Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Julkisuusperiaate
Viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä.
Oikeudesta seurata eduskunnan täysistuntoa, valtuuston ja muiden kunnallisten toimielinten
kokouksia sekä tuomioistuinten ja kirkollisten toimielinten istuntoja säädetään erikseen.
2 §
Lain soveltamisala
Tässä laissa säädetään oikeudesta saada tieto viranomaisten julkisista asiakirjoista sekä
viranomaisessa toimivan vaitiolovelvollisuudesta, asiakirjojen salassapidosta ja muista
tietojen saantia koskevista yleisten ja yksityisten etujen suojaamiseksi välttämättömistä
rajoituksista samoin kuin viranomaisten velvollisuuksista tämän lain tarkoituksen
toteuttamiseksi.
3 §
Lain tarkoitus
Tässä laissa säädettyjen tiedonsaantioikeuksien ja viranomaisten velvollisuuksien
tarkoituksena on toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa viranomaisten toiminnassa
sekä antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen
käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa
oikeuksiaan ja etujaan.
4 §
Viranomaiset
Viranomaisilla tarkoitetaan tässä laissa:
1) valtion hallintoviranomaisia sekä muita valtion virastoja ja laitoksia;
2) tuomioistuimia ja muita lainkäyttöelimiä;
3) valtion liikelaitoksia;
4) kunnallisia viranomaisia;
5) Suomen Pankkia mukaan lukien Rahoitustarkastus, Kansaneläkelaitosta sekä muita
itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia; Eläketurvakeskuksen ja Maatalousyrittäjien
eläkelaitoksen asiakirjoihin lakia kuitenkin sovelletaan 2 momentissa säädetyllä tavalla;
6) eduskunnan virastoja ja laitoksia;
7) Ahvenanmaan maakunnan viranomaisia niiden huolehtiessa valtakunnan viranomaisille
kuuluvista tehtävistä maakunnassa;
8) lain tai asetuksen taikka 1, 2 tai 7 kohdassa tarkoitetun viranomaisen päätöksen perusteella
tiettyä tehtävää itsenäisesti hoitamaan asetettuja lautakuntia, neuvottelukuntia, komiteoita,
toimikuntia, työryhmiä, toimitusmiehiä ja kunnan ja kuntayhtymän tilintarkastajia sekä muita
niihin verrattavia toimielimiä.
Mitä viranomaisesta säädetään, koskee myös lain tai asetuksen taikka lain tai asetuksen
nojalla annetun säännöksen tai määräyksen perusteella julkista tehtävää hoitavia yhteisöjä,
laitoksia, säätiöitä ja yksityisiä henkilöitä niiden käyttäessä julkista valtaa. Evankelis-
luterilaisen kirkon asiakirjojen julkisuudesta säädetään erikseen.
5 §
Viranomaisen asiakirja
Asiakirjalla tarkoitetaan tässä laissa kirjallisen ja kuvallisen esityksen lisäksi sellaista
käyttönsä vuoksi yhteen kuuluviksi tarkoitetuista merkeistä muodostuvaa tiettyä kohdetta tai
asiaa koskevaa viestiä, joka on saatavissa selville vain automaattisen tietojenkäsittelyn tai
äänen- ja kuvantoistolaitteiden taikka muiden apuvälineiden avulla.
Viranomaisen asiakirjalla tarkoitetaan viranomaisen hallussa olevaa asiakirjaa, jonka
viranomainen tai sen palveluksessa oleva on laatinut taikka joka on toimitettu viranomaiselle
asian käsittelyä varten tai muuten sen toimialaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa.
Viranomaisen laatimana pidetään myös asiakirjaa, joka on laadittu viranomaisen antaman
toimeksiannon johdosta, ja viranomaiselle toimitettuna asiakirjana asiakirjaa, joka on annettu
viranomaisen toimeksiannosta tai muuten sen lukuun toimivalle toimeksiantotehtävän
suorittamista varten.
Viranomaisen asiakirjana ei pidetä 5 momentissa säädetyin poikkeuksin:
1) viranomaisen palveluksessa olevalle tai luottamushenkilölle hänen muun tehtävänsä tai
asemansa vuoksi lähetettyä kirjettä tai muuta asiakirjaa;
2) viranomaisen palveluksessa olevan tai viranomaisen toimeksiannosta toimivan laatimia
muistiinpanoja taikka sellaisia luonnoksia, joita laatija ei ole vielä antanut esittelyä tai muuta
asian käsittelyä varten;
3) viranomaisen sisäistä koulutusta, tiedonhakua tai muuta niihin verrattavaa sisäistä käyttöä
varten hankittuja asiakirjoja;
4) asiakirjaa, joka on annettu viranomaiselle yksityisen lukuun suoritettavaa tehtävää varten
tai laadittu sen suorittamiseksi;
5) viranomaiselle löytötavarana jäänyttä tai toimitettua asiakirjaa.
Lakia sovelletaan viranomaisissa työskentelevien sekä viranomaisten ja niiden lukuun
toimivien yksityisten ja yhteisöjen välisiä neuvotteluja, yhteydenpitoa ja muuta niihin
verrattavaa viranomaisten sisäistä työskentelyä varten laadittuihin asiakirjoihin vain, jos
asiakirjat sisältävät sellaisia tietoja, että ne arkistolainsäädännön mukaan on liitettävä
arkistoon. Jos asiakirjat kuitenkin liitetään arkistoon, viranomainen voi määrätä, että tietoja
niistä saa antaa vain viranomaisen luvalla.
Mitä asiakirjan salassapidosta tämän lain 24 §:ssä tai muussa laissa säädetään, sovelletaan
myös 3 momentin 2 kohdassa ja 4 momentissa tarkoitettuihin asiakirjoihin.
2 luku
Asiakirjan julkiseksi tuleminen
6 §
Viranomaisen laatiman asiakirjan julkiseksi tuleminen
Viranomaisen laatima asiakirja tulee julkiseksi, jollei asiakirjan julkisuudesta taikka
salassapidosta tai muusta tietojen saantia koskevasta rajoituksesta tässä tai muussa laissa
säädetä, seuraavasti:
1) jatkuvasti ylläpidettävän diaarin ja muun luettelon merkintä, kun se on tehty; syyttäjän
diaarin tiedot epäillyistä tulevat kuitenkin julkisiksi vasta, kun epäiltyä koskeva
haastehakemus tai syyttäjän haaste on allekirjoitettu tai sitä vastaavalla tavalla varmennettu
taikka kun virallinen syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai kun asia on jätetty
sikseen;
2) tarjous-, selvitys- ja lausuntopyyntö sekä esitys, ehdotus, aloite, ilmoitus tai hakemus
liiteasiakirjoineen muissa kuin 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, kun se on
allekirjoitettu tai sitä vastaavalla tavalla varmennettu;
3) hankintaa ja urakkaa samoin kuin muuta tarjousten perusteella ratkaistavaa oikeustointa
koskeva tarjouksen täydennyspyyntö ja tarjousasian käsittelyä varten laaditut selvitykset ja
muut asiakirjat, kun sopimus asiassa on tehty;
4) ministeriöiden ja niiden hallinnonalaan kuuluvien virastojen ja laitosten
talousarvioehdotukset, kun valtiovarainministeriö on allekirjoittanut ensimmäisen
kannanottonsa talousarvioehdotukseksi, ja tämän jälkeen ministeriöiden
valtiovarainministeriölle lähettämät ehdotukset sekä muut talousarvioesityksen valmistelua
varten laaditut ja siihen sisällytetyt ehdotukset, kun esitys on annettu eduskunnalle;
5) tutkimus ja tilasto sekä niihin verrattavissa oleva yleisesti merkittävän ratkaisun tai
suunnitelman esillä olevia vaihtoehtoja, niiden perusteita ja vaikutuksia kuvaava itsenäisen
kokonaisuuden muodostava selvitys, silloinkin kun se liittyy muuten keskeneräiseen asiaan,
kun se on valmis käyttötarkoitukseensa;
6) pöytäkirja, kun se tarkastuksen jälkeen on allekirjoitettu tai sitä vastaavalla tavalla
varmennettu, jollei sitä ole laadittu asian valmistelemiseksi tai viranomaisen sisäistä
työskentelyä varten;
7) tuomioistuimen päätös ja tuomio, kun ratkaisu on annettu tai kun se on asianosaisen
saatavissa;
8) päätös, lausunto, toimituskirja ja viranomaisen sopimusosapuolena tekemä ratkaisu sekä
niiden käsittelyä varten viranomaisessa laaditut muistiot, pöytäkirjat ja muut kuin 1–3 tai 5–7
kohdassa tarkoitetut asiakirjat, kun päätös, lausunto, toimituskirja tai sopimus on
allekirjoitettu tai sitä vastaavalla tavalla varmennettu;
9) muu kuin 1–3 sekä 5–8 kohdassa tarkoitettu asiakirja, kun asia, jota se koskee, on siinä
viranomaisessa käsitelty loppuun.
Komiteanmietintö, selvitys tai muu vastaava yleiseen jakeluun tarkoitettu asiakirja tulee 1
momentista poiketen julkiseksi, kun se on viranomaisen hallussa jakelua varten.
Jos asiassa annetaan toimituskirja tai muu asiakirja, viranomaisen on huolehdittava
mahdollisuuksiensa mukaan tarvittaessa siitä, että asianosainen voi saada asiakirjan sisällöstä
tiedon ennen sen julkiseksi tulemista.
7 §
Viranomaiselle toimitetun asiakirjan julkiseksi tuleminen
Viranomaiselle asian käsittelyä varten tai muuten sen toimialaan tai tehtäviin kuuluvassa
asiassa toimitettu asiakirja tulee julkiseksi, kun viranomainen on sen saanut, jollei asiakirjan
julkisuudesta taikka salassapidosta tai muusta tietojen saantia koskevasta rajoituksesta tässä
tai muussa laissa säädetä.
Asiantuntijalausunnot ja muut sellaiset asiakirjat, jotka on päätetty avata tiettynä ajankohtana
tai tietyn määräajan jälkeen, tulevat 1 momentissa tarkoitetuin rajoituksin julkisiksi, kun ne
avataan. Viranomaiselle toimitetut hankinta-, urakka- ja muut tarjouskilpailun perusteella
ratkaistavaa oikeustointa koskevat tarjoukset tulevat 1 momentissa mainituin rajoituksin
julkisiksi vasta, kun sopimus on tehty.
Asiakirja, jonka sisältö on saatavissa selville vain apuvälinein, tulee julkiseksi, jollei
salassapitosäännöksistä tai muista tietojen saantia koskevista rajoituksista muuta johdu,
aikaisintaan silloin, kun se on viranomaisen tai tämän lukuun toimivan käytettävissä.
8 §
Asiakirjan saattaminen yleisesti julkisuuteen
Kansantalouden kehitystä kuvaava tilasto, talouspoliittinen aloite ja toimenpidesuunnitelma
sekä muu sellainen asiakirja, johon sisältyvillä tiedoilla voi ilmeisesti olla vaikutusta pääoma-
ja rahoitusmarkkinoihin, on saatettava yleisesti julkiseksi mahdollisimman pian 6 ja 7 §:ssä
tarkoitetun ajankohdan jälkeen.
3 luku
Oikeus saada tieto asiakirjasta
9 §
Tiedonsaanti julkisesta asiakirjasta
Jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen.
Tiedon antaminen asiakirjasta, joka 6 ja 7 §:n mukaan ei ole vielä julkinen, on viranomaisen
harkinnassa. Harkinnassa on otettava huomioon, mitä 17 §:ssä säädetään.
10 §
Tiedonsaanti salassa pidettävästä asiakirjasta
Salassa pidettävästä viranomaisen asiakirjasta tai sen sisällöstä saa antaa tiedon vain, jos niin
erikseen tässä laissa säädetään. Kun vain osa asiakirjasta on salassa pidettävä, tieto on
annettava asiakirjan julkisesta osasta, jos se on mahdollista niin, ettei salassa pidettävä osa
tule tietoon.
11 §
Asianosaisen oikeus tiedonsaantiin
Hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee
(asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto
muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa
käsittelyyn.
Asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole edellä 1 momentissa tarkoitettua
oikeutta:
1) asiakirjaan, josta tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua taikka lapsen
etua tai muuta erittäin tärkeätä yksityistä etua;
2) esitutkinnassa ja poliisitutkinnassa esitettyyn tai laadittuun asiakirjaan ennen tutkinnan
lopettamista, jos tiedon antamisesta aiheutuisi haittaa asian selvittämiselle;
3) esittelymuistioon, ratkaisuehdotukseen ja niihin verrattavaan muuhun asian valmistelua
varten viranomaisen laatimaan asiakirjaan ennen kuin asian käsittely on kysymyksessä
olevassa viranomaisessa päättynyt; ylioppilastutkintoa varten annetusta koevastauksesta sekä
koevastauksen arvostelleen ylioppilastutkintolautakunnan määräämän arvostelijan
henkilöllisyydestä tiedon voi saada kuitenkin vasta, kun ylioppilastutkintolautakunta on
suorittanut lopullisen arvostelun;
4) viranomaisen oikeudenkäynnin osapuolena oikeudenkäyntiin valmistautumista varten
laatimaan tai hankkimaan asiakirjaan, jos tiedon antaminen olisi vastoin julkisyhteisön tai 4
§:n 2 momentissa tarkoitetun yhteisön, laitoksen, säätiön tai henkilön etua oikeudenkäynnissä;
5) tietoihin ulosottoasiassa ennen ulosmittauksen toimittamista ja omaisuuden haltuun
saamista, jos tiedon antaminen tuntuvasti vaikeuttaisi täytäntöönpanoa, eikä muihin kuin
velallisen taloudellista asemaa koskeviin tietoihin, ellei tietoja tarvita takaisinsaantikanteen tai
ulosottokaaren (705/2007) 2 luvun 26 §:ssä tarkoitetun kanteen nostamista varten;
(15.6.2007/713)
6) viranomaisen järjestämässä tarjouskilpailussa toisen tarjouksen tekijän liike- tai
ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin tarjouksen hintaa lukuun ottamatta;
7) todistajan, asianomistajan tai asianosaisen taikka rikosilmoituksen, lastensuojelulain
(683/1983) 40 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen tai muun niihin verrattavan viranomaisen
toimenpiteitä edellyttävän ilmoituksen tekijän salassa pidettäviin osoite-, puhelin- ja muihin
vastaaviin yhteystietoihin, jos tiedon antaminen vaarantaisi todistajan, asianomistajan tai
asianosaisen tai ilmoituksen tekijän turvallisuutta, etuja tai oikeuksia; eikä (30.3.2007/385)
8) sen asiakirjan salassa pidettyyn osaan, jonka julkisuuden määräytymistä asia koskee.
(30.3.2007/385)
Jos asiakirja kuuluu oikeudenkäyntiaineistoon, asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin on
voimassa, mitä siitä säädetään oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa
annetussa laissa (370/2007) ja oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa
annetussa laissa (381/2007). (30.3.2007/385)
Mitä tässä pykälässä säädetään asianosaisesta, ei koske sitä, jonka muutoksenhakuoikeus
perustuu yksinomaan kunnan tai muun yhteisön jäsenyyteen. (30.3.2007/385)
LastensuojeluL 683/1983 on kumottu L:lla 417/2007, ks. ilmoitusvelvollisuudesta
LastensuojeluL 417/2007 25 §. Ks. myös L oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä
tuomioistuimissa 370/2007 12 § ja L oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa
381/2007 9 §.
12 §
Oikeus saada tieto itseään koskevasta asiakirjasta
Jokaisella on oikeus saada tieto hänestä itsestään viranomaisen asiakirjaan sisältyvistä
tiedoista 11 §:n 2 ja 3 momentissa säädetyin rajoituksin, jollei laissa toisin säädetä.
4 luku
Tiedon antaminen asiakirjasta
13 §
Asiakirjan pyytäminen
Pyyntö saada tieto viranomaisen asiakirjan sisällöstä on yksilöitävä riittävästi siten, että
viranomainen voi selvittää, mitä asiakirjaa pyyntö koskee. Tiedon pyytäjää on diaarin ja
muiden hakemistojen avulla avustettava yksilöimään asiakirja, josta hän haluaa tiedon.
Tiedon pyytäjän ei tarvitse selvittää henkilöllisyyttään eikä perustella pyyntöään, ellei tämä
ole tarpeen viranomaiselle säädetyn harkintavallan käyttämiseksi tai sen selvittämiseksi, onko
pyytäjällä oikeus saada tieto asiakirjan sisällöstä.
Pyydettäessä saada tieto salassa pidettävästä asiakirjasta taikka viranomaisen
henkilörekisteristä tai muusta asiakirjasta, josta tieto voidaan luovuttaa vain tietyin
edellytyksin, tiedon pyytäjän on, jollei erikseen toisin säädetä, ilmoitettava tietojen
käyttötarkoitus sekä muut tietojen luovuttamisen edellytysten selvittämiseksi tarpeelliset
seikat sekä tarvittaessa tiedot siitä, miten tietojen suojaus on tarkoitus järjestää.
14 §
Asiakirjan antamisesta päättäminen
Viranomaisen asiakirjan antamisesta päättää se viranomainen, jonka hallussa asiakirja on,
jollei 15 §:n 3 momentissa tai muualla laissa toisin säädetä. Valtuusto voi kunnan
johtosäännöllä kuitenkin antaa tässä laissa tarkoitettuna viranomaisena toimivalle
kunnalliselle toimielimelle oikeuden siirtää päättämässään laajuudessa asiakirjan antamista
koskevaa viranomaisen ratkaisuvaltaa alaiselleen viranhaltijalle. Tiedon antamisesta
asiakirjasta, joka on laadittu viranomaisen toimeksiantotehtävää suoritettaessa tai annettu
toisen viranomaisen lukuun suoritettavaa tehtävää varten, päättää tehtävän antanut
viranomainen, jollei toimeksiannosta muuta johdu. (23.6.2005/495)
Tiedon asiakirjan sisällöstä antaa se viranomaisen henkilöstöön kuuluva, jolle viranomainen
on tämän tehtävän määrännyt tai jolle se hänen asemansa ja tehtäviensä vuoksi muuten
kuuluu.
Jos virkamies tai muu 2 momentissa tarkoitettu henkilö kieltäytyy antamasta pyydettyä tietoa,
hänen on:
1) ilmoitettava tiedon pyytäjälle kieltäytymisen syy;
2) annettava tieto siitä, että asia voidaan saattaa viranomaisen ratkaistavaksi;
3) tiedusteltava asian kirjallisesti vireille saattaneelta tiedon pyytäjältä, haluaako hän asian
siirrettäväksi viranomaisen ratkaistavaksi; sekä
4) annettava tieto käsittelyn johdosta perittävistä maksuista.
Tässä pykälässä tarkoitettu asia on käsiteltävä viivytyksettä, ja tieto julkisesta asiakirjasta on
annettava mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun
viranomainen on saanut asiakirjan saamista koskevan pyynnön. Jos pyydettyjä asiakirjoja on
paljon tai niihin sisältyy salassa pidettäviä osia tai jos muu niihin rinnastettava syy aiheuttaa
sen, että asian käsittely ja ratkaisu vaativat erityistoimenpiteitä tai muutoin tavanomaista
suuremman työmäärän, asia on ratkaistava ja tieto julkisesta asiakirjasta annettava viimeistään
kuukauden kuluessa siitä, kun viranomainen on saanut asiakirjan saamista koskevan pyynnön.
15 §
Asiakirjan pyytämistä koskevan asian siirtäminen toiselle viranomaiselle
Jos viranomaiselta pyydetään asiakirjaa, jonka toinen viranomainen on laatinut tai joka
kuuluu toisen viranomaisen käsiteltävänä olevaan asiaan, viranomainen voi siirtää
tiedonsaantia koskevan asian sen viranomaisen ratkaistavaksi, joka on laatinut asiakirjan tai
jonka käsiteltäväksi asia kokonaisuudessaan kuuluu.
Jos viranomaiselta pyydetään henkilöä, yritystä, kiinteistöä tai ajoneuvoa koskevia taikka
muita sellaisia yksilöinti- tai osoitetietoja, joita toinen viranomainen tallettaa yleiseen
käyttöön tarkoitettuun rekisteriin, viranomainen voi siirtää tiedonsaantia koskevan pyynnön
asianomaisen rekisteriviranomaisen käsiteltäväksi.
Jos viranomaiselta pyydetään asiakirjaa, johon 25 §:n mukaisesti on ollut velvollisuus tehdä
turvallisuusluokkaa koskeva merkintä ja jonka muu viranomainen on laatinut, viranomaisen
on siirrettävä asia asiakirjan laatineen viranomaisen ratkaistavaksi. Kansainvälisistä
tietoturvallisuusvelvoitteista annetussa laissa (588/2004) tarkoitettua turvallisuusluokiteltua
asiakirjaa koskeva asia on siirrettävä sille viranomaiselle, jolle sopimuspuoli on asiakirjan
toimittanut. (23.6.2005/495)
16 §
Asiakirjan antamistavat
Viranomaisen asiakirjan sisällöstä annetaan tieto suullisesti taikka antamalla asiakirja
viranomaisen luona nähtäväksi ja jäljennettäväksi tai kuunneltavaksi tai antamalla siitä kopio
tai tuloste. Tieto asiakirjan julkisesta sisällöstä on annettava pyydetyllä tavalla, jollei pyynnön
noudattaminen asiakirjojen suuren määrän tai asiakirjan kopioinnin vaikeuden tai muun niihin
verrattavan syyn vuoksi aiheuta kohtuutonta haittaa virkatoiminnalle.
Viranomaisen ratkaisuista automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpidetyn rekisterin
julkisista tiedoista on oikeus saada kopio teknisenä tallenteena tai muutoin sähköisessä
muodossa, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Tietojen antaminen vastaavassa muodossa
muusta julkisesta asiakirjasta on viranomaisen harkinnassa, jollei toisin säädetä.
Videotallenteesta tai muusta vastaavasta tallenteesta, jolla on viranomaisen kuvaama
kuulustelu tai muu tapahtuma, jossa henkilöä kuullaan, saa kuitenkin antaa kopion vain, jos
tallenteessa kuultava henkilö siihen suostuu tai jos tallenteen sisältö huomioon ottaen on
ilmeistä, ettei kopion antaminen johda hänen yksityisyyden suojansa loukkaamiseen.
(30.3.2007/385)
Viranomaisen henkilörekisteristä saa antaa henkilötietoja sisältävän kopion tai tulosteen tai
sen tiedot sähköisessä muodossa, jollei laissa ole toisin erikseen säädetty, jos
luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja
käyttää sellaisia henkilötietoja. Henkilötietoja saa kuitenkin luovuttaa suoramarkkinointia ja
mielipide- tai markkinatutkimusta varten vain, jos niin erikseen säädetään tai jos rekisteröity
on antanut siihen suostumuksensa.
5 luku
Viranomaisen velvollisuudet edistää tiedonsaantia ja hyvää tiedonhallintatapaa
17 §
Tiedonsaantioikeuksien huomioon ottaminen päätöksenteossa
Viranomainen on tämän lain mukaisia päätöksiä tehdessään ja muutoinkin tehtäviään
hoitaessaan velvollinen huolehtimaan siitä, että tietojen saamista viranomaisen toiminnasta ei
lain 1 ja 3 § huomioon ottaen rajoiteta ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta eikä
enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeellista ja että tiedon pyytäjiä kohdellaan
tasapuolisesti.
Asiakirjasalaisuutta koskevia säännöksiä sovellettaessa on lisäksi otettava huomioon, onko
asiakirjan salassapitovelvollisuus riippumaton asiakirjan antamisesta johtuvista
tapauskohtaisista vaikutuksista (vahinkoedellytyslausekkeeton salassapitosäännös) vai
määräytyykö julkisuus asiakirjan antamisesta johtuvien haitallisten vaikutusten perusteella
(julkisuusolettamaan perustuva salassapitosäännös) vai edellyttääkö julkisuus sitä, ettei tiedon
antamisesta ilmeisesti aiheudu haitallisia vaikutuksia (salassapito-olettamaan perustuva
salassapitosäännös).
Harkittaessa yleisöltä salassa pidettävän tiedon antamista ennalta määritellylle tiedonsaajalle
julkisuus- tai salassapito-olettaman sisältävän säännöksen osoittamissa rajoissa on pidettävä
huolta siitä, että tiedonsaajalla on tämän lain mukainen vaitiolovelvollisuus ja että tietoja
annetaan muille kuin viranomaisille ja niissä toimiville vain, jos tiedon antamiselle on painava
yleinen syy. (23.6.2005/495)
18 §
Hyvä tiedonhallintatapa
Viranomaisen tulee hyvän tiedonhallintatavan luomiseksi ja toteuttamiseksi huolehtia
asiakirjojen ja tietojärjestelmien sekä niihin sisältyvien tietojen asianmukaisesta
saatavuudesta, käytettävyydestä ja suojaamisesta sekä eheydestä ja muusta tietojen laatuun
vaikuttavista tekijöistä sekä tässä tarkoituksessa erityisesti:
1) pitää luetteloa käsiteltäviksi annetuista ja otetuista sekä ratkaistuista ja käsitellyistä asioista
tai muutoin huolehtia siitä, että sen julkiset asiakirjat ovat vaivattomasti löydettävissä;
2) laatia ja pitää saatavilla kuvaukset pitämistään tietojärjestelmistä sekä niistä saatavissa
olevista julkisista tiedoista, jollei tiedon antaminen ole vastoin 24 §:n tai muun lain
säännöksiä;
3) selvittää tietojärjestelmien käyttöönottoa sekä hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä
uudistuksia valmisteltaessa suunniteltujen toimenpiteiden vaikutus asiakirjojen julkisuuteen,
salassapitoon ja suojaan sekä tietojen laatuun samoin kuin ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin
tietoon liittyvien oikeuksien ja tiedon laadun turvaamiseksi sekä asiakirjojen ja
tietojärjestelmien sekä niihin sisältyvien tietojen suojan järjestämiseksi;
4) suunnitella ja toteuttaa asiakirja- ja tietohallintonsa samoin kuin ylläpitämänsä
tietojärjestelmät ja tietojenkäsittelyt niin, että asiakirjojen julkisuus voidaan vaivattomasti
toteuttaa ja että asiakirjat ja tietojärjestelmät sekä niihin sisältyvät tiedot arkistoidaan tai
hävitetään asianmukaisesti ja että asiakirjojen ja tietojärjestelmien sekä niihin sisältyvien
tietojen suoja, eheys ja laatu turvataan asianmukaisin menettelytavoin ja
tietoturvallisuusjärjestelyin ottaen huomioon tietojen merkitys ja käyttötarkoitus sekä
asiakirjoihin ja tietojärjestelmiin kohdistuvat uhkatekijät ja tietoturvallisuustoimenpiteistä
aiheutuvat kustannukset;
5) huolehtia siitä, että sen palveluksessa olevilla on tarvittava tieto käsiteltävien asiakirjojen
julkisuudesta sekä tietojen antamisessa ja käsittelyssä sekä niiden ja asiakirjojen ja
tietojärjestelmien suojaamisessa noudatettavista menettelyistä, tietoturvallisuusjärjestelyistä ja
tehtävänjaosta, samoin kuin siitä, että hyvän tiedonhallintavan toteuttamiseksi annettujen
säännösten, määräysten ja ohjeiden noudattamista valvotaan.
Jos tämän lain nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa niin säädetään, valtion hallinto-
ja lainkäyttöviranomaisten on sen lisäksi, mitä 1 momentin 1–5 kohdassa säädetään, hyvän
tiedonhallintatavan toteuttamiseksi velvollisuus:
1) turvata tietojärjestelmiä suunnitellessaan ja kehittäessään mahdollisuudet hyödyntää
tietojärjestelmiä muiden viranomaisten toiminnassa sekä ottaa tässä tarkoituksessa huomioon
yhteensopivuuden varmistamiseksi tämän lain nojalla säädetyt tekniset vaatimukset;
2) osallistua useammalle viranomaiselle yhteiseen yleisen tietoverkon avulla toteutettavaan
asiakaspalvelujärjestelmään taikka yleisesti merkittävien asioiden valmistelun julkisuutta
edistävien rekisterien ylläpitoon.
(23.6.2005/495)
Arkistotoimen tehtävistä on voimassa, mitä arkistolaissa (831/1994) tai sen nojalla säädetään
tai määrätään.
19 §
Viranomaisen tiedonantovelvollisuus keskeneräisissä asioissa
Viranomaisen on, jollei salassapitosäännöksistä muuta johdu, pidettävä saatavissa asiakirjoja,
joista selviävät tiedot:
1) lainsäädännön uudistamista koskevan työn käynnistämisestä, sitä koskevasta
toimeksiannosta, asetetusta määräajasta sekä valmistelusta vastaavasta henkilöstä;
2) valmisteilla olevista yleisesti merkittäviä kysymyksiä koskevista suunnitelmista,
selvityksistä ja ratkaisuista.
Viranomaisen on pyydettäessä annettava suullisesti tai muulla sopivalla tavalla tietoja 1
momentissa mainittujen asioiden käsittelyvaiheesta, esillä olevista vaihtoehdoista ja niiden
vaikutusten arvioinneista sekä asiaan liittyvistä yksilöiden ja yhteisöjen
vaikutusmahdollisuuksista.
20 §
Viranomaisen velvollisuus tuottaa ja jakaa tietoa
Viranomaisen on edistettävä toimintansa avoimuutta ja tässä tarkoituksessa tarvittaessa
laadittava oppaita, tilastoja ja muita julkaisuja sekä tietoaineistoja palveluistaan,
ratkaisukäytännöstään sekä yhteiskuntaoloista ja niiden kehityksestä toimialallaan.
Laatimisvelvollisuuden tarvetta arvioitaessa on otettava huomioon, missä määrin
viranomaisen toiminnasta on saatavissa tietoja asiakirjojen julkisuuden avulla tai yleisen
tilastotuotannon perusteella.
Viranomaisen on tiedotettava toiminnastaan ja palveluistaan sekä yksilöiden ja yhteisöjen
oikeuksista ja velvollisuuksista toimialaansa liittyvissä asioissa.
Viranomaisten on huolehdittava siitä, että yleisön tiedonsaannin kannalta keskeiset asiakirjat
tai niitä koskevat luettelot ovat tarpeen mukaan saatavissa kirjastoissa tai yleisissä
tietoverkoissa taikka muilla yleisön helposti käytettävissä olevilla keinoilla.
21 §
Tietoaineistojen tuottaminen pyynnöstä
Viranomainen voi pyynnöstä tuottaa ja luovuttaa eri käyttötarkoituksia varten automaattisen
tietojenkäsittelyn avulla ylläpitämäänsä yhteen tai useampaan tietojärjestelmään talletetuista
merkeistä muodostetun tietoaineiston, jos tietoaineiston luovuttaminen ei sen
muodostamisessa käytettyjen hakuperusteiden, tietojen määrän tai laadun taikka tietoaineiston
käyttötarkoituksen vuoksi ole vastoin sitä, mitä asiakirjan salassapidosta ja henkilötietojen
suojasta säädetään.
Asianomaisten viranomaisten luvalla ja 1 momentissa säädetyin edellytyksin tietoaineisto
voidaan tuottaa myös eri viranomaisten ylläpitämistä tietojärjestelmistä.
6 luku
Salassapitovelvoitteet
22 §
Asiakirjasalaisuus
Viranomaisen asiakirja on pidettävä salassa, jos se tässä tai muussa laissa on säädetty salassa
pidettäväksi tai jos viranomainen lain nojalla on määrännyt sen salassa pidettäväksi taikka jos
se sisältää tietoja, joista on lailla säädetty vaitiolovelvollisuus.
Salassa pidettävää viranomaisen asiakirjaa tai sen kopiota tai tulostetta siitä ei saa näyttää eikä
luovuttaa sivulliselle eikä antaa sitä teknisen käyttöyhteyden avulla tai muulla tavalla
sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi.
23 §
Vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto
Viranomaisen palveluksessa oleva samoin kuin luottamustehtävää hoitava ei saa paljastaa
asiakirjan salassa pidettävää sisältöä tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa
pidettävä, eikä muutakaan viranomaisessa toimiessaan tietoonsa saamaa seikkaa, josta lailla
on säädetty vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa
senkään jälkeen, kun toiminta viranomaisessa tai tehtävän hoitaminen viranomaisen lukuun
on päättynyt.
Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös sitä, joka harjoittelijana tai muutoin toimii
viranomaisessa taikka viranomaisen toimeksiannosta tai toimeksiantotehtävää hoitavan
palveluksessa taikka joka on saanut salassa pidettäviä tietoja lain tai lain perusteella annetun
luvan nojalla, jollei laista tai sen perusteella annetusta luvasta muuta johdu.
Vaitiolovelvollisuus on myös sillä, jolle viranomainen on ilmoittanut julkisuus- tai
salassapito-olettaman sisältävän salassapitosäännöksen osoittamissa rajoissa tietoja, jotka ovat
yleisöltä salassa pidettäviä. Asianosainen, hänen edustajansa tai avustajansa ei saa ilmaista
sivullisille asianosaisaseman perusteella saatuja salassa pidettäviä tietoja, jotka koskevat
muita kuin asianosaista itseään. (23.6.2005/495)
Edellä 1 tai 2 momentissa tarkoitettu henkilö ei saa käyttää salassa pidettäviä tietoja omaksi
taikka toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Asianosainen, hänen edustajansa tai avustajansa
saa kuitenkin käyttää muita kuin asianosaista itseään koskevia tietoja, kun kysymys on sen
oikeuden, edun tai velvollisuuden hoitamista koskevasta asiasta, johon asianosaisen
tiedonsaantioikeus on perustunut.
24 §
Salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat
Salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä:
1) valtioneuvoston ulkopoliittisia asioita käsittelevän valiokunnan asiakirjat, jollei valiokunta
toisin päätä, sekä ulkoasioita hoitavan ministeriön ja Suomen edustustojen poliittiset
tilannearvioinnit, poliittisista tai taloudellisista suhteista toisen valtion kanssa käytyjä
neuvotteluja koskevat asiakirjat ja ulkoasiainhallinnon alaan kuuluvat salakirjoitetut viestit,
jollei asianomainen ministeriö toisin päätä;
2) muut kuin 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat, jotka koskevat Suomen suhteita toiseen
valtioon tai kansainväliseen järjestöön, asiakirjat, jotka liittyvät kansainvälisessä lainkäyttö-
tai tutkintaelimessä tai muussa kansainvälisessä toimielimessä käsiteltävään asiaan, ja
asiakirjat, jotka koskevat Suomen valtion, Suomen kansalaisten, Suomessa oleskelevien
henkilöiden tai Suomessa toimivien yhteisöjen suhteita toisen valtion viranomaisiin,
henkilöihin tai yhteisöihin, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi vahinkoa tai haittaa Suomen
kansainvälisille suhteille tai edellytyksille toimia kansainvälisessä yhteistyössä;
3) poliisille ja muille esitutkintaviranomaisille ja viralliselle syyttäjälle sekä tarkastus- ja
valvontaviranomaisille tehdyt ilmoitukset rikoksesta, esitutkintaa ja syyteharkintaa varten
saadut ja laaditut asiakirjat sekä haastehakemus, haaste ja siihen annettu vastaus rikosasiassa,
kunnes asia on ollut esillä tuomioistuimen istunnossa taikka kun virallinen syyttäjä on
päättänyt jättää syytteen nostamatta tai kun asia on jätetty sikseen, jollei ole ilmeistä, että
tiedon antaminen niistä ei vaaranna rikoksen selvittämistä tai tutkinnan tarkoituksen
toteutumista tai ilman painavaa syytä aiheuta asiaan osalliselle vahinkoa tai kärsimystä tai
estä tuomioistuinta käyttämästä oikeuttaan määrätä asiakirjojen salassapidosta
oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain (945/1984) mukaan;
4) poliisin ja muun esitutkintaviranomaisen rikosten ehkäisemistä tai niiden selvittämistä
varten ylläpitämät rekisterit ja rikosten ehkäisemistä koskevat selvitykset samoin kuin
henkilöllisyyden tai matkustusoikeuden todentamista tai varmentamista koskevan
hallintoasian käsittelyssä saamat ja ottamat henkilön valokuvat ja muut
henkilötuntomerkkitiedot sekä henkilölle tai henkilökortille tai matkustusasiakirjalle annetut
erityiset tunnisteet;
5) poliisin, rajavartiolaitoksen ja tullilaitoksen sekä vankeinhoitoviranomaisen taktisia ja
teknisiä menetelmiä ja suunnitelmia koskevia tietoja sisältävät asiakirjat, jos tiedon antaminen
niistä vaarantaisi rikosten ehkäisemistä ja selvittämistä tai yleisen järjestyksen ja
turvallisuuden taikka rangaistuslaitoksen järjestyksen ylläpitämistä;
6) kanteluasiakirjat ennen asian ratkaisua, jos tiedon antaminen niistä vaikeuttaisi asian
selvittämistä tai ilman painavaa syytä olisi omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä
asiaan osalliselle;
7) henkilöiden, rakennusten, laitosten, rakennelmien sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien
turvajärjestelyjä koskevat ja niiden toteuttamiseen vaikuttavat asiakirjat, jollei ole ilmeistä,
että tiedon antaminen niistä ei vaaranna turvajärjestelyjen tarkoituksen toteutumista;
8) asiakirjat, jotka koskevat onnettomuuksiin tai poikkeusoloihin varautumista,
väestönsuojelua tai onnettomuuden selvittämistä, jos tiedon antaminen niistä vahingoittaisi tai
vaarantaisi turvallisuutta, väestönsuojelun toteuttamista tai poikkeusoloihin varautumista,
aiheuttaisi haittaa onnettomuuden selvittämiselle taikka loukkaisi onnettomuuden uhrien
oikeuksia tai heidän muistoaan tai läheisiään, jollei tiedon antaminen ole tarpeen
viranomaisen tehtävän suorittamiseksi;
9) suojelupoliisin ja muiden viranomaisten asiakirjat, jotka koskevat valtion turvallisuuden
ylläpitämistä, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vaaranna valtion turvallisuutta;
10) asiakirjat, jotka koskevat sotilastiedustelua, puolustusvoimien varustamista, kokoonpanoa,
sijoitusta tai käyttöä taikka muuta sotilaallista maanpuolustusta taikka maanpuolustusta
palvelevia keksintöjä, rakenteita, laitteita tai järjestelmiä taikka maanpuolustuksen kannalta
muutoin merkityksellisiä kohteita taikka puolustusvalmiuteen varautumista, jollei ole ilmeistä,
että tiedon antaminen niistä ei vahingoita tai vaaranna maanpuolustuksen etua;
11) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja raha- ja valuuttapoliittisista päätöksistä tai toimenpiteistä
taikka niiden valmistelusta tai tietoja finanssi- ja tulopolitiikan valmistelusta taikka finanssi-,
tulo-, raha- tai valuuttapoliittisten päätösten tai toimenpiteiden tarpeiden selvittämisestä, jos
tiedon antaminen niistä olisi vastoin valtion etua neuvotteluosapuolena taikka vaarantaisi
päätösten tai toimenpiteiden tarkoituksen toteutumisen tai muutoin merkittävästi vaikeuttaisi
finanssi-, tulo-, raha- tai valuuttapolitiikan hoitamista;
12) rahoitusmarkkinoita ja vakuutustoimintaa valvovien sekä rahoitusmarkkinoiden ja
vakuutusjärjestelmien toimivuudesta vastaavien viranomaisten laissa säädettyjä tehtäviä
varten laaditut selvitykset, joista ilmenee tietoja markkinoiden toimivuudesta tai rahoitus-,
vakuutus- tai eläkelaitoksista tai niiden asiakkaista, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi
vahinkoa tai haittaa rahoitus- tai vakuutusjärjestelmän luotettavuudelle ja toimivuudelle;
13) kansantalouden kehitystä kuvaava tilasto, talouspoliittinen aloite ja
toimenpidesuunnitelma sekä muut sellaiset asiakirjat, joihin sisältyvillä tiedoilla ilmeisesti voi
olla vaikutusta pääoma- ja rahoitusmarkkinoilla, ennen kuin tiedot on saatettu 8 §:ssä
tarkoitetulla tavalla yleisesti julkisiksi;
14) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja uhanalaisista eläin- tai kasvilajeista tai arvokkaiden
luonnonalueiden suojelusta, jos tiedon antaminen niistä vaarantaisi kysymyksessä olevan
eläin- tai kasvilajin tai alueen suojelun;
15) asiakirjat, jotka sisältävät ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain (273/2009) nojalla
valtiontalouden tarkastusvirastolle annettuja tietoja kampanjatileistä, sekä vastaavat muut
selvitykset vaalirahoituksesta ja vaalikampanjan kuluista, samoin kuin asiakirjat, jotka
sisältävät tietoja viranomaisen tehtäväksi säädetystä tarkastuksesta tai muusta
valvontatoimeen liittyvästä seikasta, jos tiedon antaminen niistä vaarantaisi valvonnan tai sen
tarkoituksen toteutumisen tai ilman painavaa syytä olisi omiaan aiheuttamaan vahinkoa asiaan
osalliselle; (24.4.2009/274)
16) tilastoviranomaiselle tilastojen laatimista varten annetut asiakirjat samoin kuin asiakirjat,
jotka on vapaaehtoisesti annettu viranomaiselle tutkimusta tai tilastointia varten;
(23.4.2004/281)
17) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön tai 4 §:n 2
momentissa tarkoitetun yhteisön, laitoksen tai säätiön liike- tai ammattisalaisuudesta, samoin
kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta liiketoimintaa koskevasta
seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi mainituille yhteisöille, laitoksille tai säätiöille
taloudellista vahinkoa tai saattaisi toisen samanlaista tai muutoin kilpailevaa toimintaa
harjoittavan julkisyhteisön tai yksityisen parempaan kilpailuasemaan tai heikentäisi
julkisyhteisön tai 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhteisön, laitoksen tai säätiön
mahdollisuuksia edullisiin hankintoihin tai sijoitus-, rahoitus- ja velanhoitojärjestelyihin;
18) asiakirjat, jotka sisältävät valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön työmarkkinaosapuolena
tai työriidan osapuolena laatimia tai saamia tietoja, jos tiedon antaminen niistä olisi vastoin
julkisyhteisön etua työnantajana, sekä asiakirjat, jotka sisältävät valtion edustajien
maataloustukineuvotteluja varten laatimia tai saamia tietoja, jos tiedon antaminen niistä olisi
vastoin valtion etua neuvotteluosapuolena;
19) viranomaisen oikeudenkäynnin osapuolena oikeudenkäyntiin valmistautumista varten
laatimat ja hankkimat asiakirjat, jos tiedon antaminen asiakirjasta olisi vastoin julkisyhteisön
tai 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhteisön, laitoksen, säätiön tai henkilön etua
oikeudenkäynnissä;
20) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta, samoin kuin
sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa
koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle
taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden
suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä
tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista;
21) asiakirjat, jotka koskevat opinnäytetyön tai tieteellisen tutkimuksen suunnitelmaa tai
perusaineistoa taikka teknologista tai muuta kehittämistyötä tai niiden arviointia, jollei ole
ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei aiheuta opinnäytetyön, tutkimuksen tai kehittämistyön
suorittamiselle taikka niiden hyödyntämiselle tai sen asianmukaiselle arvioinnille tai tutkijalle
taikka tutkimuksen tai kehittämistyön toimeksiantajalle haittaa;
22) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja pääsy- tai muusta kokeesta tai testistä, jos tiedon
antaminen vaarantaisi kokeen tai testin tarkoituksen toteutumisen tai testin käyttämisen
vastaisuudessa;
23) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön vuosituloista tai kokonaisvarallisuudesta taikka
tuen tai etuuden perusteena olevista tuloista ja varallisuudesta taikka jotka muutoin kuvaavat
hänen taloudellista asemaansa, sekä ulosottoviranomaisen asiakirjat siltä osin kuin ne
sisältävät sellaisia tietoja, jotka ulosottorekisteriin merkittyinä olisivat ulosottokaaren mukaan
salaisia, sekä tiedot luonnollisesta henkilöstä ulosottovelallisena ja ulosottoselvitys;
(15.6.2007/713)
24) asiakirjat, jotka koskevat pakolaista tai turvapaikan, oleskeluluvan tai viisumin hakijaa,
jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vaaranna pakolaisen tai hakijan tai näiden
läheisten turvallisuutta;
25) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta tai työhallinnon
henkilöasiakkaasta sekä tämän saamasta etuudesta tai tukitoimesta taikka sosiaalihuollon
palvelusta tai työhallinnon henkilöasiakkaan palvelusta taikka tietoja henkilön
terveydentilasta tai vammaisuudesta taikka hänen saamastaan terveydenhuollon ja
kuntoutuksen palvelusta taikka tietoja henkilön seksuaalisesta käyttäytymisestä ja
suuntautumisesta; (11.12.2002/1060)
26) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja rikoksesta epäillyn, asianomistajan tai muun rikosasiaan
liittyvän henkilön yksityiselämään liittyvistä arkaluonteisista seikoista samoin kuin sellaiset
asiakirjat, jotka sisältävät tietoja rikoksen uhrista, jos tiedon antaminen loukkaisi rikoksen
uhrin oikeuksia tai hänen muistoaan tai läheisiään, jollei tiedon antaminen ole tarpeen
viranomaisen tehtävän suorittamiseksi;
27) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja rikoksesta syytetylle tehdystä oikeuspsykiatrisesta
mielentilatutkimuksesta, nuoresta rikoksentekijästä laaditusta henkilötutkinnasta,
nuorisorangaistuksen toimeenpanosuunnitelmasta, vankeusrangaistuksen sijasta suoritettavan
yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvityksestä, rangaistusajan suunnitelmasta,
vapauttamissuunnitelmasta, valvontasuunnitelmasta sekä pitkäaikaisvangin
vapauttamismenettelyä varten annetusta lausunnosta; (30.3.2007/385)
28) hallintoviranomaisen asiakirjat ja rekisterit, jotka sisältävät tietoja tuomitusta, vangitusta
tai muutoin vapautensa menettäneestä henkilöstä, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen ei
vaaranna asianomaisen tulevaa toimeentuloa, yhteiskuntaan sopeutumista tai turvallisuutta, ja
jos tiedon antamiseen on perusteltu syy; salassa pidettäviä ovat myös rikosrekisteriin,
sakkorekisteriin sekä oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään talletetut tiedot;
(14.5.2010/374)
L:lla 374/2010 muutettu 28 kohta tulee voimaan 1.12.2010. Aiempi sanamuoto kuuluu:
28) hallintoviranomaisen asiakirjat ja rekisterit, jotka sisältävät tietoja tuomitusta, vangitusta
tai muutoin vapautensa menettäneestä henkilöstä, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen ei
vaaranna asianomaisen tulevaa toimeentuloa, yhteiskuntaan sopeutumista tai turvallisuutta, ja
jos tiedon antamiseen on perusteltu syy;
29) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilölle suoritetusta psykologisesta testistä tai
soveltuvuuskokeesta tai sen tuloksesta taikka asevelvollisen sijoittamista tai työntekijän
valintaa tai palkkauksen perustetta varten tehdyistä arvioinneista;
30) oppilashuoltoa ja oppilaan opetuksesta vapauttamista koskevat asiakirjat, oppilaan ja
kokelaan koesuoritukset sekä sellaiset oppilaitoksen antamat todistukset ja muut asiakirjat,
jotka sisältävät oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia
tietoja, samoin kuin asiakirjat, joista ilmenee ylioppilastutkintolautakunnan määräämien
arvostelijoiden arvostelutehtäviä koskeva koulukohtainen työnjako, kunnes on kulunut vuosi
kyseisestä tutkintakerrasta;
31) asiakirjat, jotka sisältävät tiedon henkilön ilmoittamasta salaisesta puhelinnumerosta tai
tiedon matkaviestimen sijaintipaikasta, samoin kuin asiakirjat, jotka sisältävät tiedon henkilön
kotikunnasta ja hänen siellä olevasta asuinpaikastaan tai tilapäisestä asuinpaikastaan samoin
kuin puhelinnumerosta ja muista yhteystiedoista, jos henkilö on pyytänyt tiedon salassapitoa
ja hänellä on perusteltu syy epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan
uhatuksi; (30.11.2001/1151)
32) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön poliittisesta vakaumuksesta tai tietoja henkilön
yksityiselämän piirissä esittämistä mielipiteistä taikka tietoja henkilön elintavoista,
osallistumisesta yhdistystoimintaan tai vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä tai muista
niihin verrattavista henkilökohtaisista oloista; asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön
toimimisesta poliittisessa tai muussa luottamustehtävässä tai henkilön pyrkimisestä sellaiseen
tehtävään samoin kuin henkilön osallistumisesta poliittisen puolueen perustamiseen ja
rekisteröintiin tai valitsijayhdistyksen perustamiseen vaaleja varten, ovat kuitenkin julkisia.
Edellä 1 momentissa ja muussa laissa säädettyjä asiakirjasalaisuutta koskevia säännöksiä
sovellettaessa on otettava huomioon, mitä 17 §:ssä säädetään.
L oikeudenkäynnin julkisuudesta 945/1984 on kumottu L:lla 371/2007. Ks. L
oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa 370/2007 ja L oikeudenkäynnin
julkisuudesta hallintotuomioistuimissa 381/2007.
25 § (23.6.2005/495)
Salassapito- ja luokitusmerkintä
Viranomaisen asiakirjaan, jonka viranomainen antaa asianosaiselle ja joka on salassa
pidettävä toisen tai yleisen edun vuoksi, on tehtävä merkintä sen salassa pitämisestä.
Asianosaiselle on annettava tieto hänen salassapitovelvollisuudestaan myös silloin, kun
salassa pidettäviä tietoja annetaan suullisesti.
Merkintä voidaan tehdä muihinkin kuin 1 momentissa tarkoitettuihin salassa pidettäviin
asiakirjoihin. Merkinnästä tulee käydä ilmi, miltä osin asiakirja on salassa pidettävä ja mihin
salassapito perustuu. Jos salassapito perustuu säännökseen, jossa on vahinkoedellytyslauseke,
merkintä voidaan tehdä kuitenkin niin, että siitä ilmenee vain se säännös, johon salassapito
perustuu.
Asiakirjaan voidaan tehdä merkintä sen osoittamiseksi, minkälaisia
tietoturvallisuusvaatimuksia asiakirjaa käsiteltäessä noudatetaan (luokitusmerkintä).
Kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetussa laissa tarkoitettuihin asiakirjoihin on
tehtävä turvallisuusluokituksesta merkintä siten kuin mainitussa laissa säädetään.
Turvallisuusluokituksesta on tehtävä merkintä myös, jos valtioneuvoston tämän lain 36 §:n
nojalla antamalla asetuksella niin säädetään.
7 luku
Salassapidosta poikkeaminen ja sen lakkaaminen
26 §
Yleiset perusteet salassa pidettävän tiedon antamiseen
Viranomainen voi antaa salassa pidettävästä viranomaisen asiakirjasta tiedon, jos:
1) tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen on laissa erikseen nimenomaisesti
säädetty; tai
2) se, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty, antaa siihen
suostumuksensa.
Viranomainen voi salassapitosäännösten estämättä antaa tiedon toisen taloudellisesta
asemasta taikka liike- tai ammattisalaisuudesta, terveydenhuollon tai sosiaalihuollon
asiakassuhteesta tai myönnetystä etuudesta taikka 24 §:n 1 momentin 32 kohdassa
tarkoitetusta henkilön yksityiselämää koskevasta tai sitä vastaavasta muun lain mukaan
salassa pidettävästä seikasta, jos tieto on tarpeen:
1) yksityisen tai toisen viranomaisen laissa säädetyn tiedonantovelvollisuuden
toteuttamiseksi; taikka
2) tiedot antavan viranomaisen hoidettavaksi kuuluvan korvauksen tai muun vaatimuksen
toteuttamiseksi.
Viranomainen voi antaa salassa pidettävästä asiakirjasta tiedon antamansa virka-aputehtävän
suorittamiseksi sekä toimeksiannostaan tai muuten lukuunsa suoritettavaa tehtävää varten, jos
se on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi. Salassa pidettäviä tietoja voi kuitenkin luovuttaa
mainittuja tehtäviä varten myös silloin, kun salassa pidettävien tietojen poistaminen niiden
suuren määrän tai muun niihin verrattavan syyn vuoksi ei ilmeisesti ole tarkoituksenmukaista.
Viranomaisen on ennakolta varmistuttava siitä, että tietojen salassapidosta ja suojaamisesta
huolehditaan asianmukaisesti.
27 §
Arkistoon siirrettyjen asiakirjojen antaminen
Arkistolaissa säädetyssä järjestyksessä arkistoon siirretystä, salassa pidettäväksi säädetystä
viranomaisen asiakirjasta saa antaa tietoja tutkimusta tai muuta hyväksyttävää tarkoitusta
varten, jollei asiakirjan siirtänyt viranomainen ole toisin määrännyt. Tietojen antamista
harkittaessa on huolehdittava siitä, että tieteellisen tutkimuksen vapaus turvataan.
Asiakirjan saaneen on annettava kirjallinen sitoumus siitä, ettei hän käytä asiakirjaa sen
henkilön vahingoksi tai halventamiseksi, jota asiakirja koskee, tai hänen läheisensä
vahingoksi tai halventamiseksi taikka sellaisten muiden etujen loukkaamiseksi, joiden
suojaksi salassapitovelvollisuus on säädetty.
28 §
Viranomaisen lupa salassa pidettävän asiakirjan saamiseen
Viranomainen voi, jollei lailla toisin säädetä, antaa yksittäistapauksessa luvan tietojen
saamiseen salassa pidettävästä asiakirjastaan tieteellistä tutkimusta, tilastointia taikka
viranomaisen suunnittelu- tai selvitystyötä varten, jos on ilmeistä, ettei tiedon antaminen
loukkaa niitä etuja, joiden suojaksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Lupaa harkittaessa on
huolehdittava siitä, että tieteellisen tutkimuksen vapaus turvataan. Jos asiakirjaan sisältyvät
tiedot on annettu viranomaiselle sen suostumuksella, jonka etujen suojaamiseksi
salassapitovelvollisuus on säädetty, lupaa ei saa antaa vastoin suostumuksessa tiedon käytölle
ja luovutukselle asetettuja ehtoja. Jos lupa tarvitaan usean saman ministeriön alaisen
viranomaisen asiakirjasta, luvasta päättää ministeriö asianomaisia viranomaisia tarvittaessa
kuultuaan.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu lupa voidaan antaa määräajaksi, ja siihen on liitettävä yleisen
ja yksityisen edun suojaamiseksi tarpeelliset määräykset. Lupa voidaan peruuttaa, milloin
siihen harkitaan olevan syytä.
29 §
Salassa pidettävien tietojen antaminen toiselle viranomaiselle
Viranomainen voi antaa toiselle viranomaiselle tiedon salassa pidettävästä asiakirjasta, jos:
1) tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen on laissa erikseen nimenomaisesti
säädetty;
2) se, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty, antaa siihen
suostumuksensa;
3) asiakirja on tarpeen käsiteltäessä ennakkotietoa, ennakkoratkaisua, viranomaisen
päätöksestä tehtyä muutoksenhakua taikka toimenpiteestä tehdyn kantelun tai alistusasian
taikka kansainväliselle lainkäyttö- tai tutkintaelimelle tehdyn valituksen käsittelemiseksi;
4) tieto on tarpeen viranomaiseen kohdistuvan yksittäisen valvonta- tai tarkastustehtävän
suorittamiseksi.
Viranomainen voi antaa toiselle viranomaiselle tiedon sellaisista osoite- tai muista
yhteystiedoista, jotka ovat 24 §:n 1 momentin 31 kohdan mukaan salassa pidettäviä.
Viranomainen voi avata toiselle viranomaiselle teknisen käyttöyhteyden henkilörekisterinsä
sellaisiin tietoihin, jotka toisen viranomaisen on laissa erikseen säädetyn velvollisuuden
mukaan otettava päätöksenteossaan huomioon. Jos henkilötiedot on säädetty salassa
pidettäväksi, käyttöyhteyden avulla saa hakea tietoja vain henkilöistä, jotka ovat antaneet
siihen suostumuksensa, jollei salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta erikseen
nimenomaisesti säädetä toisin.
30 §
Salassa pidettävien tietojen antaminen ulkomaan viranomaiselle ja kansainväliselle toimielimelle
Sen lisäksi, mitä laissa erikseen säädetään, viranomainen voi antaa salassa pidettävästä
asiakirjasta tiedon ulkomaan viranomaiselle tai kansainväliselle toimielimelle, jos ulkomaan
ja Suomen viranomaisen välisestä yhteistyöstä määrätään Suomea sitovassa kansainvälisessä
sopimuksessa tai säädetään Suomea velvoittavassa säädöksessä ja tieto asiakirjasta voitaisiin
tämän lain mukaan antaa yhteistyötä Suomessa hoitavalle viranomaiselle.
31 § (23.6.2005/495)
Viranomaisen asiakirjan salassapidon lakkaaminen
Viranomaisen asiakirjaa ei saa pitää salassa, kun salassapidolle laissa säädetty tai lain nojalla
määrätty aika on kulunut tai kun asiakirjan salassa pidettäväksi määrännyt viranomainen on
peruuttanut salassapitoa koskevan määräyksen.
Viranomaisen asiakirjan salassapitoaika on 25 vuotta, jollei toisin ole säädetty tai lain nojalla
määrätty. Yksityiselämän suojaamiseksi 24 §:n 1 momentin 24–32 kohdassa salassa
pidettäväksi säädetyn asiakirjan tai niitä vastaavan muussa laissa salassa pidettäväksi säädetyn
tai muun lain nojalla salassa pidettäväksi määrätyn asiakirjan salassapitoaika on 50 vuotta sen
henkilön kuolemasta, jota asiakirja koskee tai, jollei tästä ole tietoa, 100 vuotta.
Asiakirja, joka sisältää kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain mukaan
turvallisuusluokiteltua tietoa, tai tietoa sellaisesta kiinteistöstä, rakennuksesta, rakennelmasta,
järjestelmästä, laitteesta tai menetelmästä, joka on käytössä 2 momentissa tarkoitetun 25
vuoden määräajan jälkeenkin, samoin kuin sellainen maanpuolustusta tai väestönsuojelua tai
poikkeusoloihin varautumista varten laadittu suunnitelma ja arvio, jonka tietoja sisältyy
voimassa olevaan vastaavaan suunnitelmaan, on kuitenkin pidettävä salassa 1 momentissa
tarkoitetun ajan jälkeenkin, jos tiedon antaminen asiakirjasta aiheuttaisi edelleen tämän lain
24 §:n 1 momentin 2, 7 ja 8 tai 10 kohdassa tarkoitetun seurauksen. Tällaiset asiakirjat tulevat
julkisiksi, kun kiinteistöä, rakennelmaa tai laitetta ei enää käytetä sellaiseen
käyttötarkoitukseen, jonka johdosta asiakirjat ovat olleet salassa pidettäviä, taikka kun tiedot
eivät enää sisälly voimassa olevaan suunnitelmaan taikka kun turvallisuusluokitus on
kumottu.
Jos on ilmeistä, että asiakirjan tuleminen julkiseksi aiheuttaisi tässä pykälässä tarkoitetun
määräajan päätyttyäkin merkittävää haittaa niille eduille, joiden suojaamiseksi
salassapitovelvollisuus on säädetty, valtioneuvosto voi pidentää määräaikaa enintään 30
vuodella. Mitä edellä säädetään, ei kuitenkaan sovelleta 3 momentissa tarkoitettuihin
asiakirjoihin.
Viranomaisen laatiman asiakirjan salassapitoaika lasketaan asiakirjaan merkitystä
päivämäärästä tai, jollei asiakirjassa ole päivämäärää, sen valmistumisesta. Yksityisen
viranomaiselle antaman asiakirjan salassapitoaika lasketaan päivästä, jona viranomainen on
asiakirjan saanut.
32 §
Vaitiolovelvollisuudesta poikkeaminen ja sen lakkaaminen
Mitä tässä luvussa säädetään salassa pidettävästä asiakirjasta tai salassapidon lakkaamisesta,
koskee soveltuvin osin myös vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa.
8 luku
Erinäiset säännökset
33 §
Muutoksenhaku
Viranomaisen tässä laissa tarkoitettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-
oikeuteen, jollei 2 momentista muuta johdu. Eduskunnan viraston päätökseen,
valtioneuvoston ja ministeriön päätökseen samoin kuin eduskunnan valitseman Suomen
Pankin ja Kansaneläkelaitoksen toimielimen sekä niiden keskushallintoon kuuluvan
viranomaisen päätökseen haetaan kuitenkin muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-
oikeuteen. Muutoin muutoksenhaussa noudatetaan, mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996)
säädetään. (2.9.2005/701)
Muutoksenhausta asiassa, joka koskee oikeudenkäynnin julkisuutta, on voimassa, mitä
oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetussa laissa ja
oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa säädetään.
(30.3.2007/385)
Jos maksuvelvollinen katsoo, että määrättäessä maksua valtion maksuperustelain (150/1992)
mukaisesti tämän lain 34 §:n nojalla on tapahtunut virhe, hän voi vaatia maksun oikaisua
maksun määränneeltä viranomaiselta kuuden kuukauden kuluessa maksun määräämisestä.
Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saadaan hakea muutosta siten kuin
hallintolainkäyttölaissa säädetään tekemällä valitus hallintolainkäyttölain 12 §:n mukaan
toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeuden päätökseen ei saa valittamalla hakea
muutosta. (23.6.2005/495)
34 § (23.6.2005/495)
Maksut
Asiakirjan antamisesta 9 ja 11 §:n nojalla ei peritä maksua, kun:
1) asiakirjasta annetaan tietoja suullisesti;
2) asiakirja annetaan viranomaisen luona luettavaksi tai jäljennettäväksi;
3) julkinen sähköisesti talletettu asiakirja lähetetään tiedon pyytäjälle sähköpostitse;
4) sähköisesti talletettu asiakirja lähetetään asianosaiselle sähköpostitse;
5) pyydetyn asiakirjan antaminen kuuluu viranomaisen neuvonta-, kuulemis- tai
tiedotusvelvoitteen piiriin.
Edellä 1 momentin 1–4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tiedon esille hakemisesta
aiheutuneita kustannuksia vastaava maksu peritään kuitenkin silloin, kun on pyydetty
asiakirjaa, joka ei 13 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ole yksilöitävissä ja löydettävissä
viranomaisen tämän lain mukaisesti pitämästä asiakirjarekisteristä siinä käytettävän
asiakirjaluokittelun eikä asiakirjan tunnisteen avulla taikka sähköisesti ylläpidetystä
rekisteristä sen hakutoimintojen avulla.
Tiedon antamisesta 9 ja 11 §:n nojalla kopiona tai tulosteena peritään maksu, joka vastaa
tiedon antamisesta viranomaiselle aiheutuvien kustannusten määrää, jollei tätä alhaisemmasta
maksusta erikseen toisin säädetä tai kuntalain (365/1995) nojalla päätetä. Maksu määrätään ja
peritään siten kuin kuntalain nojalla päätetään tai valtion maksuperustelain 7 §:n 2
momentissa tarkoitetusta suoritteesta säädetään.
Kopion tai tulosteen hinnoittelussa 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa voidaan soveltaa
sivukohtaista tai muuta yksikkökohtaista keskihintaa, joka voidaan määritellä erikseen
tavanomaisia asiakirjapyyntöjä ja erikseen erityisiä toimenpiteitä vaativia asiakirjapyyntöjä
varten. Tavanomaisena asiakirjapyyntönä pidetään sellaisen muun kuin 2 momentissa
tarkoitetun asiakirjan antamista, joka on kokonaan julkinen tai josta salassa pidettävät osat
ovat vaivatta poistettavissa. Perittävän maksun perusteeksi laskettaviin kustannuksiin ei
valtion maksuperustelain 1 ja 10 §:ssä tarkoitettujen viranomaisten maksuja määriteltäessä
lueta asiakirjan esille hakemisesta ja salassa pidettävien osien poistamisesta aiheutuvia
kustannuksia kysymyksen ollessa tavanomaisesta asiakirjapyynnöstä.
Edellä 4 §:ssä tarkoitettujen viranomaisten on määriteltävä ennakolta kopion ja tulosteen
antamisesta 3 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa perittävät maksut ja julkaistava ne
yleisessä tietoverkossa, jollei julkaisemista ole pidettävä ilmeisen tarpeettomana.
Tietojen antamisesta asiakirjasta tämän lain nojalla muissa kuin 9 ja 11 §:ssä tarkoitetuissa
tapauksissa peritään maksu noudattaen, mitä valtion maksuperustelaissa tai muussa laissa
säädetään tai kuntalain nojalla päätetään. Sellaiset 4 §:ssä tarkoitetut viranomaiset, joita
kuntalaki tai valtion maksuperustelaki eivät koske, voivat maksuja määritellessään soveltaa
valtion maksuperustelaissa säädettyjä maksuperusteita, jollei laissa toisin säädetä.
35 §
Rangaistussäännökset
Rangaistus 22 §:ssä säädetyn asiakirjan salassa pitämistä koskevan velvollisuuden sekä 23
§:ssä säädetyn vaitiolovelvollisuuden ja hyväksikäyttökiellon rikkomisesta tuomitaan
rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n
mukaan tai jollei siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuna salassapitovelvollisuuden rikkomisena pidetään myös 27
§:ssä tarkoitetun sitoumuksen sekä 28 §:n 2 momentissa tarkoitetun määräyksen rikkomista.
36 § (23.6.2005/495)
Asetuksen antaminen
Valtioneuvoston asetuksella voidaan 5 luvussa säädettyjen velvoitteiden toteuttamiseksi
valtionhallinnossa säätää:
1) viranomaisen velvollisuudesta selvittää ja arvioida hallussaan olevat tietoaineistot sekä
niiden käsittelyprosessit hyvän tiedonhallintatavan toteuttamiseksi;
2) diaariin ja muihin asiakirjarekistereihin sekä tietojärjestelmäselosteisiin merkittävistä
tiedoista;
3) tietoaineistojen luokittelusta asianmukaisten tietoturvallisuustoimenpiteiden
toteuttamiseksi;
4) velvollisuudesta tehdä turvallisuusluokkaa koskeva merkintä asiakirjoihin, joiden
oikeudeton paljastuminen voi aiheuttaa vahinkoa maanpuolustukselle, valtion turvallisuudelle,
kansainvälisille suhteille tai muille yleisille eduille 24 §:n 1 momentin 2 ja 7–10 kohdassa
tarkoitetulla tavalla;
5) eri turvallisuusluokkia koskevista tietoturvallisuusvaatimuksista mukaan lukien toimitilojen
turvallisuutta koskevat vaatimukset sekä tietoturvallisuutta koskevien vaatimusten
soveltamisesta salassa pidettäviin asiakirjoihin ja niihin sisältyviin tietoihin samoin kuin
sellaisiin asiakirjoihin ja niihin sisältyviin tietoihin, joiden luovuttamista on muutoin lailla
rajoitettu taikka joihin sisältyviä tietoja saa lain mukaan käyttää vain määrättyyn
tarkoitukseen;
6) valtion hallinto- ja lainkäyttöviranomaisen tietojärjestelmille asetettavista viranomaisten
välisen tietojenvaihdon toteuttamiseksi tarpeellisista teknisistä vaatimuksista sekä mainittujen
viranomaisten velvollisuudesta osallistua useammalle viranomaiselle yhteiseen yleisen
tietoverkon avulla toteutettavaan asiakaspalvelujärjestelmään taikka yleisesti merkittävien
asioiden valmistelun julkisuutta edistävien rekisterien ylläpitoon;
7) toiminnan avoimuuden toteuttamisesta viestinnän suunnittelun ja järjestämisen avulla.
Oikeusministeriön asetuksella voidaan säätää tuomioistuimen ja syyttäjän diaariin ja muihin
asiakirjarekistereihin merkittävistä tiedoista.
37 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1999.
Lain 14 §:n 4 momentin säännöksiä määräajoista, joiden kuluessa tieto julkisesta asiakirjasta
on viimeistään annettava, sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä tammikuuta 2003. Siihen asti
14 §:ssä tarkoitettu asia käsitellään viivytyksettä ja tieto julkisesta asiakirjasta annetaan
mahdollisimman pian sekä noudatetaan 14 §:n 4 momentissa säädetyn kahden viikon
määräajan sijasta kuukauden määräaikaa ja kuukauden määräajan sijasta kahden kuukauden
määräaikaa.
Tällä lailla kumotaan yleisten asiakirjain julkisuudesta 9 päivänä helmikuuta 1951 annettu
laki (83/1951) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Kumottavaa lakia sovelletaan
kuitenkin valtiopäiväjärjestyksen voimassa ollessa edelleen eduskunnan asiakirjoihin siten
kuin kumottavan lain 28 §:ssä säädetään. Muissa laeissa olevien salassapitosäännösten
kumoamisesta säädetään erikseen.
Yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain nojalla annetut määräykset asiakirjan
pitämisestä salassa jäävät voimaan.
Ennen lain voimaantuloa asianomaisen suostumuksella kerättyjä tietoja saa käyttää ja
luovuttaa tieteellistä tutkimusta varten siitä riippumatta, mitä 28 §:ssä on säädetty, jos on
ilmeistä, että tietojen tällainen käyttö ja luovutus ei olennaisesti poikkea niistä tarkoituksista,
joita varten tiedot on annettu.
38 § (30.6.2000/636)
Siirtymäsäännös
Lain 18 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut luettelot ja kuvaukset on laadittava vuoden
kuluessa lain voimaantulosta. Ennen tämän lain voimaantuloa käyttöönotetut tietojärjestelmät
on suojattava ja niissä olevien tietojen suojaa, eheyttä ja laatua turvaavat toimenpiteet
toteutettava tämän lain mukaisina viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta.
HE 30/1998, HaVM 31/1998, EV 303/1998
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:
30.6.2000/636:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2000.
HE 36/2000, HaVM 12/2000, EV 82/2000
30.11.2001/1151:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2002.
HE 71/2001, HaVM 14/2001, EV 99/2001
11.12.2002/1060:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.
HE 87/2002, TyVM 7/2002, EV 174/2002
___________________
27.6.2003/684:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2004.
HE 216/2001, LaVM 34/2002, EV 305/2002
23.4.2004/281:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2004.
HE 157/2003, PeVL 3/2004, HaVM 3/2004, EV 30/2004
23.6.2005/495:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2005.
Lain 34 §:ssä tarkoitettuja maksuja koskevat asetukset, päätökset ja säännöt on saatettava
tämän lain mukaisiksi vuoden kuluessa lain voimaantulosta.
HE 20/2005, HaVM 9/2005, EV 66/2005
2.9.2005/701:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2005.
Muutoksenhaussa ennen tämän lain voimaantuloa annettuun hallintoviranomaisen päätökseen
sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
HE 112/2004, HE 5/2005, HaVM 13/2005, EV 91/2005
30.3.2007/385:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2007.
HE 12/2006, LaVM 25/2006, EV 268/2006
15.6.2007/713:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
HE 83/2006, LaVM 26/2006, EV 275/2006
24.4.2009/274:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2009.
HE 13/2009, PeVM 2/2009, EV 30/2009
14.5.2010/374:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2010.
HE 102/2009, LaVM 2/2010, EV 21/2010