Annettu 16. päivänä joulukuuta 1991
Muutettu 1. päivänä tammikuuta 1996
Muutettu 8. päivänä joulukuuta 2008
Muutettu 13.päivänä lokakuuta.2009
1 §
Hyödyllisyysmallihakemus laaditaan sitä varten tarkoitetulle lomakkeelle, joka annetaan Patentti- ja rekis-terihallitukselle kolmena kappaleena.
Selitys, suojavaatimukset ja tarpeelliset kuvat on annettava neljänä kappaleena. Näihin asiakirjoihin tehdyt muutokset annetaan kolmena kappaleena.
Jos hakemus on tehty telefaksilla, on hakijan tai hänen asiamiehensä toimitettava mahdollisimman pian alkuperäiset asiakirjat kolmena kappaleena rekisteriviranomaiselle.
Jos keksintöön kuuluu vähintään kymmenen nukleotidia käsittävä sekvenssi tai vähintään neljä amino-happoa käsittävä haarautumaton sekvenssi, tulee selitysosassa olla näistä luettelo.
Luettelo tulee esittää selitysosan lopussa välittömästi ennen suojavaatimuksia. Luettelo tulee laatia voimassaolevan standardin mukaisesti (WIPO ST. 23).
2 §
Tekemispäivä antaminen hakemukselle määräytyy HmL 7 a §:n mukaisesti. Rekisteriviranomaisen on annettava hakemukselle tekemispäivä, mikäli HmL 7 a §:ssä luetellut edellytykset täyttyvät.
Tekemispäivä tarkoittaa päivää, josta hakemusta ja siitä myönnettävää rekisteröityä hyödyllisyysmallia koskevat oikeudet alkavat.
Saapumispäivä tarkoittaa päivää, jolloin rekisteriviranomainen on vastaanottanut hakemuksen.
3 §
Tekemispäivä voidaan siirtää. Rekisteriviranomaisen ei tarvitse tutkia sitä, onko hakemus puutteellinen, mutta mikäli rekisteriviranomainen havaitsee, että hakemuksesta puuttuu osia selityksestä tai kuvista tai osia, joihin selityksessä tai kuvissa viitataan, tulee hakijalle antaa välittömästi kehotus määräajassa täydentää hakemustaan.
Lue lisää HmL 7 b §
4 §
Selityksen alussa on ilmoitettava keksinnön lyhyt ja asiallinen nimitys.
Selitys sisältää:
1) Yleisen osan, jossa esitetään keksinnön käyttöala ja tekniikka, johon keksintö perustuu (tekniikan taso). Tekniikan tason kuvauksessa on viitattava hakijan tuntemaan kirjallisuuteen, josta esitetty tekniikka ilmenee. Siinä on myös esitettävä, mitä erityistä keksinnöllä tekniikan tasoon nähden aikaansaadaan sekä ne keinot, jotka ovat tämän aikaansaamiseksi välttämättömät. Viimeksi mainitun esityksen tulee olla yhtäpitävä vaati-muksissa ilmaistun kanssa ja se voi olla viittaus vaatimuksiin.
Ellei keksinnöstä sellaisenaan ilmene, kuinka sitä voidaan käyttää teollisesti, tämä on mainittava selityk-sessä.
2) Erityisen osan, jossa keksintö on yksityiskohtaisesti selitettävä ensisijaisesti sovellutusesimerkein tai sovellutusmuodoin valaistuna ja mahdolliseen kuvaan viittaamalla. Keksinnön tulee olla sillä tavoin esi-merkein valaistu, että vaatimukset voidaan katsoa riittävästi perustelluiksi.
Jos selitykseen kuuluu kuva, on luettelo kuvan kaikista kuvioista yleensä esitettävä selityksen erityisen osan johdantona.
5 §
Jos suojavaatimukset sisältävät useita itsenäisiä vaatimuksia, on niiden mukaiset keksinnöt esitettävä seli-tyksessä 4 §:ssä mainitulla tavalla. Myös se, mille epäitsenäisessä suojavaatimuksessa pyydetään suojaa (sovellutusmuoto), on esitettävä selityksessä siinä laajuudessa kuin vaatimuksen ymmärtämiseksi on välttä-mätöntä. On pidettävä riittävänä, että viimeksi mainittu sisältyy selityksen erityiseen osaan.
6 §
Suojavaatimusten tulee sisältää johdanto, jossa esitetään se, mitä HmA 13 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa on säädetty ja tunnusmerkkiosa, jossa esitetään se, mitä mainitun säännöksen 3 kohdassa on säädetty.
Tunnusmerkkiosa aloitetaan sanoilla "tunnettu siitä, että" tai muulla vastaavalla ilmaisulla.
Kussakin suojavaatimuksessa on esitettävä ne erityispiirteet, jotka ovat välttämättömät tarkoitetun vaiku-tuksen aikaansaamiseksi.
7 §
Pykälä on poistettu 13.10.2009, koska lakiin hyödyllisyysmallioikeudesta ei sisälly patenttilain 2 §:n 4. ja 5. momentteja vastaavia säädöksiä.
8 §
Tuote tai laite on yleensä määriteltävä ilmaisemalla sen koostumus tai rakenteelliset yksityiskohdat.
Lähempi määrittely, mikäli keksintöä ei voida sopivasti ilmaista muulla tavoin, voi tapahtua esittämällä sen yksityiskohtien toiminnat tai tehtävät. Tuote, erityisesti kemiallinen tuote voidaan, jos sen määrittely muutoin on huomattavan vaikeaa, määritellä myös ilmoittamalla tuotteen valmistustapa ( product-by- process ) tarvittaessa yhdessä muiden tuotetta koskevien parametrien kanssa.
9 §
Useita samaan ryhmään kuuluvia itsenäisiä vaatimuksia saadaan esittää hakemuksessa vain siinä tapauk-sessa, että keksinnöt perustuvat samaan keksinnölliseen ajatukseen, että ne kuuluvat teknisesti hyvin lähei-sesti yhteen ja että on ilmeisen vaikeata määritellä keksintöjä kyllin tarkasti esimerkiksi vaihtoehtojen muodossa, mikäli ne esitetään yhteisten määritteiden avulla samassa suojavaatimuksessa. Myös lähetin-vastaanotin- tyyppiset keksinnöt voidaan esittää erillisinä, itsenäisinä suojavaatimuksina. Keksintö on ilmaistava täydellisesti itsenäisessä suojavaatimuksessa.
10 §
Epäitsenäiset vaatimukset on ryhmiteltävä sen itsenäisen vaatimuksen jälkeen, johon ne suoraan tai toisen epäitsenäisen vaatimuksen välityksellä viittaavat.
11 §
Suojavaatimusten sekä johdanto- että tunnusmerkkiosassa tulee olla kuvissa esitettyjä osia vastaavat, mieluiten sulkeissa olevat viittausmerkit. Vaatimuksesta tulee kuitenkin ilman viittausmerkkejä käydä ilmi se, mille suojaa haetaan. Yleisiä huomautuksia, niin kuin esim. "kuten on selitetty" tai "kuten kuvassa on esitetty", ei voida hyväksyä vaatimuksessa. Vaatimuksessa voidaan poikkeuksellisesti viitata suoraan kuvien käyrädiagrammeihin tai vastaaviin.
13 §
Selityksen tekstiosan ja kuvien on oltava toisistaan erillään. Taulukoita ja kemiallisia ja matemaattisia kaavoja voidaan sisällyttää tekstiin.
12 §
Tekaistuja nimityksiä ei saa käyttää.
14 §
Tavaramerkkejä ei yleensä saa esiintyä suojavaatimuksissa.
15 §
Jos hyödyllisyysmallihakemukseen kuuluu kuvia, rekisteriviranomainen valitsee kuvion, joka julkaistaan suojavaatimusjulkaisussa. Jokainen siinä esitetty ja kuvalla havainnollistettu keksinnön erityispiirre on varustettava sulkeissa olevalla viittausmerkillä.
16 §
Kuvia sisältävässä, A4-kokoa olevassa lehdessä ei saa olla kehystä. Marginaalin pienin leveys on yläreunassa ja vasemmassa reunassa 2,5 cm, oikeassa reunassa 1,5 cm ja alareunassa 1,0 cm. Kuvia ei saa taittaa tai kiertää käärölle. Hakemukseen liitetyt mustavalkoiset valokuvat on toimitettava irrallisina.
17 §
Kuvista tulee ilmetä selityksen ymmärtämiseksi välttämättömät yksityiskohdat ja niiden tulee olla selityk-sessä ja kuvissa merkityt samoilla numeroilla tai kirjaimilla.
Kuvissa ei saa olla muita merkintöjä kuin ne, jotka mainitaan selityksessä, eikä merkintöjä tule tehdä enempää kuin selityksen ymmärtämiseksi on tarpeellista. Kuvat eivät myöskään saa sisältää selittävää tekstiä, lukuun ottamatta lyhyitä ilmaisuja, kuten esim. "vesi", "höyry", "leikkaus A-B" tai "suljettu".
Kuvissa ei saa olla esitettynä mitään asiaankuulumatonta.
18 §
Leikkauspintojen tulee olla vinoviivoitetut. Kuvien kaikkien kirjoitusmerkkien (numerot ja kirjaimet) tulee olla selviä ja helposti luettavia. Sekä kuvien että viittausmerkkien tulee olla toisinnettavissa myös pienempään kokoon. Monimutkaisiin kuviin ei saa sisällyttää niin monia yksityiskohtia, että sen johdosta voi syntyä epä-selvyyttä. Yksityisten kuvien välillä tulee olla sopivat välit. Kuvat on lehtien lukumäärästä riippumatta merkit-tävä juoksunumeroin tai mahdollisesti niiden yhteydessä olevin kirjaimin, mieluimmin siinä järjestyksessä kuin ne on lehdelle sijoitettu. Saman sovellutusmuodon samat osat on kaikissa kuvissa merkittävä samoin merkein.
19 §
Selitys ja suojavaatimukset on laadittava mustalla värillä koneella kirjoitettuna tai painamalla A4-kokoa olevalle vahvalle, läpinäkymättömälle, valkealle paperille ja niiden on oltava suoraan toisinnettavissa. Teksti on kirjoitettava käyttämällä 1 ½ riviväliä ja fonttikoon on oltava sellaista, että isojen kirjaimien koko on vähintään 0,28 cm, esimerkiksi käyttäen fonttia Times New Roman 12 tai Courier New 12 sekä jättämällä vasempaan reunaan 2,5 - 4 cm, yläreunaan 2 - 4 cm, alareunaan ja oikeaan reunaan 2 - 3 cm marginaaliksi. Tekstin saa kirjoittaa vain lehden toiselle puolelle. Tekstin tulee olla tasaista ja yksityisten kirjainten tulee olla teräviä ja selvästi luettavia. Jos tekstiin sisältyy käsinkirjoitettuja merkkejä ja kaavoja, on ne tehtävä mustalla värillä.
Sana "t u n n e t t u" tai vastaava on suojavaatimuksissa kirjoitettava harvennettuna tai muulla sopivalla tavalla korostettuna.
Selityksen ja suojavaatimusten lehdet numeroidaan juoksunumeroilla arabialaisin numeroin. Numerot mer-kitään keskelle vähintään 2 cm:n päähän lehden yläreunasta käyttämättä niiden edellä tai jäljessä viivoja tai pisteitä. Selityksen ja suojavaatimusten joka viides rivi tulisi numeroida vähintään 2,5 cm:n päähän lehden vasemmasta reunasta merkityin arabialaisin numeroin. Suojavaatimukset voidaan kirjoittaa erilliselle lehdelle.
20 §
Rekisteriviranomaiselle toimitettavien kirjelmien ja niiden liitteiden tulee olla laadittu valkoiselle A4-kokoa olevalle paperille.
Hakemusnumero on merkittävä kirjelmän ensimmäiselle sivulle.
21 §
Hakija voi toimittaa rekisteriviranomaiselle mallikappaleita, näytteitä tms., milloin se selityksen ymmärtä-miseksi on välttämätöntä. Niitä ei yleensä palauteta.
22 §
Asiamiehen valtuutus tapahtuu joko siten, että hakija hakemuskirjassa ilmoittaa tästä sekä mainitsee asia-miehen nimen ja kotipaikan täydellisine postiosoitteineen tai erityisellä hakijan allekirjoittamalla valtakirjalla, jonka edellä mainittujen tietojen lisäksi tulee sisältää myös keksinnön nimitys tai hyödyllisyysmallihakemuk-sen numero.
Mahdollista mitätöintikäsittelyä varten hakija voi etukäteen antaa valtakirjassa valtuutuksen toimia asia-miehenä mitätöintikäsittelyn aikana. Valtuutus voidaan myös antaa erillisellä valtakirjalla, kun rekisteröityä hyödyllisyysmallia vastaan on tehty mitätöintivaatimus.
Asiassa, jossa vedotaan yleisvaltakirjaan, tulee olla kirjallinen viittaus valtakirjaan.
Valtakirjaksi hyväksytään myös valtakirjan kopio tai telefaxina lähetetty valtakirja tai jokin muu asiakirja, jolla asiamies osoittaa valtuutuksensa. Rekisteriviranomainen voi halutessaan vaatia alkuperäisen valtakirjan.
23 §
Jos asiamiehellä on HmL 19 ja 26 a §:ssä tarkoitettu toimivalta, on tämän käytävä ilmi valtakirjasta.
Lue lisää HmL 10 §
24 §
Jos hakija ei ole keksijä tai ei ole tehnyt keksintöä yksin, tulee hänen antaa lausunto siitä, mihin hän perustaa oikeutensa keksintöön. Lausunnossa voidaan ilmoittaa, että keksintö on siirtynyt hakijalle esim. sopimuksella tai perintönä. Lausunto annetaan hakemuksen liitteenä.
25 §
Jos etuoikeutta pyydetään, on etuoikeuspyyntö aina esitettävä hyödyllisyysmallihakemuksessa. Myöhem-min esitettyä etuoikeuspyyntöä ei hyväksytä.
26 §
Jos hakija ei ole sama kuin etuoikeuden perustana olevassa hakemuksessa hakijaksi ilmoitettu, tulee hake-muksessa osoittaa, että hyödyllisyysmallin rekisteröintiin liittyvä etuoikeus kuuluu hakijalle. Tämä voidaan tehdä siirtokirjalla. Jos etuoikeustodistuksen hakijaksi merkitty hakee rekisteröintiä yhdessä toisen kanssa, ei viimeksi mainitun osalta tarvitse osoittaa oikeutta etuoikeuteen. Jos Suomessa rekisteröintiä hakeva on aikaisemmin hakenut ulkomailla suojaa samalle hyödyllisyysmallille yhdessä jonkun toisen kanssa, on rekisteriviranomaiselle toimitettava tämän toisen allekirjoittama siirtokirja.
27 §
Jos on olemassa voimassa oleva etuoikeuspyyntö hakemusta koskevien asiakirjojen tullessa julkisiksi, on hakemuksen sisältö katsottava tunnetuksi (HmL 2 § 2 mom) etuoikeuspäivästä lähtien siltä osin kuin se vastaa etuoikeusasiakirjaa.
28 §
Etuoikeuspyynnön peruutus on tehtävä kirjallisesti.
29 §
Lisäykset etuoikeusasiakirjan sisältöön verrattuna (osaetuoikeus) ovat ilman etuoikeuden menetystä sallit-tuja. Etuoikeus koskee kaikkia etuoikeusasiakirjoista ilmeneviä seikkoja riippumatta siitä, onko ne esitetty suojavaatimuksessa vai ei. Saman hakijan myöhemmin tekemää hakemusta, jonka suojavaatimuksissa on esitetty sellaista, mikä on esitetty vain aikaisemman hakemuksen selityksessä tai kuvassa, ei sen vuoksi voida katsoa ensimmäiseksi liittomaassa tehdyksi hakemukseksi, jollei HmA 11 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty.
Myös niissä hakemuksissa, joissa etuoikeutta pyydetään, määräytyy hakemuksen laajuus perusasiakirjojen perusteella. Etuoikeusasiakirjaan ei voida vedota uuden sisällön ottamiseksi suomalaiseen hyödyllisyysmalli-hakemukseen sen lisäksi, mikä käy ilmi perusasiakirjoista. Ilmeiset virheellisyydet tai kirjoitusvirheet voidaan kuitenkin oikaista etuoikeusasiakirjan nojalla.
Lue lisää HmL 5 §, HmA 11-12 §
30 §
Hakijalla ja rekisteröinnin tai kun hakemus on tullut julkiseksi, kenellä tahansa on oikeus kirjallisesti pyytää rekisteriviranomaiselta uutuus- ja/tai suojattavuustutkimusta.
Tutkimuspyyntö voidaan tehdä hakemisvaiheessa hakemuskirjaan tehtävällä merkinnällä tai myöhemmin erillisellä kirjeellä. Rekisteriviranomainen tutkii julkisen materiaalin kuten patenttihakemustakin tutkittaessa.
Tutkimuksesta on suoritettava vahvistettu maksu.
31 §
Hyödyllisyysmallia koskevassa asiassa keksinnön selitys ja suojavaatimukset on laadittava suomeksi tai ruotsiksi voimassaolevan kielilainsäädännön mukaan. Kun on kysymys muusta asiakirjasta, rekisteriviran-omainen voi olla vaatimatta käännöstä tai voi hyväksyä käännöksen muulle kielelle kuin suomeksi tai ruotsiksi.
32 §
Jos hakija haluaa jatkaa hyödyllisyysmallia koskevaa kansainvälistä hakemusta Suomen osalta, hänen on 31 kuukauden kuluessa kansainvälisestä tekemispäivästä tai jos etuoikeutta pyydetään, siitä päivästä, josta etuoikeutta on pyydetty, annettava rekisteriviranomaiselle kansainvälisen hakemuksen suomen- tai ruotsin-kielinen käännös tai, jos hakemus on laadittu suomen- tai ruotsinkielisenä, jäljennös hakemuksesta.
Lue lisää HmL 45 d §
33 §
Hyödyllisyysmallihakemus voidaan tehdä myös muuntamalla samaa keksintöä koskeva, vireillä oleva patenttihakemus tai vireillä oleva eurooppapatenttia koskeva hakemus hyödyllisyysmallihakemukseksi, jolloin hyödyllisyysmallihakemus katsotaan tehdyksi samana päivänä kuin patenttihakemus tai eurooppa-patenttia koskeva hakemus.
Lue lisää HmL 8 § ja 8a §
34 §
Hakijalle on huomautettava mahdollisuudesta hankkia asiantuntevan henkilön apua, mikäli rekisteriviran-omaiselle annetut asiakirjat on siten laadittu, että tämä katsotaan tarpeelliseksi.
35 §
Jos hakija antaa lausuman, jossa hakemusta ei peruuteta ja josta ei myöskään käy ilmi, että edellä esitetyt puutteellisuudet on poistettu, on hakemus mahdollisimman nopeasti ratkaistava sellaisenaan, mikäli ei ole erityistä aihetta antaa hakijalle uutta välipäätöstä.
36 §
Jos hakemus käsittää kaksi tai useampia toisistaan riippumattomia keksintöjä, tästä on huomautettava ja hakemus on rajoitettava koskemaan vain toisistaan riippuvaisia keksintöjä. Kun hakija on rajoittanut suoja-vaatimukset, on hänen katsottava samassa hakemuksessa lopullisesti luopuneen siitä keksinnöstä tai niistä keksinnöistä, jotka rajoittamalla on erotettu suojavaatimuksista.
37 §
Kun suojavaatimukset ovat hyväksyttävissä, on selitys tarkastettava ennen rekisteröintiä.
Tällöin on pidettävä huoli siitä, että selitys täyttää edellä esitetyt, selityksen laatimista koskevat määräykset, että se on suojavaatimusten kanssa yhtäpitävä ja että se sisältää tarpeelliset sovellutusesimerkit.
Kielellisestä asusta, terminologiasta jne. ei tulisi huomauttaa, jollei virheellisiä tulkintoja voi syntyä.
38 §
Jos hakemus täyttää muodolliset vaatimukset, se merkitään hyödyllisyysmallirekisteriin.
Rekisteröinnistä on kuulutettava ja hakijalle annettava rekisteröintitodistus.
Kun hyödyllisyysmallihakemus on rekisteröity, tulee rekisteriviranomaisen julkaista hakemuksesta suoja-vaatimusjulkaisu sekä suomeksi että ruotsiksi. Suojavaatimusjulkaisu julkaistaan sähköisessä muodossa.
Suojavaatimusjulkaisun sisällöstä säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Lue lisää HmL 1 § 2-4 mom ja 6-11 §
39 §
Numerotietoja ja muita määritteitä, joita käytetään keksinnön asialliseen määrittelyyn, voidaan lisätä suojavaatimuksiin myöhemmin vain, jos niillä voidaan katsoa olevan vastineensa perusasiakirjoissa.
Suojavaatimuksiin voidaan kuitenkin tehdä muutoksia, jotka ovat suoranaisten kirjoitusvirheiden ja ilmeisten käännösvirheiden korjauksia. Tällöin on kuitenkin oltava todennäköistä, että muutos ilmaisee sen, mitä alun perin oli tarkoitettu. Huomiota voidaan tällöin kiinnittää alkuperäisen tekstin sanamuotoon tai mahdollisten etuoikeusasiakirjojen sisältöön.
40 §
Selitykseen ja siihen kuuluvaan kuvaan hakija saa tehdä vain sellaisia muutoksia ja lisäyksiä, jotka ovat tarpeellisia selvennyksiä ja korjauksia, taikka sovitettaessa selitystä uusien tahi muutettujen suojavaati-musten mukaiseksi.
Muutokset ja lisäykset eivät tällöin saa olla sellaisia, että ne antavat suojavaatimuksille laajemman tai toisenlaisen sisällön kuin perusasiakirjojen nojalla on perusteltua.
41 §
Jakaminen merkitsee, että osa hakemuksen (kantahakemuksen) perusasiakirjojen sisällöstä tehdään uuden, eri hakemuksen kohteeksi.
42 §
Alkuperäisen hakemuksen ja jakamalla erotetun hakemuksen välisen jatkuvuuden tulee olla keskeyty-mätön.
Alkuperäinen hakemus ei näin ollen saa olla lopullisesti ratkaistu silloin, kun uusi hakemus tehdään.
Jakamisen on siis tapahduttava ennen kuin hyödyllisyysmallioikeus alkuperäisessä hakemusasiassa on myönnetty.
Jos alkuperäinen hakemus on hylätty tai jätetty sillensä, voidaan jakaminen suorittaa valitusaikana tai määräaikana, jonka kuluessa hakemus voidaan ottaa uudelleen käsiteltäväksi, riippumatta siitä, tehdäänkö asiassa valitus tai otetaanko hakemus uudelleen käsiteltäväksi.
43 §
Selitys siihen kuuluvine piirustuksineen ja suojavaatimukset, jotka annetaan samanaikaisesti kuin uuden hakemuksen hakemuskirja, katsotaan jakamalla erotetun hakemuksen perusasiakirjoiksi.
Kun perusasiakirjat on annettu, ei enää ole sallittua lisätä hakemukseen alkuperäisestä hakemuksesta erotettuja seikkoja.
44 §
Jaettaessa hakijan tulee ilmoittaa, mitkä alkuperäisen hakemuksen osat ovat jakamalla erotetun hakemuk-sen vaatimusten perustana. Hakijan on alkuperäisessä hakemuksessa ilmoitettava, että jakaminen on tapahtunut.
45 §
Hakijalla on oikeus pyytää rekisteröinnin lykkäystä hakemuskirjaan tehtävällä merkinnällä tai kirjallisesti viimeistään kahden kuukauden kuluessa tekemispäivästä. Lykkäyspyynnöstä on suoritettava vahvistettu maksu.
46 §
Hyödyllisyysmallihakemus on luokiteltava. Luokitus on suoritettava kansainvälisen patenttiluokitusjärjes-telmän (The International Patent Classification) voimassa olevan version ja käyttöoppaan (The Guide) ohjei-den mukaisesti käyttäen laajan tason (advanced level) luokitustunnuksia. Voimassa oleva versio ilmaistaan luokitustunnuksen jäljessä sulkeissa olevilla kuudella numerolla, esim. (2006.01), jotka osoittavat tunnuksen voimaantulovuoden ja –kuukauden.
47 §
Täydellinen luokitustunnus käsittää lohkon, luokan, alaluokan ja ryhmän (pääryhmän tai alaryhmän) tunnuk-sen. Ryhmätunnuksessa on kaksi vinoviivan toisistaan erottamaa lukua. Pakollisen luokituksen (keksintö-informaation) luokitustunnukset esitetään ensin, sen jälkeen mahdolliset ei-pakollisen luokituksen ja indeksi-koodien (lisäinformaation) tunnukset. Luokitustunnukset ja indeksikoodit esitetään taulukon muodossa yhdessä tai useammassa sarakkeessa siten, että kullakin rivillä on vain yksi luokitustunnus tai indeksikoodi.
48 §
Jos hyödyllisyysmallioikeuden hakija tai haltija on kärsinyt oikeudenmenetyksen siksi, ettei ole suorittanut toimenpidettä rekisteriviranomaisessa tässä laissa tai sen nojalla vahvistetussa määräajassa, mutta on toimi-nut niin huolellisesti kuin olosuhteet vaativat määräaikaa noudattaakseen ja suorittaa toimenpiteen kahden kuukauden kuluessa esteen päättymisestä, kuitenkin viimeistään vuoden kuluessa määräajan päättymisestä, rekisteriviranomaisen on katsottava toimenpide suoritetuksi määräajassa.
Lue lisää HmL 26 a §
49 §
Hyödyllisyysmallin rekisteröinnin mitätöintivaatimus, sen liitteet sekä haltijan ja vaatimuksen tekijän myö-hemmät kirjelmät ja niiden liitteet on annettava kahtena kappaleena.
50 §
Haltijalle on toimitettava kappaleet kaikista mitätöintivaatimuksen tekijän antamista kirjelmistä (HmL 20 §).
Päätökseen on liitettävä jäljennökset niistä virastoon jätetyistä asiakirjoista, joita vastapuolelle ei ole annettu tiedoksi.
Sellaista vaatimuskirjelmää haltijalle lähetettäessä, jossa viitataan keksinnön julkiseen käyttöön, on haltijaa kehotettava ilmoittamaan, tietääkö tämä keksintöä käytetyn julkisesti.
Jäljennökset niistä virastoon jätetyistä asiakirjoista, joita vastapuolelle ei ole annettu tiedoksi, on liitettävä päätökseen.
51 §
Sekä haltijalle että vaatimuksen tekijälle annetaan tieto lopullisesta päätöksestä. Jos rekisteröinti vaatimuk-sesta huolimatta pidetään voimassa, on päätöksessä esitettävä vaatimuksen hylkäysperusteet.
Jos rekisteröinti pidetään voimassa suojavaatimus uudelleen muotoiltuna , on tästä kuulutettava.
52 §
Vastausaika välipäätökseen on 2 kuukautta.
Määräaika parempaa oikeutta koskevan kanteen nostamiseksi on 3 kuukautta.
Määräaika viraston pyytämän etuoikeustodistuksen toimittamiseksi on 2 kuukautta.
Haltijan vastausaika mitätöintivaatimukseen on 3 kuukautta.
HmL 26 a §:n 4 momentin mukainen määräaika haltijan lausumalle on 2 kuukautta.
HmL 7 a ja b §:n mukaiset määräajat ovat 2 kuukautta.
HmL 8 ja 8 a §:n mukaiset määräajat ovat 2 kuukautta.
Mainitut määräajat lasketaan päätöksentekopäivästä.
53 §
Rekisteröinnin uudistamismaksu erääntyy sen kuukauden viimeisenä päivänä, jolloin rekisteröintikausi päättyy. Uudistamismaksun voi suorittaa kuuden kuukauden kuluessa eräpäivästä.
Kuluvan rekisteröintikauden jälkeen uudistamismaksu on suoritettava vahvistettuine korotuksineen.
Uudistamismaksua ei saa suorittaa aikaisemmin kuin vuotta ennen eräpäivää.