œuvre est subordonné au droit d’auteur sur l’œuvre d’origine.
Quiconque, en s’inspirant librement d’une œuvre, a créé une œuvre nouvelle et indépendante jouit d’un droit d’auteur qui n’est pas subordonné au droit existant sur l’œuvre d’origine.
Art. 5. Quiconque, en réunissant des œuvres ou des parties d’œuvres, crée une œuvre littéraire ou artistique composite jouit du droit d’auteur sur celle-ci sans préjudice toutefois des droits sur les différentes œuvres qui la composent.
Art. 6. Lorsqu’une œuvre a été créée par plusieurs auteurs, dont les contributions ne constituent pas des œuvres indépendantes, ceux-ci jouissent conjointement du droit d’auteur sur cette œuvre. Chacun des auteurs peut toutefois intenter seul une action en cas d’atteinte à ce droit.
Art. 7. Sauf preuve contraire, est considérée comme auteur d’une œuvre la personne dont le nom, ou le pseudonyme ou la signature connu est indiqué, selon les usages, sur les exemplaires de l’œuvre ou lorsque l’œuvre est rendue accessible au public.
Si une œuvre est publiée sans que le nom de l’auteur soit indiqué comme il est prévu à l’alinéa précédent, le directeur de la publication, s’il est mentionné, ou sinon l’éditeur, représente l’auteur jusqu’à ce que l’identité de celui-ci soit indiquée dans une nouvelle édition de l’œuvre ou communiquée au ministère compétent.
Art. 8. Une œuvre est réputée divulguée lorsqu’elle a été licitement rendue accessible au public.
Une œuvre est réputée publiée lorsque des exemplaires en ont été mis en vente ou diffusés de toute autre façon parmi le public, avec le consentement de l’auteur. (648/1974)
Art. 9. Ne sont pas protégés par le droit d’auteur les lois, les décrets, les décisions et les déclarations des pouvoirs publics et des différents organismes publics.
Art. 10. (669/1971) Même si une œuvre a été enregistrée en tant que dessin ou modèle conformément aux dispositions particulières applicables à cet égard, son auteur peut jouir du droit d’auteur sur cette œuvre en vertu de la présente loi.
Les droits sur les photographies font l’objet de dispositions supplémentaires figurant à l’article49a . La protection juridique des droits sur les schémas de configuration de circuits intégrés fera l’objet de dispositions séparées. (446/1995)
Chapitre 2 � Limitations du droit d’auteur �
Dispositions générales relatives aux limitations du droit d’auteur
Art. 11. (446/1995) Les dispositions du présent chapitre n’assortissent pas les droits de l’auteur énoncés à l’article 3 d’autres limitations que celles prévues à l’article25e .
Lorsqu’une œuvre est utilisée publiquement en vertu des dispositions du présent chapitre, la source doit être indiquée dans la mesure et de la manière conformes aux usages. L’œuvre ne peut pas être modifiée, sans le consentement de l’auteur, plus que ne l’exige l’utilisation licite.
Reproductions destinées à l’usage privé
Art. 12. (446/1995) Toute personne peut faire, pour son usage privé, des copies isolées d’une œuvre divulguée. Ces copies ne peuvent pas être utilisées à d’autres fins.
Il est également permis de faire faire par un tiers des copies destinées à l’usage privé de celui qui les fait faire.
Les dispositions du deuxième alinéa ne s’appliquent pas à la reproduction des œuvres musicales, des œuvres cinématographiques, des objets utilitaires, des sculptures, ni à la reproduction d’une autre œuvre d’art au moyen d’un procédé de reproduction artistique.
Les dispositions du présent article ne s’appliquent pas aux programmes d’ordinateur déchiffrables par machine ni à la construction des œuvres d’architecture.
Photocopie
Art. 13. (446/1995) Quiconque a reçu d’une organisation représentant un grand nombre d’auteurs finlandais d’un certain domaine l’autorisation de reproduire des œuvres publiées en les photocopiant ou en utilisant des méthodes analogues de reproduction a aussi le droit de reproduire par les mêmes méthodes des œuvres publiées du même domaine, dont l’auteur n’est pas représenté par cette organisation. Les conditions énoncées dans l’autorisation correspondante doivent être observées dans le cas d’une telle reproduction.
Reproduction dans le cadre d’activités d’enseignement
Art. 14. (446/1995) Lorsqu’une organisation représentant un grand nombre d’auteurs finlandais d’un certain domaine a donné l’autorisation de reproduire par enregistrement sonore, ou vidéo, à des conditions arrêtées d’un commun accord et pour les besoins de l’enseignement ou de la recherche scientifique, une œuvre diffusée à la radio et à la télévision, le bénéficiaire de cette autorisation peut aussi reproduire, aux mêmes conditions, une autre œuvre du même domaine, comprise dans une émission, dont l’auteur n’est pas représenté par l’organisation susvisée.
La reproduction directe, par enregistrement sonore ou vidéo, d’une œuvre diffusée, représentée ou exécutée par un enseignant ou un étudiant est autorisée pour un usage temporaire dans le cadre des activités d’enseignement. L’exemplaire d’un enregistrement ainsi réalisé ne peut être utilisé à aucune autre fin.
Des parties d’une œuvre littéraire diffusée ou, lorsqu’elle est courte, l’œuvre entière, peuvent être incluses dans une épreuve faisant partie de l’examen d’inscription à l’université ou dans toute autre épreuve comparable. Une œuvre d’art diffusée peut être reproduite sous la forme d’images aux mêmes fins.
Reproduction dans certains établissements
Art. 15. (446/1995) Des copies d’une œuvre diffusée comprise dans une émission de radiodiffusion ou de télévision, réalisées par enregistrement sonore ou vidéo, sont autorisées dans les établissements hospitaliers, les maisons de retraite, les établissements pénitentiaires et tout autre établissement analogue lorsqu’elles sont destinées à un usage temporaire dans l’établissement et à bref délai après l’enregistrement.
Reproduction par les services d’archives, les bibliothèques et les musées
Art. 16. (446/1995) Les services d’archives, les bibliothèques et les musées, tels qu’ils sont définis par décret, ont le droit, pour leurs activités, de faire des copies d’une œuvre, aux conditions fixées dans le décret.
Les dispositions de la loi relative à la remise et au dépôt de films aux archives (576/1984) sont applicables en ce qui concerne le droit du Service finlandais des archives cinématographiques de faire des copies d’une œuvre comprise dans un film finlandais projeté en public ou dans la publicité se rapportant à ce film.
Reproduction destinée aux handicapés
Art. 17. (446/1995) Des copies d’une œuvre musicale ou littéraire publiée peuvent être réalisées en vue de rendre ladite œuvre perceptible pour les malvoyants.
Les établissements précisés par décret sont autorisés, aux conditions fixées dans le décret, à faire des copies d’une œuvre littéraire publiée par enregistrement sonore, pour les prêter aux malvoyants et aux personnes qui, du fait d’un autre handicap physique ou d’une maladie, ne sont pas en mesure d’utiliser les livres normalement.
Recueils d’œuvres destinés à l’enseignement
Art. 18. (446/1995) Des fragments peu importants d’une œuvre littéraire ou musicale ou, lorsqu’elle est courte, l’œuvre entière peuvent être incorporés dans un recueil consistant en œuvres de plusieurs auteurs et destiné à des activités pédagogiques, à condition que cinq ans se soient écoulés à partir de l’année au cours de laquelle l’œuvre a été publiée. Une œuvre d’art diffusée peut aussi être reproduite sous forme d’images en relation avec le texte. Les dispositions du présent article ne s’appliquent pas aux œuvres créées pour être utilisées dans l’enseignement.
Pour tout usage visé à l’alinéa précédent, l’auteur a droit à une rémunération.
Distribution de copies ou d’exemplaires d’une œuvre
Art. 19. (446/1995) Lorsqu’une copie ou un exemplaire d’une œuvre a été vendu ou transféré d’une autre façon à titre permanent avec le consentement de l’auteur, d’autres copies ou exemplaires de cette œuvre peuvent être distribués.
Nonobstant la disposition du premier alinéa, une copie ou un exemplaire de l’œuvre ne peut pas être mis à disposition du public par voie de location ou d’un acte juridique comparable. Toutefois, une œuvre d’architecture, une œuvre des arts artisanaux ou une œuvre d’art produite selon un procédé industriel peut être louée au public.
Nonobstant la disposition du premier alinéa, une copie d’une œuvre cinématographique ou d’un programme d’ordinateur déchiffrable par machine ne peut pas être mise à disposition du public dans le cadre d’un prêt.
L’auteur a droit à une rémunération pour le prêt de copies ou d’exemplaires d’une œuvre au public, à l’exception des œuvres d’architecture, des œuvres des arts artisanaux ou des œuvres d’art produites selon un procédé industriel. Le droit à rémunération ne peut être revendiqué que pour un prêt ayant eu lieu au cours des trois dernières années civiles. Toutefois, le droit à rémunération n’existe pas lorsque le prêt est effectué par une
bibliothèque publique ou une bibliothèque pour les besoins d’activités de recherche ou d’enseignement.
Exposition d’œuvres
Art. 20. (446/1995) Lorsqu’une copie ou un exemplaire d’une œuvre est vendu ou transféré d’une autre façon à titre permanent avec le consentement de l’auteur, ou lorsque l’œuvre a été publiée, il peut être exposé en public.
Interprétation ou exécution publique
Art. 21. (446/1995) Une œuvre publiée peut être interprétée ou exécutée publiquement dans le cadre d’un service religieux ou de l’enseignement.
Une œuvre publiée peut aussi être interprétée ou exécutée publiquement lorsque cette interprétation ou exécution ne constitue pas l’essentiel d’une manifestation, que cette manifestation est ouverte gratuitement au public et que le but de celle-ci n’est pas lucratif. L’œuvre peut également être interprétée ou exécutée publiquement dans le cadre d’activités liées à l’enseignement public ainsi qu’à des fins charitables ou sans but lucratif, à condition que l’artiste interprète ou exécutant ou les artistes interprètes ou exécutants, s’ils sont plusieurs, ne soient pas rémunérés pour leur prestation.
Les dispositions des premier et deuxième alinéas du présent article ne s’appliquent toutefois ni aux œuvres dramatiques ni aux œuvres cinématographiques.
Citations
Art. 22. (446/1995) Sont licites les citations tirées d’une œuvre diffusée, à condition qu’elles soient conformes aux bons usages et qu’elles s’inscrivent dans la mesure justifiée par le but à atteindre.
Articles sur des événements d’actualité
Art. 23. (446/1995) Les journaux et les revues peuvent contenir des articles sur les événements de l’actualité religieuse, politique ou économique publiés dans d’autres journaux ou revues, à condition que le droit de reproduction n’ait pas été expressément réservé.
Programmes de concert
Art. 24. (446/1995) Lorsqu’une œuvre musicale qui est exécutée comporte un texte, ce texte peut figurer dans le programme du concert ou toute publication analogue destinée à l’auditoire.
Utilisation d’œuvres d’art et de bâtiments
Art. 25. (446/1995) Une œuvre d’art diffusée peut être reproduite sous forme d’images en relation avec le texte
1) dans un exposé critique ou scientifique;
2) � dans un reportage de journal ou de magazine sur un sujet d’actualité, pourvu que l’œuvre n’ait pas été créée afin d’être reproduite dans un journal ou un magazine.
Lorsqu’une copie d’une œuvre d’art a été vendue ou transférée d’une autre façon à titre permanent avec le consentement de l’auteur, ou lorsqu’une œuvre d’art a été éditée, l’incorporation de l’œuvre dans une photographie, un film ou une émission de télévision est licite, à condition que cette utilisation soit d’une importance secondaire par rapport à la photographie, au film ou à l’émission.
Art. 25a. (446/1995) Toute œuvre d’art faisant partie d’une collection, exposée ou mise en vente, peut être reproduite sous forme d’une image dans des catalogues ou dans des annonces relatives à l’exposition ou à la vente.
Une œuvre d’art peut aussi être reproduite sous forme d’une image lorsqu’elle est installée à demeure dans un lieu public ou dans le voisinage immédiat. Si l’œuvre d’art constitue l’essentiel de l’image, celle-ci ne peut pas être utilisée dans un but lucratif. Toutefois, une image illustrant un texte peut être insérée dans un journal ou dans une revue.
Un bâtiment peut être librement reproduit sous forme d’une image.
Présentation d’un événement d’actualité
Art. 25b. (446/1995) Lorsqu’un événement d’actualité est présenté dans le cadre d’une émission de radio ou de télévision ou en tant que film, une œuvre visible ou audible au cours de l’événement peut être insérée dans la présentation dudit événement dans la mesure requise aux fins d’information.
Utilisation de déclarations publiques
Art. 25c. (446/1995) Les déclarations faites oralement ou par écrit dans le cadre de manifestations publiques, devant des autorités ou dans une réunion publique sur des affaires d’intérêt commun peuvent être utilisées sans le consentement de l’auteur. Les déclarations et les écrits ou les autres œuvres analogues présentés comme preuve ne peuvent toutefois être utilisés qu’avec un compte rendu du procès ou de l’affaire dans laquelle ils ont figuré et uniquement dans la mesure nécessitée par le but dudit compte rendu. L’auteur jouit du droit exclusif d’éditer un recueil de ses déclarations.
Publicité de documents et de procédures judiciaires
Art 25d. (446/1995) Le droit d’auteur ne limite pas le droit, prévu par la loi, d’obtenir des renseignements extraits de documents publics.
Une œuvre peut être utilisée lorsqu’un tel usage est dicté par les besoins d’une procédure judiciaire ou des raisons de sécurité publique. Une œuvre utilisée en vertu des premier et deuxième alinéas du présent article peut faire l’objet d’une citation conformément à l’article22.
Modification de bâtiments et d’objets utilitaires
Art. 25e. (446/1995) Les propriétaires de bâtiments et d’objets utilitaires peuvent leur apporter des modifications sans le consentement de l’auteur, si des raisons d’ordre technique ou se rattachant à leur utilisation l’exigent.
Dispositions spéciales concernant les émissions de radio et de télévision
Art. 25f. (446/1995) Un organisme de radiodiffusion ayant reçu l’autorisation de diffuser des œuvres, en vertu d’un accord conclu avec une organisation représentant un grand nombre d’auteurs finlandais d’un certain domaine, peut aussi diffuser une œuvre du même domaine dont l’auteur n’est pas représenté par cette organisation. Les dispositions du présent alinéa ne s’appliquent toutefois pas aux œuvres dramatiques, aux œuvres cinématographiques ni aux autres œuvres dont l’auteur a interdit la radiodiffusion.
Les dispositions du premier alinéa du présent article ne s’appliquent pas à la retransmission d’une œuvre comprise dans une émission de radio ou de télévision, lorsque cette retransmission a lieu en même temps que l’émission initiale et sans modification de contenu.
Les dispositions du premier alinéa du présent article sont applicables aux émissions de radio ou de télévision transmises par satellite uniquement si la transmission par satellite a lieu en même temps que la transmission terrestre réalisée par le même organisme de radiodiffusion.
Art. 25g. (446/1995) Tout organisme de radiodiffusion qui a le droit de diffuser une œuvre peut également enregistrer l’œuvre pour ses propres émissions sur un support qui permet de la reproduire aux conditions fixées par décret. Le droit de rendre accessible au public une œuvre ainsi fixée est régi par les dispositions énoncées ailleurs en ce qui concerne la diffusion des œuvres.
Un organisme de radiodiffusion peut, compte tenu de ses obligations légales en matière d’enregistrement, reproduire ou faire reproduire par un tiers une œuvre comprise dans un programme radiodiffusé.
Sont licites les copies d’une œuvre comprise dans une émission de radio ou de télévision consacrée à l’actualité qui sont destinées à la communication interne au sein d’une administration, d’une entreprise ou de toute autre organisation.
Art. 25h. (446/1995) Lorsqu’une organisation représentant un grand nombre d’auteurs finlandais et agréée par le Ministère de l’éducation a donné l’autorisation de retransmettre à destination du public une œuvre comprise dans une émission de radio ou de télévision aux conditions convenues, en même temps que l’émission initiale et sans aucune modification, le bénéficiaire de l’autorisation peut, dans les limites de celle-ci, retransmettre aussi une œuvre comprise dans l’émission, dont l’auteur n’est pas représenté par l’organisation en question.
Les dispositions du premier alinéa du présent article ne s’appliquent pas à la retransmission par câble d’une œuvre comprise dans une émission provenant d’un autre État de l’Espace économique européen, à condition que l’auteur de l’œuvre ait transféré le droit de retransmission par câble à l’organisme de radiodiffusion d’où provient l’émission à retransmettre.
Les autorisations en vue de la retransmission par câble d’œuvres comprises dans une émission visée au deuxième alinéa du présent article sont accordées simultanément.
Les dispositions du premier alinéa du présent article sont applicables aux transmissions par câble radiodiffusées ou télévisées dans les seuls cas où l’émission provient d’un autre État appartenant à l’Espace économique européen.
Art. 25i. (446/1995) Un câblodistributeur ou tout organisme retransmettant une émission de radio ou de télévision peut retransmettre en même temps que l’émission initiale, sans apporter aucune modification à celle-ci et en vue de sa réception par le public, une œuvre comprise dans une émission de radio ou de télévision visée à l’article 16 de la loi relative à la câblodistribution (1213/92).
L’auteur a droit à une rémunération pour la retransmission. Cette rémunération ne peut être versée que par l’intermédiaire d’une organisation visée à l’article 25h. Ce droit à rémunération se prescrit par trois ans à compter de la fin de l’année au cours de laquelle il a pris naissance, sauf s’il est prouvé que la rémunération a été demandée dans ce délai.
Des dispositions plus précises en ce qui concerne l’application du présent article seront édictées, le cas échéant, par décret.
Dispositions spéciales relatives aux programmes d’ordinateur
Art. 25j. (446/1995) Quiconque a acquis licitement un programme d’ordinateur est autorisé à faire des copies de ce programme et à apporter des modifications au programme dans la mesure où elles sont nécessaires à son utilisation conformément à sa destination, notamment pour corriger des erreurs.
Quiconque a le droit d’utiliser un programme d’ordinateur est autorisé à faire une copie de sauvegarde du programme lorsqu’elle est nécessaire à son utilisation.
Quiconque a le droit d’utiliser un programme d’ordinateur peut observer, étudier ou tester le fonctionnement de ce programme d’ordinateur afin de déterminer les idées et principes sur lesquels repose tel ou tel élément de celui-ci pour autant qu’il le fasse au cours d’une opération de chargement, d’affichage, d’exécution, de transmission ou de stockage du programme.
Toute clause d’un contrat limitant l’utilisation d’un programme d’ordinateur visée aux deuxième et troisième alinéas du présent article est nulle.
Art. 25k. (446/1995) La reproduction du code d’un programme ou la traduction de la forme de ce code sont autorisées, pour autant que de tels actes soient indispensables pour obtenir les informations nécessaires à l’interopérabilité d’un programme d’ordinateur créé de façon indépendante avec d’autres programmes et sous réserve que soient réunies les conditions suivantes :
1) � ces actes sont accomplis par le preneur de la licence ou par une autre personne ayant le droit d’utiliser un exemplaire du programme, ou pour son compte par une personne habilitée à cette fin;
2) � les informations nécessaires à l’interopérabilité n’ont pas déjà été rendues facilement et rapidement accessibles aux personnes mentionnées au point 1);
3) � ces actes sont limités aux parties du programme d’origine nécessaires à cette interopérabilité.
Les informations obtenues en vertu des dispositions du premier alinéa ne peuvent être
1) � ni utilisées à des fins autres que la réalisation de l’interopérabilité du programme d’ordinateur créé de façon indépendante;
2) � ni communiquées à des tiers sauf si cela est nécessaire à l’interopérabilité du programme d’ordinateur créé de façon indépendante;
3) � ni utilisées pour la mise au point, la production ou la commercialisation d’un programme d’ordinateur dont l’expression est substantiellement similaire ou pour tout autre acte portant atteinte au droit d’auteur.
Toute clause d’un contrat limitant l’utilisation d’un programme d’ordinateur conformément au présent article est nulle.
Licences contractuelles
Art. 26. (446/1995) Quelles que soient les conditions énoncées par l’organisation visée à l’article13 ou au premier alinéa des articles 14, 25f ou 25h en ce qui concerne la répartition de la rémunération due au titre de la reproduction ou de la radiodiffusion d’une œuvre aux auteurs représentés par cette organisation, ou en ce qui concerne l’utilisation de la rémunération dans l’intérêt commun de ces auteurs, elles sont aussi appliquées aux auteurs qui ne sont pas représentés par l’organisation.
Si les conditions énoncées par l’organisation et mentionnées au premier alinéa du présent article ne donnent pas aux auteurs représentés par l’organisation le droit à une rémunération individuelle, les auteurs qui ne sont pas représentés par l’organisation ont néanmoins le droit de demander une telle rémunération. Celle-ci est versée par l’organisation visée au premier alinéa du présent article. Toutefois, le droit à une rémunération individuelle se prescrit par trois ans à compter de la fin de l’année civile au cours de laquelle la reproduction ou la radiodiffusion a eu lieu, sauf s’il est prouvé que la rémunération individuelle a été demandée dans ce délai.
Chapitre 2a � Rémunération au titre de la reproduction d’une œuvre en vue d’un �
usage privé �
Art. 26a. (442/1984) Lorsqu’une bande sonore ou vidéo ou tout autre support sur lequel des sons ou des images peuvent être enregistrés et qui permet de réaliser une copie à usage privé d’une œuvre radiodiffusée ou télévisée ou d’une œuvre figurant dans un enregistrement sonore ou vidéo est produit ou importé dans le pays en vue d’une diffusion publique, le fabricant ou l’importateur est tenu d’acquitter une redevance, proportionnelle à la durée de l’enregistrement figurant sur le support, au titre de la rémunération à verser aux auteurs des œuvres considérées et en faveur des intérêts communs des auteurs. La rémunération est versée aux auteurs qui y ont droit par
l’intermédiaire d’une organisation représentant un grand nombre d’auteurs finlandais d’un certain domaine.
Quiconque offre à la revente un support défini à l’alinéa précédent du présent article qui lui a été vendu par un fabricant ou un importateur doit, à la demande de l’organisation visée à l’article26b, apporter la preuve que la redevance a été acquittée sur ledit support. Si tel n’est pas le cas, elle devra être versée par le revendeur, qui a toutefois le droit d’en demander le remboursement au fabricant ou à l’importateur. (1254/1994)
Le Ministère de l’éducation fixe chaque année le montant de la redevance après négociation avec les organisations représentant les fabricants et les importateurs et les organisations représentant les auteurs visées au premier alinéa du présent article. La redevance est fixée de sorte que son montant puisse être considéré comme une rémunération équitable pour la réalisation de copies d’œuvres à usage privé. (1254/1994)
Art. 26b. (442/1984) La redevance est perçue par une organisation représentant un grand nombre d’auteurs finlandais, agréée à cet effet par le Ministère de l’éducation pour une période déterminée n’excédant pas cinq ans. Cet agrément est subordonné à la condition que l’organisation s’engage à affecter une partie, fixée chaque année d’entente entre le Ministère de l’éducation et ladite organisation, du produit de la redevance au profit des intérêts communs des auteurs, en application d’un plan approuvé par le Ministère de l’éducation.
Art. 26c. (442/1984) Le Ministère de l’éducation peut édicter à l’intention de l’organisation des règles plus détaillées en ce qui concerne la perception de la redevance et la gestion des sommes perçues. Il vérifie que la redevance soit perçue conformément à ses instructions et à ce que le plan d’affectation des sommes perçues soit respecté. Il a le droit d’obtenir de l’organisation tout renseignement nécessaire à cet effet.
Le Ministère de l’éducation peut retirer son agrément à une organisation si celle-ci ne se conforme pas aux instructions données ou au plan d’affectation des sommes perçues, ou ne fournit pas les renseignements exigés aux fins du contrôle précité.
Art. 26d. (442/1984) Nonobstant les dispositions de la loi sur les douanes (573/78) relatives à l’obligation de secret, l’organisation a le droit d’obtenir d’une autorité douanière tout renseignement nécessaire à la perception de redevances sur des lots déterminés de marchandises importées.
Le fabricant ou l’importateur d’un support ou, lorsqu’il y est personnellement invité par l’organisation, le vendeur visé au deuxième alinéa de l’article 26a, communique à l’organisation les renseignements nécessaires à la perception de redevances sur les supports qu’il fabrique, importe ou offre à la vente. (1254/1994)
Nul ne peut utiliser illégalement ni divulguer des renseignements sur les activités commerciales d’un tiers qui lui ont été communiqués en vertu des dispositions des premier, deuxième, cinquième et sixième alinéas du présent article. (1254/1994)
Une autorité douanière ne peut remettre un support à l’importateur que si ce dernier prouve qu’il a payé la redevance à l’organisation ou qu’il a constitué en vue du paiement de la redevance à cette dernière une garantie qu’elle a acceptée. L’organisation peut autoriser, pour une période prédéterminée ou indéterminée, la remise d’un support avant que le paiement soit effectué ou que la garantie soit constituée si elle est fondée à penser
que l’importateur effectuera le paiement comme il convient. L’organisation peut retirer une telle autorisation si l’importateur ne procède pas au paiement ou ne communique pas les renseignements visés au deuxième alinéa du présent article. (34/1991)
Le fabricant, l’importateur ou le vendeur, visé au deuxième alinéa de l’article26a , peut être contraint par les autorités régionales, à la demande de l’organisation, à s’acquitter de ses obligations en vertu de ce deuxième alinéa, sous peine d’amende. Les dispositions de la loi relative à l’imposition d’une amende (1113/90) sont applicables lorsqu’une telle amende est imposée et l’ordre de recouvrement donné. (1254/1994)
Les autorités régionales ont le droit de procéder à un contrôle pour vérifier que l’obligation d’effectuer le versement visé au premier alinéa de l’article26a est respectée. Le fabricant, l’importateur ou le vendeur d’un support, visé au deuxième alinéa de l’article 26a, laisse la personne chargée du contrôle accéder aux locaux commerciaux ou aux entrepôts, aux terrains et véhicules en sa possession et, sur demande, présente ses comptes, sa correspondance commerciale, ses fichiers informatiques ainsi que tout autre document pouvant influer sur le contrôle. La personne chargée du contrôle a le droit de reproduire les documents vérifiés; elle peut également utiliser les services d’un expert nommé par l’organisation. Les autorités régionales ont le droit de remettre à l’organisation tout renseignement nécessaire à la perception des redevances. (1254/1994)
Les autorités de police sont tenues, le cas échéant, d’apporter aux autorités régionales leur concours officiel dans l’exécution des fonctions qui incombent à ces dernières en vertu du sixième alinéa du présent article. (1254/1994)
Art. 26e. (442/1984) Quiconque utilise ou exporte un support a droit au remboursement du montant de la redevance acquittée pour des supports
1) � qui sont exportés;
2) � qui servent à réaliser des enregistrements sonores ou vidéo professionnels;
3) � qui servent à réaliser des enregistrements sonores ou vidéo destinés aux malvoyants ou aux malentendants; et
4) � que le Ministère de l’éducation a, pour une raison particulièrement importante, exonérés de la redevance.
Ce droit à remboursement se prescrit par trois mois à compter de la fin de l’année au cours de laquelle il a pris naissance, sauf s’il est prouvé que le remboursement a été demandé dans ce délai.
Art. 26f. (442/1984) S’il peut être prouvé que l’utilisateur ou l’exportateur aurait, en vertu du premier alinéa de l’article 26e, droit au remboursement de la redevance pour tous les supports compris dans un lot déterminé de marchandises fabriquées ou importées, ou pour la plupart d’entre eux, il peut être renoncé au prélèvement de la redevance y relative.
Art. 26g. (442/1984) Aucun recours n’est recevable contre une décision du Ministère de l’éducation fixant le montant de la redevance visé au deuxième alinéa de l’article 26a, portant agrément d’une organisation conformément à l’article26b , ou exonérant un support de la redevance en vertu du point 4) du premier alinéa de l’article 26e.
Art. 26h. (442/1984) Des dispositions plus précises en ce qui concerne l’application des articles 26a à 26g seront édictées par décret.
Chapitre 2b � Rémunération au titre de la revente �
Art. 26i. (446/1995) Lorsqu’une œuvre des beaux-arts est revendue publiquement et dans le cadre d’une activité professionnelle, l’auteur a le droit de recevoir, en tant que rémunération au titre de la revente, 5 % du prix de vente de l’œuvre, taxe à la valeur ajoutée non comprise.
La revente d’œuvres d’architecture ou d’œuvres photographiques, ou la revente de produits des arts artisanaux ou d’œuvres d’art obtenues selon un procédé industriel qui ont été produits en de multiples exemplaires identiques ne donne pas droit à rémunération.
Le droit à rémunération dure jusqu’à l’expiration de la validité du droit d’auteur. Ce droit est personnel et incessible, sous réserve de l’application des dispositions du premier alinéa de l’article 41. En l’absence de titulaire des droits au décès de l’auteur, la rémunération est utilisée au profit des intérêts communs des auteurs.
Art. 26j. (446/1995) La rémunération au titre de la revente est perçue par une organisation représentant les auteurs, agréée à cet effet par le Ministère de l’éducation pour une période déterminée n’excédant pas cinq ans. Aucun recours n’est recevable contre une décision du Ministère de l’éducation portant agrément d’une telle organisation.
Le Ministère de l’éducation peut édicter des règles plus détaillées à l’intention de l’organisation en ce qui concerne la perception de la rémunération et l’utilisation des sommes perçues. Le Ministère de l’éducation a le droit d’obtenir de l’organisation tout renseignement nécessaire aux fins de vérification.
Art. 26k. (446/1995) Le droit à rémunération existe à partir du moment où une œuvre des beaux-arts est vendue et se prescrit par trois ans à compter de la fin de l’année civile au cours de laquelle l’œuvre a été revendue, sauf s’il est prouvé que le droit à rémunération a été revendiqué dans ce délai.
Quiconque procède à la revente des œuvres des beaux-arts conformément à l’article 26i, ou agit en tant qu’intermédiaire dans la vente de ces œuvres, est responsable du paiement de la rémunération. Le vendeur est tenu de présenter à l’organisation visée à l’article 26j un relevé annuel des ventes des œuvres. Le vendeur est en outre tenu de fournir, à la demande de l’organisation, tout renseignement nécessaire au contrôle de l’exactitude des versements effectués pendant une période n’excédant pas trois ans à partir de la fin de l’année civile au cours de laquelle ils ont eu lieu.
Art. 26l. (446/1995) Le vendeur peut être contraint par les autorités régionales, à la demande de l’organisation, à s’acquitter de ses obligations conformément au deuxième alinéa de l’article 26k, sous peine d’amende. Les dispositions de la loi relative à l’imposition conditionnelle d’une amende (1113/90) sont applicables lorsqu’une telle amende est imposée et l’ordre de recouvrement donné.
Les autorités régionales ont le droit de procéder à un contrôle pour vérifier que l’obligation de fournir des renseignements et de présenter les comptes, visée au deuxième alinéa de l’article 26k, est respectée. Aux fins du contrôle, le vendeur laisse la personne chargée du contrôle accéder aux locaux commerciaux en sa possession et, sur demande, présente ses comptes, sa correspondance commerciale, tout document relatif aux ventes soumises à l’obligation de rémunération, ainsi que tout autre document pouvant influer sur le contrôle. La personne chargée du contrôle a le droit de reproduire les documents vérifiés; elle peut également utiliser les services d’un expert nommé par l’organisation chargée de la perception. Les autorités régionales ont le droit de remettre à l’organisation tout renseignement nécessaire à la perception de la rémunération.
Les autorités de police sont tenues, le cas échéant, d’apporter aux autorités régionales leur concours officiel dans l’exécution des fonctions qui incombent à ces dernières en vertu du deuxième alinéa du présent article.
Nul ne peut utiliser ni divulguer, sans autorisation, des renseignements sur les activités commerciales d’un tiers qui lui ont été communiqués en vertu des dispositions du deuxième alinéa de l’article 26k ou du présent article.
Art. 26m. (446/1995) Des dispositions plus précises en ce qui concerne l’application des articles 26i à 26l peuvent être édictées par décret.
Chapitre 3 � Cession du droit d’auteur �
Dispositions générales
Art. 27. L’auteur peut, dans les limites prévues à l’article 3, céder en tout ou en partie son droit d’auteur.
Le transfert d’une copie ou d’un exemplaire n’emporte pas la cession du droit d’auteur. Toutefois, dans le cas d’un portrait exécuté sur commande, l’auteur ne peut pas exercer son droit sans l’autorisation de la personne qui a passé la commande, ou, si cette personne est décédée, du conjoint survivant et des héritiers.
Les dispositions régissant la cession du droit d’auteur dans certains cas sont énoncées aux articles 30 à 40et 40b, mais ne s’appliquent qu’en l’absence de convention contraire. (418/1993)
Art. 28. Sauf convention contraire, le cessionnaire ne peut ni modifier l’œuvre ni céder le droit à un tiers. Néanmoins, si le droit d’auteur appartient à une entreprise, il peut être cédé avec l’entreprise ou une partie de celle-ci; le cédant reste cependant responsable de l’exécution du contrat de cession.
Art. 29. (960/1982) Les dispositions de la loi sur les contrats (228/29) sont applicables à la rectification de toute disposition inéquitable énoncée dans un accord portant sur la cession d’un droit d’auteur.
Contrats d’interprétation ou d’exécution publique
Art. 30. La cession du droit d’interpréter ou d’exécuter publiquement une œuvre vaut pour une période de trois ans et ne confère pas de droits exclusifs. Si la durée du contrat excède trois ans et si des droits exclusifs ont été conférés, l’auteur peut néanmoins, au cas où le droit n’a pas été exercé pendant trois ans, interpréter ou exécuter lui-même publiquement l’œuvre ou céder le droit d’interprétation ou d’exécution à un tiers.
Les dispositions de l’alinéa précédent du présent article ne s’appliquent pas aux œuvres cinématographiques.
Contrats d’édition
Art. 31. Par le contrat d’édition, l’auteur cède à l’éditeur le droit de reproduire une œuvre littéraire ou artistique par impression ou tout autre procédé analogue et le droit de la publier.
L’auteur conserve la propriété du manuscrit ou de tout autre exemplaire de l’œuvre utilisé pour la reproduction.
Art. 32. L’éditeur a le droit de publier une édition n’excédant pas 2000 exemplaires s’il s’agit d’une œuvre littéraire, 1000 exemplaires s’il s’agit d’une œuvre musicale et 200 exemplaires s’il s’agit d’une œuvre d’art.
Par édition, il faut entendre les exemplaires que l’éditeur fabrique en un seul tirage.
Art. 33. L’éditeur est tenu de publier l’œuvre dans un délai raisonnable, de veiller à ce qu’elle soit diffusée de la manière habituelle et de poursuivre la publication dans la mesure déterminée par le marché et d’autres circonstances. En cas d’inexécution, l’auteur peut résilier le contrat, tout en conservant la rémunération déjà reçue. Si l’auteur a subi un préjudice qui n’est pas entièrement couvert par celle-ci, il est aussi indemnisé de ce préjudice.
Art. 34. Si l’œuvre n’a pas été éditée dans un délai de deux ans, ou, s’il s’agit d’une œuvre musicale, dans un délai de quatre ans à compter du jour où l’auteur a remis le manuscrit complet ou tout autre exemplaire aux fins de la reproduction, l’auteur peut résilier le contrat, tout en conservant la rémunération déjà reçue, même si aucun manquement ne peut être imputé à l’éditeur. La même règle s’applique lorsque les exemplaires de l’œuvre sont épuisés et que l’éditeur qui jouit du droit de publier une nouvelle édition ne le fait pas dans un délai d’un an après en avoir été prié par l’auteur.
Art. 35. L’éditeur remet à l’auteur une attestation établie par l’imprimeur ou toute autre personne qui reproduit l’œuvre quant au nombre d’exemplaires produits.
Si, au cours de l’exercice, il a été réalisé des ventes ou des locations donnant droit au versement d’une rémunération à l’auteur, l’éditeur lui remet, dans les neuf mois qui suivent la fin de l’exercice, un relevé des ventes ou des locations au cours de l’exercice, ainsi que du stock restant à la fin de l’exercice. Sinon, l’auteur peut exiger, après la clôture de l’exercice comptable, un état du stock restant à la fin de l’exercice.
Art. 36. Lorsque la production d’une nouvelle édition est commencée plus d’un an après la publication de l’édition précédente, l’éditeur est tenu, préalablement, d’offrir à
l’auteur la possibilité d’apporter à l’œuvre des modifications, à condition que celles-ci n’entraînent pas des frais excessifs et ne modifient pas le caractère de l’œuvre.
Art. 37. L’auteur n’a pas le droit de publier de nouveau l’œuvre sous la forme ou de la manière prévue dans le contrat tant que l’édition ou les éditions que l’auteur a le droit de publier ne sont pas épuisées.
Toutefois, l’auteur peut insérer une œuvre littéraire dans une édition de ses œuvres complètes ou choisies lorsque 15 ans se sont écoulés depuis l’année au cours de laquelle la publication de l’œuvre a commencé.
Art. 38. Les dispositions relatives aux contrats d’édition ne sont pas applicables aux contributions fournies aux journaux et aux revues. Les dispositions des articles 33 et 34 ne s’appliquent pas aux contributions à d’autres œuvres composites.
Contrat de réalisation cinématographique
Art. 39. La cession du droit de réaliser un film à partir d’une œuvre littéraire ou artistique comprend le droit de rendre l’œuvre accessible au public par la projection du film dans les salles de cinéma, à la télévision ou de toute autre façon, ainsi que le droit de sous-titrer et de doubler le film dans une autre langue. (648/1974)
Les dispositions de l’alinéa précédent ne s’appliquent toutefois pas aux œuvres musicales.
Art. 40. En cas de cession du droit d’utiliser une œuvre littéraire ou musicale pour réaliser un film destiné à être projeté en public, le cessionnaire doit réaliser le film et le rendre accessible au public dans un délai raisonnable. S’il néglige de le faire, l’auteur peut résilier le contrat, tout en conservant la rémunération déjà reçue. Si l’auteur a subi un préjudice qui n’est pas couvert par cette rémunération, il est aussi indemnisé de ce préjudice.
Si le film n’a pas été réalisé dans un délai de cinq ans à compter du jour où l’auteur s’est acquitté de ses obligations, celui-ci peut résilier le contrat, tout en conservant la rémunération déjà reçue, même si aucun manquement ne peut être imputé au cessionnaire.
Programmes d’ordinateur
Art. 40a. (Abrogé par la loi 418/1993.) Art. 40b. (34/1991) Si un programme d’ordinateur et une œuvre directement
associée à celui-ci ont été créés en cours d’emploi par un employé, le droit d’auteur sur le programme d’ordinateur et sur l’œuvre est dévolu à l’employeur. La même disposition s’applique, par analogie, à un programme d’ordinateur et à une œuvre directement associée à celui-ci créés par des agents de la fonction publique dans le cadre de leur travail.
Les dispositions du premier alinéa du présent article ne s’appliquent pas à un programme d’ordinateur ou à une œuvre directement associée à celui-ci créés indépendamment par un auteur participant aux activités d’enseignement ou de recherche
dans un établissement universitaire, à l’exception des institutions d’enseignement militaire. (418/1993)
Portraits réalisés par des moyens photographiques
Art. 40c. (446/1995) Quiconque a commandé la réalisation d’un portrait par des moyens photographiques a le droit, même si le photographe s’est réservé le droit sur l’œuvre, d’autoriser l’insertion du portrait dans un journal, une revue ou une œuvre biographique, sauf si le photographe s’est expressément réservé le droit d’interdire une telle insertion.
Cession du droit d’auteur au décès de l’auteur et saisie du droit d’auteur
Art. 41. Au décès de l’auteur, les règles relatives au régime matrimonial ainsi qu’à la succession ab intestat et testamentaire sont applicables au droit d’auteur.
L’auteur peut, par testament, donner des instructions ayant force obligatoire pour le conjoint survivant ainsi que les descendants directs, les enfants adoptifs et leurs descendants en ce qui concerne l’exercice du droit d’auteur ou autoriser un tiers à donner des instructions de ce genre.
Art. 42. Le droit d’auteur est insaisissable tant que l’auteur ou toute autre personne qui l’a acquis en vertu du régime matrimonial ou par succession ab intestat ou testamentaire en demeure titulaire. Il en va de même pour les manuscrits ainsi que pour les œuvres d’art qui n’ont pas été exposées ou mises en vente, ou dont la diffusion n’a pas été autorisée par ailleurs.
Chapitre 4 � Durée du droit d’auteur �
Art. 43. (1654/1995) La durée du droit d’auteur est de 70 ans à compter de l’année suivant celle du décès de l’auteur ou, pour les œuvres visées à l’article6 , du décès du dernier survivant des auteurs. La durée du droit d’auteur sur une œuvre cinématographique est de 70 ans à compter de l’année suivant celle du décès de la dernière personne survivante parmi les personnes suivantes : le réalisateur principal, l’auteur du scénario, l’auteur des dialogues et le compositeur de la musique créée spécialement pour l’œuvre cinématographique.
Art. 44. (1654/1995) La durée du droit d’auteur sur une œuvre diffusée sans que le nom, la signature ou le pseudonyme généralement connu de l’auteur soient indiqués est de 70 ans à compter de l’année suivant celle de la diffusion de l’œuvre. Dans le cas d’une œuvre publiée en plusieurs parties, le délai de protection court séparément pour chaque partie.
Si, avant l’expiration du délai mentionné au premier alinéa du présent article, l’identité de l’auteur est révélée, les dispositions de l’article 43 deviennent applicables.
Dans le cas d’une œuvre qui n’a pas été diffusée et dont l’auteur est anonyme, la durée du droit d’auteur est de 70 ans à compter de l’année suivant celle de la création de l’œuvre.
Art. 44a. (1654/1995) Quiconque publie ou diffuse pour la première fois une œuvre qui n’a été ni publiée ni diffusée précédemment et dont la durée de protection, en vertu de la législation finlandaise, est arrivée à expiration, a sur l’œuvre les droits prévus à l’article 2 de la présente loi. La durée de ces droits est de 25 ans à compter de l’année qui suit celle pendant laquelle l’œuvre a été publiée ou diffusée.
Chapitre 5 � Certains droits voisins du droit d’auteur �
Art. 45. (446/1995) L’interprétation ou l’exécution d’une œuvre littéraire ou artistique ne peut pas, sans l’autorisation de l’artiste interprète ou exécutant,
1) � être enregistrée sur un support permettant de la reproduire; ni
2) � être mise à disposition du public par la radio ou la télévision ou dans le cadre d’une communication directe.
Une interprétation ou une exécution enregistrée sur un support visé au premier alinéa du présent article ne peut pas, sans l’autorisation de l’artiste interprète ou exécutant, être reproduite ou diffusée auprès du public avant l’expiration d’un délai de 50 ans à compter de l’année au cours de laquelle l’interprétation ou l’exécution a eu lieu. Si un enregistrement de l’interprétation ou de l’exécution est publié ou diffusé au cours de cette période, la durée de la protection y afférente est de 50 ans à compter de l’année suivant celle au cours de laquelle l’interprétation ou l’exécution enregistrée a été publiée ou diffusée pour la première fois. (1654/1995)
Sauf convention contraire, la cession du droit de filmer une interprétation ou une exécution comprend le droit de diffuser auprès du public, par la location, l’interprétation ou l’exécution enregistrée.
Les dispositions de l’article3 , des articles 6 à 8, de l’article11 , des trois premiers alinéas de l’article 12, du premier alinéa de l’article14 , des articles 15 et 16, du deuxième alinéa de l’article 17, des premier et deuxième alinéas de l’article 19, des articles 21, 22, 25b, 25d, 25g à 25i, 26a à 26h, des premier et deuxième alinéas de l’article27 et des articles 28, 29, 41 et 42 sont applicables, par analogie, à l’enregistrement d’une interprétation ou d’une exécution et à la reproduction, la mise à disposition du public et la diffusion de l’enregistrement au sens du présent article. Toutefois, les dispositions du premier alinéa de l’article19ne s’appliquent que si l’interprétation ou l’exécution enregistrée a été vendue ou transférée d’une autre façon à titre permanent dans l’Espace économique européen, avec l’autorisation de l’artiste interprète ou exécutant.
Art. 46. (446/1995) Nul ne peut, sans l’autorisation du producteur, reproduire ou diffuser auprès du public un phonogramme ou tout autre support sur lequel ont été enregistrés des sons avant l’expiration d’un délai de 50 ans à compter de l’année au cours de laquelle l’enregistrement a été réalisé. Si l’enregistrement est publié ou diffusé au cours de cette période, la durée de la protection y afférente est de 50 ans à compter de l’année suivant celle au cours de laquelle l’enregistrement a été publié ou diffusé pour la première fois. (1654/1995)
Les dispositions des articles 6 à 8, des trois premiers alinéas de l’article12 , du premier alinéa de l’article14, des articles 15 et 16, des premier et deuxième alinéas de l’article 19, des articles 22, 25b, 25d, 25g, 26a à 26h, des premier et deuxième alinéas de l’article 27 et de l’article29 sont applicables, par analogie, à tout acte qui nécessite l’autorisation du producteur en vertu du premier alinéa du présent article. Toutefois, les dispositions du premier alinéa de l’article19ne s’appliquent que si le support mentionné au premier alinéa a, avec l’autorisation du producteur, été vendu ou transféré d’une autre façon à titre permanent dans l’Espace économique européen.
Art. 46a. (446/1995) Nul ne peut, sans l’autorisation du producteur, reproduire ou diffuser auprès du public un film ou tout autre support sur lequel ont été enregistrées des images animées avant l’expiration d’un délai de 50 ans à compter de l’année au cours de laquelle l’enregistrement a été réalisé. Si l’enregistrement est publié ou diffusé au cours de cette période, la durée de la protection y afférente est de 50 ans à compter de l’année suivant celle au cours de laquelle l’enregistrement a été publié ou diffusé pour la première fois. (1654/1995)
Les dispositions des articles 6 à 8, des trois premiers alinéas de l’article12 , du premier alinéa de l’article14, des articles 15 et 16, des premier et deuxième alinéas de l’article 19, des articles 22, 25b, 25d, 25g, 26a à 26h, des premier et deuxième alinéas de l’article 27 et de l’article29 sont applicables, par analogie, à tout acte qui nécessite l’autorisation du producteur en vertu du premier alinéa du présent article. Toutefois, les dispositions du premier alinéa de l’article19ne s’appliquent que si le support mentionné au premier alinéa a, avec l’autorisation du producteur, été vendu ou transféré d’une autre façon à titre permanent dans l’Espace économique européen.
Art. 47. (446/1995) Si un support visé à l’article 46est utilisé, de manière directe ou indirecte, au cours du délai prévu dans ledit article, dans une émission de radio ou de télévision ou dans toute autre représentation ou exécution publique, une rémunération est versée au producteur et à l’artiste interprète ou exécutant dont la prestation a été enregistrée sur le support. Si plusieurs artistes interprètes ou exécutants ont participé à la prestation, ils ne peuvent exercer leurs droits qu’ensemble. L’artiste et le producteur ne peuvent faire valoir leurs droits que simultanément. Toutefois, lorsque le droit est exercé par l’intermédiaire d’une organisation représentant un grand nombre d’artistes interprètes ou exécutants ou de producteurs finlandais, le droit à rémunération d’un artiste ou d’un producteur s’éteint s’il n’a pas été exercé, d’une manière vérifiable, auprès de l’organisation dans un délai de trois ans à compter de la fin de l’année civile au cours de laquelle l’utilisation a eu lieu. (365/1997)
Les dispositions des articles 21, 22, 25b, des premier et deuxième alinéas de l’article 27 et de l’article29 sont applicables aux cas visés au premier alinéa du présent article; les dispositions du deuxième alinéa de l’article 11 et des articles 28, 41 et 42 sont en outre applicables, par analogie, aux droits d’un artiste interprète ou exécutant.
Si l’utilisateur du support ne verse pas la rémunération visée au premier alinéa du présent article dont le montant a été fixé d’un commun accord entre lui-même et les artistes interprètes ou exécutants et les producteurs ou dans le cadre d’une procédure prévue à l’article 54, un tribunal peut, à la demande de l’une des parties intéressées, décider que l’utilisation du support peut continuer sous réserve de l’autorisation des
artistes interprètes ou exécutants et des producteurs jusqu’au versement de la rémunération.
Les dispositions du présent article ne s’appliquent pas aux supports visés à l’article 46a.
Art. 47a. (446/1995) Lorsqu’un support visé à l’article 46 est utilisé dans une émission de radio ou de télévision qui est retransmise simultanément et sans modification, aux fins de réception par le public, l’artiste interprète ou exécutant et le producteur du support ont droit à une rémunération pour la retransmission. Cette rémunération peut uniquement être versée par l’intermédiaire d’une organisation visée à l’article 25h. Ce droit à rémunération se prescrit par trois ans à compter de la fin de l’année au cours de laquelle il a pris naissance, sauf s’il est prouvé que la rémunération a été demandée dans ce délai.
Les dispositions du présent article ne s’appliquent pas aux supports visés à l’article 46a.
Art. 48. (446/1995) Une émission de radio ou de télévision ne peut pas, sans l’autorisation de l’organisme de radiodiffusion, être retransmise ou enregistrée sur un support permettant de la reproduire. Une émission de télévision ne peut pas non plus, sans cette autorisation, être rendue accessible au public dans des locaux où celui-ci est admis moyennant paiement.
Une émission de radiodiffusion enregistrée sur un support ne peut pas, sans l’autorisation de l’organisme de radiodiffusion, être reproduite, retransmise ou diffusée auprès du public avant l’expiration d’un délai de 50 ans à compter de l’année au cours de laquelle la première transmission a eu lieu. (1654/1995)
Les dispositions des articles 6 à 8, des deux premiers alinéas de l’article12 , de l’article 15, du premier alinéa de l’article19 , des articles 21, 22, 25b, 25d et 25g, des premier et deuxième alinéas de l’article 27et de l’article29 sont applicables, par analogie, aux cas visés aux deux premiers alinéas du présent article. En outre, les dispositions du premier alinéa de l’article25h et de l’article 25i sont applicables, par analogie, à la retransmission par câble d’une émission, à l’exception des émissions provenant d’un autre État de l’Espace économique européen, auquel cas ce sont les dispositions du troisième alinéa de l’article 25h qui s’appliquent par analogie. Toutefois, les dispositions du premier alinéa de l’article19ne s’appliquent que si l’émission enregistrée a, avec l’autorisation de l’organisme de radiodiffusion, été vendue ou transférée d’une autre façon à titre permanent dans l’Espace économique européen.
Art. 49. (34/1991) Un catalogue, un tableau, un programme ou toute autre compilation réunissant un grand nombre de données ne peuvent pas être reproduits sans l’autorisation du producteur avant l’expiration d’un délai de 10 ans à compter de l’année au cours de laquelle l’ouvrage a été publié. Toutefois, la protection prend fin au plus tard après l’expiration d’un délai de 15 ans à compter de l’année au cours de laquelle l’ouvrage a été achevé.
Les dispositions de l’article9 , des deux premiers alinéas de l’article12 , de l’article 13, des premier et troisième alinéas de l’article 14 et des articles 16, 22, 25c, 25d et 40b sont applicables, par analogie, aux ouvrages visés au premier alinéa du présent
article. Si un tel ouvrage est protégé, en tout ou en partie, par un droit d’auteur, les droits correspondants peuvent aussi être exercés. (446/1995)
Art. 49a. (446/1995) Un photographe jouit du droit exclusif d’exploiter son œuvre photographique, modifiée ou non,
1) en réalisant des copies de l’œuvre; et
2) en la présentant au public.
La durée des droits sur l’œuvre photographique est de 50 ans à compter de l’année suivant celle au cours de laquelle l’œuvre photographique a été créée.
Les dispositions du deuxième alinéa de l’article 2, des deux premiers alinéas de l’article 3, des articles 7 à 9 et de l’article11 , des deux premiers alinéas de l’article 12, de l’article 13, des premier et troisième alinéas de l’article 14, des articles 15, 16, 18, 20, 22 et 25, des premier et deuxième alinéas de l’article25 a, des articles 25b, 25d, 25f à 25i, 26, 26a à 26h, 27 à 29, 39, 40 et 40c, ainsi que celles des articles 41 et 42 sont applicables, par analogie, aux œuvres photographiques visées dans le présent article. Si une œuvre photographique est protégée par un droit d’auteur, les droits correspondants peuvent être exercés.
Art. 50. Un reportage fourni en vertu d’un contrat par une agence de presse étrangère ou un correspondant se trouvant à l’étranger ne peut être rendu accessible au public par le moyen d’un journal ou de la radiodiffusion, sans l’autorisation du destinataire, avant l’expiration d’un délai de 12 heures à compter de sa diffusion en Finlande.
Chapitre 6 � Dispositions spéciales �
Art. 51. Une œuvre littéraire ou artistique ne peut être rendue accessible au public sous un titre, un pseudonyme ou une signature susceptibles de provoquer une confusion avec une œuvre diffusée antérieurement ou avec l’auteur de celle-ci.
Art. 52. L’opposition par un tiers du nom ou de la signature de l’auteur sur une copie d’une œuvre d’art n’est permise que dans le respect des instructions de l’auteur.
Le nom ou la signature de l’auteur ne peut être apposé sur la reproduction d’une œuvre d’art d’une manière risquant d’entraîner une confusion entre la copie et l’original.
Quiconque réalise ou distribue auprès du public une copie d’une œuvre d’art annotera la copie de telle manière qu’elle ne puisse pas être confondue avec l’original. (446/1995)
Art. 52a. (446/1995) L’auteur d’une œuvre des beaux-arts a un droit d’accès à l’œuvre qu’il a cédé, dans la mesure où l’exercice de ce droit n’engendre pas de désagrément excessif pour le propriétaire ou le titulaire de l’œuvre, et sous réserve qu’un tel accès soit nécessaire
1) à l’activité artistique de l’auteur; et
2) à l’exercice de ses droits patrimoniaux conformément à l’article 2.
Les dispositions de l’article 41sont applicables aux droits visés au point 2) de l’alinéa précédent du présent article.
Art. 53. Si, après le décès de l’auteur, une œuvre littéraire ou artistique fait l’objet d’une initiative du public portant atteinte à des intérêts culturels, l’autorité désignée par décret a le droit d’interdire cette initiative, indépendamment de la question de savoir si le droit d’auteur est ou non toujours applicable, et même lorsque l’œuvre en question n’a jamais été protégée par un droit d’auteur.
La personne qui fait l’objet de ces mesures peut, si elle s’y oppose, soumettre la question à un tribunal.
Art. 54. (446/1995) Un litige relatif à l’un des points ci-après doit être réglé par voie d’arbitrage selon les modalités fixées par décret :
1) � rémunération visée au deuxième alinéa de l’article18 , au quatrième alinéa de l’article 19, à l’article 25i, au premier alinéa de l’article 47 ou à l’article 47a;
2) � octroi de l’autorisation visée à l’article13et conditions de cette autorisation, s’agissant de la réalisation de copies destinées à l’enseignement;
3) � octroi de l’autorisation visée au premier alinéa de l’article14 et conditions de cette autorisation, s’agissant de la réalisation de copies d’une œuvre incorporée dans un programme produit et transmis à des fins d’enseignement;
4) � octroi de l’autorisation visée au premier alinéa de l’article 25het conditions de cette autorisation; ou
5) � octroi de l’autorisation visée au deuxième alinéa de l’article25hou au premier alinéa de l’article48et conditions de cette autorisation, s’agissant de la retransmission par câble, simultanément et sans modification, d’une émission de radio ou de télévision, sous réserve que l’émission provienne d’un autre État de l’Espace économique européen. L’autorisation peut être accordée si l’organisme de radiodiffusion interdit, sans raison valable, la retransmission par câble ou fixe des conditions excessives à sa réalisation.
Les parties intéressées peuvent aussi convenir que la question sera soumise à l’arbitrage en vue d’être réglée conformément à la loi relative à l’arbitrage. (967/92)
Toute autorisation accordée en vertu du présent article déploie les mêmes effets que l’autorisation visée à l’article13, au premier alinéa de l’article 14, au premier ou au deuxième alinéa de l’article 25h ou au premier alinéa de l’article48 .
Si une partie intéressée refuse le règlement par arbitrage d’une question mentionnée au premier alinéa du présent article, la question peut, à la demande d’une partie intéressée, être portée devant un tribunal. Le tribunal compétent pour juger des questions mentionnées au premier alinéa du présent article est le tribunal de district d’Helsinki. Si ce tribunal a accordé une autorisation en relation avec une question mentionnée aux points 2) à 4) du premier alinéa du présent article, et qu’il est recouru contre cette décision, l’autorisation et les conditions de cette autorisation restent valables provisoirement tant que la question n’a pas été réglée définitivement ou qu’une juridiction supérieure n’a pas statué sur le recours.
Art. 54a. (897/1980) Les dispositions de la présente loi relatives aux activités d’enseignement ne sont pas applicables aux activités d’enseignement exercées dans un but lucratif.
Art. 54b. (446/1995) Si la rémunération visée à l’article47 risque de ne pas être versée à la personne qui y a droit, un tribunal peut, à la demande de cette personne, interdire à l’utilisateur des supports visés à l’article 46 l’utilisation desdits supports tant qu’il n’a pas constitué une garantie acceptable aux fins du paiement de la rémunération ou tant qu’un tribunal saisi par une partie intéressée n’en a pas décidé autrement. Les parties pertinentes des dispositions des articles 4, 5, 7, 8, 11 et 14 du chapitre 7 du code de procédure sont applicables en l’espèce.
Art. 55. (442/1984) Le Conseil d’État constitue un Conseil du droit d’auteur ayant pour mission d’assister le Ministère de l’éducation dans le règlement des questions se rapportant au droit d’auteur et de publier des avis relatifs à l’application de la présente loi.
Des dispositions plus précises en ce qui concerne le Conseil du droit d’auteur seront édictées par décret.
Chapitre 7 � Sanctions et responsabilité pénales �
Art. 56. (715/1995) Les sanctions encourues pour atteinte au droit d’auteur sont fixées à l’article premier du chapitre 49 du code pénal.
Art. 56a. Quiconque 1) � viole intentionnellement ou par négligence grave une disposition de la
présente loi destinée à assurer la protection du droit d’auteur, une instruction donnée en vertu du deuxième alinéa de l’article 41ou une disposition de l’article 51 ou de l’article52 , ou enfreint une interdiction visée au premier alinéa de l’article 53 ou de l’article 54b; ou
2) � importe dans le pays, en vue de sa distribution publique, une copie ou un exemplaire d’une œuvre tout en sachant ou en ayant de bonnes raisons de penser que cette copie ou cet exemplaire a été réalisé à l’étranger dans des conditions telles que sa réalisation en Finlande aurait été punissable en vertu de la présente loi
sera passible d’une amende pour atteinte au droit d’auteur, à moins que l’acte considéré ne soit punissable en vertu de l’article premier du chapitre 49 du code pénal pour délit en matière de droit d’auteur. (1024/1995)
Toutefois, la production de copies, pour un usage privé, d’un programme d’ordinateur déchiffrable par machine qui a été publié ou dont des copies ont, avec l’autorisation de l’auteur, été vendues ou transférées d’une autre façon à titre permanent ne sera pas considérée comme un délit de ce genre. (418/1993)
Art. 56b. (1024/1995) Toute violation des dispositions relatives à la confidentialité énoncées au troisième alinéa de l’article26d ou au quatrième alinéa de l’article26l est passible d’une sanction en vertu des articles 1 ou 2 du chapitre 38 du code pénal, à moins
que l’acte considéré ne puisse donner lieu à l’application des sanctions prévues à l’article 5 du chapitre 40 du code pénal ou à une sanction plus sévère en vertu d’une autre disposition du droit en vigueur.
Art. 56c. (418/1993) Quiconque distribue publiquement, dans un but lucratif, ou garde en sa possession à cette fin des moyens ayant pour seul but la suppression ou la neutralisation illicite d’un dispositif technique protégeant un programme d’ordinateur est passible d’une amende pour distribution illicite d’un moyen visant à supprimer la protection.
Art. 56d. (446/1995) Quiconque viole intentionnellement ou par négligence grave les dispositions du deuxième alinéa de l’article26d ou l’obligation de communiquer des renseignements ou de présenter des comptes prévue au deuxième alinéa de l’article26k est passible d’une amende pour violation de l’obligation de communiquer des renseignements, conformément à la présente loi sur le droit d’auteur, sauf si cet acte peut donner lieu à une sanction plus sévère en vertu d’une autre disposition du droit en vigueur.
Art. 57. (442/1984) Quiconque utilise une œuvre en violation des dispositions de la présente loi ou d’une instruction donnée en vertu du deuxième alinéa de l’article 41 est tenu de verser à l’auteur une indemnité équitable en contrepartie de cette utilisation.
Si cette utilisation est intentionnelle ou résulte d’une négligence, son auteur est également tenu de verser, en plus de l’indemnité, des dommages intérêts pour toute autre perte et tout préjudice moral ou matériel pouvant en résulter.
Quiconque se rend coupable, autrement que par l’utilisation d’une œuvre, d’un acte punissable des sanctions prévues à l’article premier du chapitre 49 du code pénal ou à l’article 56a de la présente loi est tenu de verser à l’auteur des dommages intérêts pour toute perte et tout préjudice moral ou matériel résultant de l’acte incriminé. (715/1995)
Les dispositions de la loi régissant la responsabilité délictuelle et quasi délictuelle (412/74) sont également applicables en ce qui concerne les dommages intérêts visés aux deuxième et troisième alinéas du présent article.
Art. 58. Si une copie ou un exemplaire de l’œuvre a été produit, importé, rendu accessible au public ou modifié en violation de la présente loi, d’une instruction donnée en vertu de l’alinéa 2 de l’article 41, des dispositions des articles 51 et 52 ou d’une interdiction prononcée en vertu du premier alinéa de l’article 53, le tribunal peut, sur demande de la partie lésée, ordonner, selon ce qu’il lui semble raisonnable, que la copie ou l’exemplaire ainsi que les compositions typographiques, clichés, matrices, moules et autres dispositifs destinés à la réalisation d’une copie ou d’un exemplaire soient détruits ou que ces objets soient modifiés d’une manière déterminée ou soient remis à la partie lésée moyennant une rémunération correspondant aux coûts de fabrication, ou fassent l’objet de mesures visant à rendre leur usage illicite impossible.
Les dispositions de l’alinéa précédent du présent article ne s’appliquent pas à une personne qui a acquis l’objet ou un droit déterminé sur celui-ci de bonne foi, ni aux œuvres d’architecture; il peut toutefois être ordonné, selon les circonstances, qu’un bâtiment soit modifié.
Art. 59. Nonobstant les dispositions du premier alinéa de l’article58 , le tribunal peut, en raison de la valeur artistique ou économique des copies ou des exemplaires visés audit alinéa, ou en raison de toute autre circonstance, permettre, sur requête et moyennant une rémunération spéciale versée à la partie lésée, que les copies ou les exemplaires soient rendus accessibles au public ou soient utilisés autrement aux fins qui sont les leurs.
Art. 60. (715/1995) Les dispositions des articles 56a, 57, 58 et 59 sont applicables, par analogie, aux droits protégés conformément aux dispositions du chapitre 5.
Art. 61. Le tribunal compétent en ce qui concerne les cas de transmission par radio ou télévision réalisée en violation de la présente loi est le tribunal de district d’Helsinki.
Art. 62. Les poursuites judiciaires en cas de violation des dispositions des articles 51 ou 52 sont engagées d’office par le ministère public. Autrement, les actions pénales en matière d’atteinte au droit d’auteur ne peuvent être engagées par le ministère public que sur plainte de la partie lésée. (715/1995)
En cas de violation des dispositions de l’article 3 ou d’une instruction donnée en vertu du deuxième alinéa de l’article41, une action peut être engagée par le conjoint survivant, les héritiers ascendants ou descendants en ligne directe, les frères ou les sœurs ou toute personne ayant acquis, par adoption, un desdits degrés de parenté avec l’auteur. La violation d’une interdiction prononcée en vertu du premier alinéa de l’article53 sera dénoncée aux fins de poursuite par l’autorité visée audit alinéa.
(Le troisième alinéa est abrogé par la loi 442/1984.)
Chapitre 8 � Champ d’application de la loi �
Art. 63. (648/1974) Les dispositions de la présente loi qui régissent le droit d’auteur sont applicables à
1) � toute œuvre dont l’auteur est un ressortissant finlandais ou une personne qui réside habituellement en Finlande;
2) � toute œuvre publiée pour la première fois en Finlande, ou publiée en Finlande dans un délai de 30 jours après sa première publication dans un autre pays;
3) � toute œuvre cinématographique dont le producteur a son siège ou sa résidence habituelle en Finlande;
4) � toute œuvre d’architecture située en Finlande; et
5) � toute œuvre d’art faisant corps avec un bâtiment situé en Finlande, ou fixée au sol finlandais.
Aux fins de l’application du point 3) ci-dessus, la personne ou la société dont le nom est indiqué, selon l’usage, sur une œuvre cinématographique est considérée comme le producteur de cette œuvre, sauf indication contraire.
Les dispositions du chapitre 2bde la présente loi sont applicables si l’auteur de l’œuvre est un ressortissant d’un État de l’Espace économique européen ou s’il a sa résidence habituelle dans un tel État. (446/1995)
Les dispositions des articles 51 à 53 de la présente loi sont applicables indépendamment de l’identité de l’auteur de l’œuvre et de l’endroit où elle a été publiée. (446/1995)
Art. 63a. (1654/1995) Les dispositions de l’article 44a sont applicables à toute personne ressortissant d’un État de l’Espace économique européen ou résidant habituellement dans un tel État, ou à toute personne morale domiciliée dans un tel État.
Art. 64. (446/1995) Les dispositions de l’article 45 de la présente loi sont applicables
1) lorsque l’interprétation ou l’exécution a lieu en Finlande;
2) lorsque l’interprétation ou l’exécution a été enregistrée sur un support visé deuxième alinéa du présent article;
au
3) lorsque l’interprétation ou l’exécution, sans avoir été enregistrée phonogramme, est comprise dans une émission visée au sixième al présent article.
sur inéa
un du
Les dispositions de l’article46de la présente loi sont applicables à un support sur lequel des sons ont été enregistrés en Finlande.
Les dispositions de l’article 46a de la présente loi sont applicables à un support sur lequel des images animées ont été enregistrées en Finlande.
Les dispositions de l’article47de la présente loi sont applicables aux émissions de radio ou de télévision qui ont lieu en Finlande et à toute autre représentation ou exécution publique ayant lieu en Finlande si un support visé au deuxième alinéa du présent article est utilisé dans le cadre de l’émission ou de la représentation ou exécution en question.
Les dispositions de l’article 47a de la présente loi sont applicables à toutes les émissions de radio ou de télévision et aux retransmissions qui ont lieu en Finlande si un support visé au deuxième alinéa du présent article est utilisé dans le cadre de l’émission ou de la retransmission en question.
Les dispositions de l’article48de la présente loi sont applicables
1) � aux émissions de radio ou de télévision qui ont lieu en Finlande; et
2) � aux émissions de radio ou de télévision qui ont lieu ailleurs, si le siège de l’organisme de radiodiffusion est situé en Finlande.
Les dispositions de l’article49de la présente loi sont applicables à une production publiée pour la première fois en Finlande.
Les dispositions relatives à une œuvre visée aux points 1), 2) et 5) du premier alinéa de l’article 63 sont applicables, par analogie, à une œuvre photographique visée à l’article 49a.
Les dispositions de l’article 50de la présente loi sont applicables à un reportage qui a été reçu en Finlande.
Art. 64a. (446/1995) Les dispositions de l’article 2 de la présente loi sur la mise à disposition du public ainsi que les autres dispositions de la présente loi sur la transmission d’émissions de radio ou de télévision sont applicables à la communication au public par satellite qui s’entend de l’acte d’introduction en Finlande, sous le contrôle et la responsabilité de l’organisme de radiodiffusion, de signaux porteurs de programmes destinés à être captés par le public et comprenant une œuvre protégée par la présente loi, dans une chaîne ininterrompue de communication conduisant au satellite et revenant vers la terre.
Lorsqu’une communication au public par satellite telle qu’elle est définie à l’alinéa précédent du présent article a lieu dans un État situé hors de l’Espace économique européen dont la législation n’assure pas le niveau de protection prévu au chapitre 2 de la directive (CEE) n° 93/83 du Conseil relative à la coordination de certaines règles du droit d’auteur et des droits voisins du droit d’auteur applicables à la radiodiffusion par satellite et à la retransmission par câble, et
1) � si les signaux sont transmis au satellite à partir d’une station pour liaison montante située en Finlande; ou
2) � s’il n’est pas fait appel à une station pour liaison montante située en Finlande, mais qu’un organisme de radiodiffusion situé en Finlande a délégué la communication au public, celle-ci est réputée avoir eu lieu en Finlande. Les dispositions de l’article 2 de la présente loi relatives à la mise à disposition du public ainsi que les autres dispositions de la présente loi sur les émissions de radio ou de télévision sont applicables en l’espèce.
Art. 65. Sous réserve de réciprocité, le président de la République peut ordonner que la présente loi soit applicable à d’autres pays et, de la même façon, soit applicable aux œuvres publiées pour la première fois par une organisation internationale ainsi qu’aux œuvres non publiées qu’une telle organisation a le droit de publier.
Art. 66. Sous réserve des dispositions des articles 67 à 71, les dispositions de la présente loi s’appliquent également aux œuvres littéraires et artistiques achevées avant l’entrée en vigueur de la loi.
Art. 67. Les copies ou les exemplaires d’une œuvre qui ont été produits conformément à la loi antérieure peuvent être distribués et communiqués librement. La location des partitions musicales et le droit de fixer un montant à payer par décret sont toutefois régis par les dispositions de l’article 23.
Art. 68. Les compositions typographiques, les clichés, les matrices, les moules et autres dispositifs produits en vertu de la loi antérieure en vue de la reproduction d’une œuvre déterminée peuvent être librement utilisés aux fins qui sont les leurs jusqu’au terme de l’année 1962 nonobstant les dispositions de la présente loi. Les copies ou les exemplaires produits pendant une telle utilisation sont régis, par analogie, par les dispositions de l’article 67.
Art. 69. Le droit d’auteur existant sur un journal, une revue ou sur toute autre œuvre consistant en contributions indépendantes de collaborateurs distincts, qui a été publiée avant l’entrée en vigueur de la présente loi, appartient à celui qui l’a publiée
conformément à l’article 5, et la durée de la protection est calculée conformément à l’article 44.
Art. 70. La législation antérieure continue à régir les contrats relatifs à la cession du droit d’auteur passés avant l’entrée en vigueur de la présente loi pour autant que les dispositions de l’article 29 soient dans tous les cas respectées.
Les privilèges et les ordonnances applicables à la date d’entrée en vigueur de la présente loi restent en vigueur.
Art. 71. Si, avant l’entrée en vigueur de la présente loi, l’auteur a cédé une œuvre d’art ou exécuté un dessin sur commande, son droit de céder à un tiers le double de la même œuvre d’art ou de produire pour un tiers une œuvre d’après le même dessin est régi par les dispositions de la loi antérieure. Les dispositions de la loi antérieure sont également applicables à un portrait réalisé avant l’entrée en vigueur de la présente loi, en ce qui concerne les droits de l’auteur sur celui-ci.
Art. 72. Les dispositions des articles 66à 68 s’appliquent par analogie aux droits protégés en vertu des dispositions du chapitre 5. (1654/1995)
Si un contrat d’enregistrement visé à l’article45a été conclu avant l’entrée en vigueur de la présente loi, les dispositions du premier alinéa de l’article70 sont applicables par analogie.
Art. 73. La présente loi entre en vigueur le 1er septembre 1961. Elle abroge la loi du 3 juin 1927 (174/27) relative au droit d’auteur sur les produits de l’activité intellectuelle ainsi que l’article 28 du décret du 15 mars 1880 (8/80) relatif au droit de l’écrivain et de l’artiste sur les produits de son travail.
Dispositions relatives à l’application des modifications de la loi sur le droit d’auteur
(Les présentes dispositions ne font pas partie de la loi)
Loi nº 404 du 8 juillet 1961 (publiée le 18 juillet 1961)
Loi nº 669 du 23 août 1971 (publiée le 6 septembre 1971)
Loi nº 648 du 31 juillet 1974 (publiée le 8 août 1974) :
Cette loi entre en vigueur le 1er octobre 1974.
Loi nº 897 du 19 décembre 1980 (publiée le 23 décembre 1980) :
Cette loi entre en vigueur le 29 décembre 1980.
Loi nº 960 du 17 décembre 1982 (publiée le 22 décembre 1982) :
Cette loi entre en vigueur le 1er janvier 1983. Elle est également applicable aux accords portant cession du droit d’auteur conclus avant son entrée en vigueur.
Loi nº 442 du 8 juin 1984 (publiée le 13 juin 1984) :
Cette loi entre en vigueur le 15 juin 1984.
Loi nº 578 du 27 juillet 1984 (publiée le 3 août 1984) :
Cette loi entre en vigueur le 1er octobre 1984.
Loi nº 54 du 24 janvier 1986 (publiée le 28 janvier 1986) :
Cette loi entre en vigueur le 1er février 1986.
Loi nº 309 du 13 mars 1987 (publiée le 20 mars 1987) :
Cette loi entre en vigueur le 1er juin 1987.
Loi nº 34 du 11 janvier 1991 (publiée le 16 janvier 1991) :
Cette loi entre en vigueur le 16 janvier 1991.
Le deuxième alinéa de l’article23de cette loi n’est pas applicable, en ce qui concerne le prêt d’un programme d’ordinateur au public, à un programme d’ordinateur créé avant l’entrée en vigueur de ladite loi. Les dispositions relatives, à d’autres égards, à l’application de cette loi aux programmes d’ordinateur créés avant son entrée en vigueur seront publiées séparément. (419/1993) [Conformément au décret d’application 1395/1993, publié le 22 décembre 1993, la modification entre en vigueur le 1er janvier 1994.]
Les représentations ou exécutions d’œuvres littéraires ou artistiques réalisées par des artistes interprètes ou exécutants, les supports sur lesquels des sons ont été enregistrés et les émissions de radio ou de télévision qui ont été enregistrées ou transmises après le 1er septembre 1961 sont protégés conformément à cette loi.
Quiconque a pris des mesures pour utiliser, de la manière prévue aux articles 45, 46 ou 48 de la loi sur le droit d’auteur, une représentation ou une exécution, un phonogramme ou une émission de radio ou de télévision dont la protection est arrivée à expiration avant l’entrée en vigueur de ladite loi peut, nonobstant les dispositions du troisième alinéa ci-dessus, l’utiliser pendant deux ans à compter de la fin de l’année civile au cours de laquelle ladite loi est entrée en vigueur.
Si, au moment de l’entrée en vigueur de ladite loi, 15 années se sont écoulées depuis la fin de l’année au cours de laquelle un ouvrage visé à l’article 49 de la loi sur le droit d’auteur a été achevé, la protection dont jouit cet ouvrage prend fin à la date d’entrée en vigueur de ladite loi.
Loi nº 418 du 7 mai 1993 (publiée le 12 mai 1993) :
Cette loi entre en vigueur à une date fixée par décret. Toutefois, le troisième alinéa de l’article 23 de ladite loi entre en vigueur le 1er juin 1993.
Ladite loi est également applicable aux programmes d’ordinateur créés avant son entrée en vigueur. Toutefois, les dispositions applicables à la date d’entrée en vigueur de la loi continuent de s’appliquer à tout acte accompli ou à tout droit acquis avant l’entrée en vigueur de celle-ci.
Les dispositions du deuxième alinéa ci-dessus sont également applicables, après l’entrée en vigueur de ladite loi, aux dispositions relatives aux programmes d’ordinateur de la loi (34/91) modifiant la loi sur le droit d’auteur publiée le 11 janvier 1991, à l’exception des dispositions relatives au prêt de programmes d’ordinateur au public.
Décret nº 1395 du 22 décembre 1993 (publié le 28 décembre 1993) :
Les lois suivantes entrent en vigueur le 1er janvier 1994 :
loi (418/93) publiée le 7 mai 1993, modifiant la loi sur le droit d’auteur,
loi (419/93) publiée le 7 mai 1993, modifiant les dispositions d’application de � la loi modifiant la loi sur le droit d’auteur. � Loi nº 1254 du 16 décembre 1994 (publiée le 22 décembre 1994) : �
Cette loi entre en vigueur le 1er janvier 1995.
Loi nº 446 du 24 mars 1995 (publiée le 30 mars 1995) :
Cette loi entre en vigueur le 1er mai 1995.
Cette loi est également applicable à toute œuvre ou à tout objet bénéficiant de la protection, au sens des articles 45, 46, 48 et 49a, créé, enregistré ou produit avant l’entrée en vigueur de ladite loi et continuant à bénéficier de la protection. Toutefois, les dispositions applicables au moment de l’entrée en vigueur de ladite loi sont également applicables à tout acte accompli ou à tout droit acquis avant son entrée en vigueur.
Tout contrat relatif à la réalisation d’un film ou d’un enregistrement sonore passé par un artiste interprète ou exécutant avant l’entrée en vigueur de ladite loi comprend le droit de distribuer auprès du public des copies ou des exemplaires du film ou du phonogramme, sauf convention contraire.
Tout contrat visant à incorporer un phonogramme dans un film, passé par le producteur du phonogramme avant l’entrée en vigueur de ladite loi, comprend le droit de distribuer auprès du public des copies du film, sauf convention contraire.
Les dispositions des articles 25f et 64a de ladite loi sont applicables à partir du 1er janvier 2000 à tout contrat relatif à la radiodiffusion par satellite d’œuvres et d’interprétations ou exécutions passé avant l’entrée en vigueur de la loi.
Loi nº 715 du 21 avril 1995 (publiée le 28 avril 1995) :
Cette loi entre en vigueur le 1er septembre 1995.
Loi nº 1024 du 21 août 1995 (publiée le 22 août 1995) :
Cette loi entre en vigueur le 1er septembre 1995.
Elle abroge le premier alinéa de l’article56a et de l’article56b de la loi (715/95) modifiant la loi sur le droit d’auteur, publiée le 21 avril 1995.
Loi nº 1654 du 22 décembre 1995 (publiée le 28 décembre 1995) :
Cette loi entre en vigueur le 1er janvier 1996.
Elle est également applicable aux œuvres créées avant son entrée en vigueur.
Les dispositions qui sont en vigueur au moment de l’entrée en vigueur de ladite loi sont applicables à tout contrat passé ou tout droit acquis avant son entrée en vigueur.
Les copies ou les exemplaires d’une œuvre qui ont été réalisés avant l’entrée en vigueur de ladite loi en vertu des dispositions applicables à la date de son entrée en vigueur peuvent continuer à être distribués et à être présentés au public. Les dispositions des alinéas 2) à 4) de l’article 19 et du chapitre 2b de ladite loi sont également applicables, toutefois, aux copies et aux exemplaires produits avant son entrée en vigueur.
Quiconque a commencé à utiliser, avant l’entrée en vigueur de ladite loi, une œuvre dont la durée de protection vient à échéance avant son entrée en vigueur, en réalisant des copies ou des exemplaires de l’œuvre ou en la mettant à la disposition du public d’une manière ayant nécessité des mesures concrètes, peut, nonobstant les dispositions de cette loi, poursuivre l’utilisation commencée jusqu’à son terme dans la mesure normalement nécessaire à cette fin d’ici au 1er janvier 2003. Les dispositions relatives à l’achèvement de l’utilisation commencée sont également applicables à quiconque a pris, dans des circonstances analogues, des mesures concrètes en vue de réaliser des copies ou des exemplaires d’une œuvre ou de mettre une œuvre à la disposition du public. Les copies ou les exemplaires réalisés en vertu des dispositions du présent alinéa peuvent continuer à être distribués et présentés au public, sous réserve des dispositions des alinéas 2) à 4) de l’article 19 et du chapitre 2b de ladite loi.
Nonobstant les dispositions de ladite loi, si, après l’expiration de la protection et avant l’entrée en vigueur de la présente loi, une œuvre figure dans un enregistrement réalisé par un organisme de radiodiffusion et spécialement destiné à être utilisé dans le cadre d’émissions de radio ou de télévision, l’œuvre peut être utilisée dans des transmissions jusqu’au 1er janvier 2003. Le présent alinéa est également applicable aux interprétations ou exécutions publiques d’une œuvre qui ont été enregistrées pour être incorporées dans un film.
Les dispositions des alinéas 2) à 6) sont applicables, par analogie, aux objets protégés en vertu des articles 45, 46 , 46a et 48 de ladite loi. Les dispositions des alinéas 2) à 6) sont applicables
1) � aux œuvres provenant d’un État de l’Espace économique européen;
2) � aux objets visés au septième alinéa ci-dessus provenant d’un État de l’Espace économique européen, dont la protection a fait l’objet de dispositions spéciales promulguées en Finlande;
3) � aux droits sur les phonogrammes mentionnés aux alinéas 1), 2) et 4) de l’article 14 de l’Accord sur les aspects des droits de propriété intellectuelle qui touchent au commerce annexé à l’Accord instituant l’Organisation mondiale du commerce, conformément à l’alinéa 6) dudit article.
Cette loi n’est applicable aux œuvres et aux objets autres que ceux visés au huitième alinéa ci-dessus que s’ils sont protégés à la date de son entrée en vigueur.
Loi nº 365 du 25 avril 1997 (publiée le 30 avril 1997) :
Cette loi entre en vigueur le 15 mai 1997.
(Ce texte remplace ceux publiés précédemment sous les numéros de cote 1-01 à 1-07, 2- 01 à 2-06 et 3-01.)