À propos de la propriété intellectuelle Formation en propriété intellectuelle Respect de la propriété intellectuelle Sensibilisation à la propriété intellectuelle La propriété intellectuelle pour… Propriété intellectuelle et… Propriété intellectuelle et… Information relative aux brevets et à la technologie Information en matière de marques Information en matière de dessins et modèles industriels Information en matière d’indications géographiques Information en matière de protection des obtentions végétales (UPOV) Lois, traités et jugements dans le domaine de la propriété intellectuelle Ressources relatives à la propriété intellectuelle Rapports sur la propriété intellectuelle Protection des brevets Protection des marques Protection des dessins et modèles industriels Protection des indications géographiques Protection des obtentions végétales (UPOV) Règlement extrajudiciaire des litiges Solutions opérationnelles à l’intention des offices de propriété intellectuelle Paiement de services de propriété intellectuelle Décisions et négociations Coopération en matière de développement Appui à l’innovation Partenariats public-privé Outils et services en matière d’intelligence artificielle L’Organisation Travailler avec nous Responsabilité Brevets Marques Dessins et modèles industriels Indications géographiques Droit d’auteur Secrets d’affaires Académie de l’OMPI Ateliers et séminaires Application des droits de propriété intellectuelle WIPO ALERT Sensibilisation Journée mondiale de la propriété intellectuelle Magazine de l’OMPI Études de cas et exemples de réussite Actualités dans le domaine de la propriété intellectuelle Prix de l’OMPI Entreprises Universités Peuples autochtones Instances judiciaires Ressources génétiques, savoirs traditionnels et expressions culturelles traditionnelles Économie Égalité des genres Santé mondiale Changement climatique Politique en matière de concurrence Objectifs de développement durable Technologies de pointe Applications mobiles Sport Tourisme PATENTSCOPE Analyse de brevets Classification internationale des brevets Programme ARDI – Recherche pour l’innovation Programme ASPI – Information spécialisée en matière de brevets Base de données mondiale sur les marques Madrid Monitor Base de données Article 6ter Express Classification de Nice Classification de Vienne Base de données mondiale sur les dessins et modèles Bulletin des dessins et modèles internationaux Base de données Hague Express Classification de Locarno Base de données Lisbon Express Base de données mondiale sur les marques relative aux indications géographiques Base de données PLUTO sur les variétés végétales Base de données GENIE Traités administrés par l’OMPI WIPO Lex – lois, traités et jugements en matière de propriété intellectuelle Normes de l’OMPI Statistiques de propriété intellectuelle WIPO Pearl (Terminologie) Publications de l’OMPI Profils nationaux Centre de connaissances de l’OMPI Série de rapports de l’OMPI consacrés aux tendances technologiques Indice mondial de l’innovation Rapport sur la propriété intellectuelle dans le monde PCT – Le système international des brevets ePCT Budapest – Le système international de dépôt des micro-organismes Madrid – Le système international des marques eMadrid Article 6ter (armoiries, drapeaux, emblèmes nationaux) La Haye – Le système international des dessins et modèles industriels eHague Lisbonne – Le système d’enregistrement international des indications géographiques eLisbon UPOV PRISMA UPOV e-PVP Administration UPOV e-PVP DUS Exchange Médiation Arbitrage Procédure d’expertise Litiges relatifs aux noms de domaine Accès centralisé aux résultats de la recherche et de l’examen (WIPO CASE) Service d’accès numérique aux documents de priorité (DAS) WIPO Pay Compte courant auprès de l’OMPI Assemblées de l’OMPI Comités permanents Calendrier des réunions WIPO Webcast Documents officiels de l’OMPI Plan d’action de l’OMPI pour le développement Assistance technique Institutions de formation en matière de propriété intellectuelle Mesures d’appui concernant la COVID-19 Stratégies nationales de propriété intellectuelle Assistance en matière d’élaboration des politiques et de formulation de la législation Pôle de coopération Centres d’appui à la technologie et à l’innovation (CATI) Transfert de technologie Programme d’aide aux inventeurs WIPO GREEN Initiative PAT-INFORMED de l’OMPI Consortium pour des livres accessibles L’OMPI pour les créateurs WIPO Translate Speech-to-Text Assistant de classification États membres Observateurs Directeur général Activités par unité administrative Bureaux extérieurs Avis de vacance d’emploi Achats Résultats et budget Rapports financiers Audit et supervision
Arabic English Spanish French Russian Chinese
Lois Traités Jugements Parcourir par ressort juridique

Finlande

FI119

Retour

Laki 31.1.2013/99 markkinaoikeudesta

Laki 31.1.2013/99 markkinaoikeudesta (kumottu)

31.1.2013/99

Laki markkinaoikeudesta (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.
Tämä laki on kumottu L:lla 25.8.2016/673, joka on voimassa 1.1.2017 alkaen.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §

Markkinaoikeuden tehtävä ja toimivalta

Markkinaoikeus toimii kilpailu- ja valvonta-asioiden sekä hankinta-asioiden, teollis- ja tekijänoikeudellisten asioiden sekä markkinaoikeudellisten asioiden erityistuomioistuimena.
Markkinaoikeuden toimivaltaan lailla kuuluviksi säädettyjen asioiden käsittelystä markkinaoikeudessa sekä muutoksenhausta markkinaoikeuden ratkaisuun säädetään oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetussa laissa (100/2013).
2 §

Markkinaoikeuden toimipaikka

Markkinaoikeuden toimipaikka sijaitsee Helsingissä.

2 luku

Henkilöstö

3 §

Jäsenet

Markkinaoikeudessa on markkinaoikeuden ylituomari sekä muina jäseninä markkinaoikeustuomareita ja markkinaoikeusinsinöörejä.
Markkinaoikeutta johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa ylituomari.
4 §

Jäsenten kelpoisuus ja nimittäminen

Ylituomarin ja markkinaoikeustuomarin kelpoisuusvaatimuksista sekä nimittämisestä säädetään tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa (205/2000). Ylituomarilta ja markkinaoikeustuomarilta edellytetään lisäksi, että hän on perehtynyt kilpailu- tai valvonta- asioihin taikka hankinta-asioihin, teollis- tai tekijänoikeudellisiin asioihin taikka markkinaoikeudellisiin asioihin.
Markkinaoikeusinsinööriksi voidaan nimittää soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon tekniikan alalta suorittanut oikeamielinen Suomen kansalainen, joka on perehtynyt patenttiasioihin ja jolla on tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet. Markkinaoikeusinsinööriksi nimitettävällä tulee lisäksi olla suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Markkinaoikeusinsinöörin nimittämisestä säädetään tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa. Markkinaoikeuden lausunnon markkinaoikeusinsinöörin viran täyttämistä koskevassa asiassa antaa tuomareiden nimittämisestä annetun lain 10 §:n 1 momentin 6 kohdassa säädetystä poiketen markkinaoikeuden ylituomari vakinaisia markkinaoikeustuomareita ja markkinaoikeusinsinöörejä kuultuaan.

4 a § (8.5.2015/571)

Erityistä kielitaitoa edellyttävät tuomarin virat

Markkinaoikeudessa voi kielellisten oikeuksien turvaamiseksi olla riittävä määrä markkinaoikeustuomarin virkoja, joihin nimitettävillä on oltava tuomareiden nimittämisestä annetun lain 12 §:n 2 momentissa tarkoitettu kielitaito.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään, kuinka monta 1 momentissa tarkoitettua virkaa markkinaoikeudessa on. Ennen asian esittelemistä valtioneuvostolle oikeusministeriön on pyydettävä korkeimman hallinto-oikeuden lausunto 1 momentissa tarkoitettujen tuomarin virkojen tarpeesta.
5 §

Asiantuntijajäsenet

Jäsenten lisäksi markkinaoikeudessa on sivutoimisia asiantuntijajäseniä.

6 § (8.5.2015/571)

Asiantuntijajäsenten määrääminen

Valtioneuvosto määrää markkinaoikeuteen riittävän määrän asiantuntijajäseniä oikeusministeriön esityksestä neljän vuoden toimikaudeksi kerrallaan.
Markkinaoikeus julistaa asiantuntijajäsenten tehtävät haettaviksi. Markkinaoikeus voi hankkia hakijoista lausunnon tai muuta selvitystä. Markkinaoikeus antaa oikeusministeriölle perustellun ehdotuksen siitä, ketkä hakijoista olisi määrättävä tehtäviin.
Asiantuntijajäsenen tehtävän vapautuessa kesken toimikauden määrätään seuraaja jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Asiantuntijajäsenen oikeudesta pysyä tehtävässään on muutoin voimassa, mitä tuomarin viran haltijoiden oikeudesta pysyä virassaan säädetään.
Asiantuntijajäseneksi esitettävän on ennen tehtävään määräämistä sekä tehtävän kestäessä annettava markkinaoikeudelle tuomareiden nimittämisestä annetun lain 14 §:ssä tarkoitettu selvitys sidonnaisuuksistaan.
7 §

Asiantuntijajäsenten kelpoisuus

Kilpailu- ja valvonta-asioiden sekä hankinta-asioiden käsittelyyn osallistuvalta asiantuntijajäseneltä edellytetään, että hän on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon ja perehtynyt kilpailuoikeuteen, hankintatoimeen, energiamarkkinoihin, taloustieteeseen, markkinointiin, arvopaperimarkkinoihin, elinkeinoelämään tai taloudellisiin kysymyksiin.
Teollis- ja tekijänoikeudellisten asioiden käsittelyyn osallistuvalta asiantuntijajäseneltä edellytetään, että hän on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon sekä perehtynyt asianomaiseen tekniikan alaan tai patentointiin liittyviin kysymyksiin taikka markkinointiin, taloustieteeseen, elinkeinoelämään tai taloudellisiin kysymyksiin taikka taiteeseen.
Markkinaoikeudellisten asioiden käsittelyyn osallistuvalta asiantuntijajäseneltä edellytetään, että hän on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon ja perehtynyt kuluttajansuojaan, markkinointiin, elinkeinoelämään tai taloudellisiin kysymyksiin.
8 §

Asiantuntijajäsenen kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset

Markkinaoikeuden asiantuntijajäseneksi voidaan määrätä 7 §:ssä tarkoitetut kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö, jolla on suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.
9 §

Asiantuntijajäsenen kelpoisuus samassa oikeudenkäynnissä käsiteltävissä asioissa

Markkinaoikeuden käsitellessä samassa oikeudenkäynnissä eri asiaryhmiin kuuluvia asioita asiantuntijajäsen, joka on kelpoinen osallistumaan jonkin mainitussa oikeudenkäynnissä käsiteltävän asian käsittelyyn, on kelpoinen osallistumaan myös muiden samassa oikeudenkäynnissä käsiteltävien asioiden käsittelyyn.
10 §

Tuomarinvala ja -vakuutus

Markkinaoikeuden jäsenen ja asiantuntijajäsenen on vannottava tuomarinvala tai annettava tuomarinvakuutus markkinaoikeudessa siten kuin oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 6 a ja 7 §:ssä säädetään, jollei hän ole tehnyt sitä aikaisemmin.
11 §

Markkinaoikeussihteerit

Markkinaoikeudessa on tarpeellinen määrä markkinaoikeussihteereitä. Markkinaoikeussihteerin kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen muu ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto.
Markkinaoikeussihteerin nimittää ylituomari.
12 §

Markkinaoikeuden muu henkilöstö

Markkinaoikeudessa voi 3 ja 11 §:ssä mainittujen virkojen lisäksi olla muita virkoja ja työsopimussuhteista henkilökuntaa sen mukaan kuin markkinaoikeuden työjärjestyksessä tarkemmin määrätään. Tässä tarkoitetun henkilökunnan nimittää tai ottaa ylituomari.

3 luku

Asioiden käsittely

13 §

Markkinaoikeuden päätösvaltaisuus

Markkinaoikeus on päätösvaltainen kokoonpanossa, johon kuuluu kolme lainoppinutta jäsentä, jollei jäljempänä toisin säädetä.
14 §

Markkinaoikeuden päätösvaltaisuus patenttiasiassa

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1–6 kohdassa mainitussa laissa markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaksi säädetyssä riita- tai hakemusasiassa markkinaoikeus on päätösvaltainen kokoonpanossa, johon kuuluu kolme lainoppinutta jäsentä ja markkinaoikeusinsinööri. Jos asian ratkaiseminen ei edellytä teknistä asiantuntemusta, markkinaoikeus on päätösvaltainen myös kokoonpanossa, johon kuuluu kolme lainoppinutta jäsentä.
Käsiteltäessä 1 momentissa tarkoitettua riita- tai hakemusasiaa sekä muuta riita- tai hakemusasiaa taikka markkinaoikeudellista asiaa yhdessä markkinaoikeus on päätösvaltainen 1 momentissa tarkoitetussa kokoonpanossa.
Asiassa, jossa valitetaan patenttia, hyödyllisyysmallia tai integroidun piirin piirimallia koskevasta Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä, markkinaoikeus on päätösvaltainen kokoonpanossa, johon kuuluu lainoppinut jäsen ja markkinaoikeusinsinööri sekä lisäksi toinen markkinaoikeusinsinööri tai 7 §:n 2 momentissa tarkoitettu asiantuntijajäsen.
15 §

Kahden jäsenen päätösvaltaisuus

Markkinaoikeus on lisäksi muussa kuin riita- tai hakemusasiassa päätösvaltainen kahden jäsenen kokoonpanossa, jos asian laatu tai laajuus ei edellytä 13 §:ssä tai 14 §:n 3 momentissa tarkoitettua kokoonpanoa.
Edellä 14 §:n 3 momentissa tarkoitetussa asiassa markkinaoikeus on tällöin päätösvaltainen lainoppineen jäsenen ja markkinaoikeusinsinöörin kokoonpanossa sekä muussa 1 momentissa tarkoitetussa asiassa kahden lainoppineen jäsenen kokoonpanossa.
Jos kahden jäsenen muodostaman kokoonpanon jäsenet niin päättävät tai jos he eivät ole ratkaisusta yksimieliset, kahden jäsenen kokoonpanossa käsitelty asia on siirrettävä 13 §:ssä tai
14 §:n 3 momentissa tarkoitettuun kokoonpanoon.
16 §

Yhden jäsenen päätösvaltaisuus teollis- tai tekijänoikeudellisessa riita- tai hakemusasiassa

Riita- tai hakemusasiassa markkinaoikeudessa on yksi lainoppinut jäsen:
1) hakemusasiassa, jonka käsittelyä ei jatketa riita-asian käsittelystä säädetyssä järjestyksessä;
2) valmistelussa;
3) otettaessa vastaan todistelua pääkäsittelyn ulkopuolella; sekä
4) käsiteltäessä erikseen oikeudenkäymiskaaren 7 luvun mukaista turvaamistointa koskevaa asiaa.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun riita- tai hakemusasian käsittelyä saadaan jatkaa 13 §:ssä taikka
14 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitetussa kokoonpanossa, vaikka asia käsittelyn aikana muuttuu sellaiseksi, että se tulisi käsitellä 1 momentissa tarkoitetussa kokoonpanossa. Samoin voidaan menetellä, jos samaan oikeudenkäyntiin yhdistetään käsiteltäväksi myöhemmin vireille tullut 1 momentin mukaisessa kokoonpanossa käsiteltävä asia.
Edellä 1 momentin 1 tai 4 kohdassa tarkoitetussa asiassa markkinaoikeus on päätösvaltainen myös kahden tai kolmen lainoppineen jäsenen kokoonpanossa. Jos mainittu asia liittyy 14 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuun riita-asiaan, markkinaoikeus on kuitenkin päätösvaltainen myös kahden tai kolmen jäsenen kokoonpanossa.
17 §

Yhden jäsenen päätösvaltaisuus muussa asiassa

Muussa kuin 16 §:ssä tarkoitetussa asiassa markkinaoikeuden lainoppinut jäsen voi yksin:
1) päättää valmisteluistunnon, suullisen käsittelyn tai istunnon toimittamisesta ja muista asian valmistelussa tarpeellisista toimenpiteistä sekä toimittaa valmisteluistunnon;
2) päättää täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä koskevasta asiasta taikka muusta täytäntöönpanoa tai vastaavaa väliaikaista toimenpidettä koskevasta asiasta;
3) päättää kilpailulain (948/2011) 26 §:n 2 momentissa, 36 §:ssä tai 45 §:n 2 momentissa tarkoitetusta asiasta;
4) tehdä ratkaisun, jos valitus, hakemus tai esitys peruutetaan taikka asia jätetään tutkimatta tai sillensä, sekä vahvistaa sovinnon;
5) päättää oikeusavun myöntämistä, muuttamista tai lakkaamista taikka avustajan määräämistä, hänen määräyksensä peruuttamista tai toisen avustajan määräämistä markkinaoikeudessa koskevasta asiasta;
6) päättää oikeusapua saaneelle maksettavista korvauksista sekä avustajalle tulevan palkkion ja korvauksen määräämisestä, omavastuuosuudesta määräämisestä ja oikeusavun saajan vastapuolen korvausvelvollisuudesta;
7) edellä tässä momentissa tarkoitetussa asiassa päättää velvollisuudesta korvata oikeudenkäyntikulut ja todistelukustannukset.
Asiassa, jossa valitetaan patenttia, hyödyllisyysmallia tai integroidun piirin piirimallia koskevasta Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä, markkinaoikeusinsinööri voi yksin päättää valmisteluistunnon tai suullisen käsittelyn toimittamisesta ja muista asian valmistelussa tarpeellisista toimenpiteistä sekä toimittaa valmisteluistunnon. Lisäksi mainitussa asiassa markkinaoikeusinsinööri voi yksin tehdä ratkaisun, jos valitus peruutetaan taikka asia jätetään tutkimatta tai sillensä, sekä tällöin päättää myös velvollisuudesta korvata oikeudenkäyntikulut ja todistelukustannukset.
18 §

Asian kiireelliseksi määräämistä koskeva päätösvaltaisuus

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 6 luvun 6 §:ssä tarkoitetun kiireelliseksi määräämistä koskevan hakemuksen ratkaisee ylituomari tai, jos siihen on aihetta, markkinaoikeustuomari sen mukaan kuin markkinaoikeuden työjärjestyksessä tarkemmin määrätään.
19 §

Kokoonpanon puheenjohtaja

Muussa kuin yhden jäsenen kokoonpanossa markkinaoikeuden puheenjohtajana toimii lainoppinut jäsen, joka on kokoonpanon lainoppineista jäsenistä virassa vanhin tai joka on valmistellut asian.
20 §

Kokoonpano lainoppineen jäsenen ollessa estynyt

Jos 13 §:ssä taikka 14 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitetussa kokoonpanossa lainoppineelle jäsenelle on tullut este pääkäsittelyn, suullisen käsittelyn tai istunnon aloittamisen jälkeen, markkinaoikeus on päätösvaltainen, kun lainoppineita jäseniä on vähintään kaksi.
21 §

Lisäjäsenen osallistuminen kokoonpanoon

Edellä 13 ja 14 §:ssä tarkoitettua kokoonpanoa voidaan vahvistaa yhdellä lainoppineella jäsenellä, jos sitä asian laajuuden tai muun syyn vuoksi on pidettävä perusteltuna. Samoin edellytyksin 14 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettua kokoonpanoa voidaan vahvistaa toisella markkinaoikeusinsinöörillä.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun lisäjäsenen ottamisesta päättää ylituomari.
22 §

Asiantuntijajäsenen osallistuminen kokoonpanoon

Edellä 13, 14, 16 ja 17 §:ssä tarkoitettuun kokoonpanoon voi kuulua lisäksi enintään kaksi asiantuntijajäsentä, jos asian laatu sitä edellyttää. Asiantuntijajäsenet eivät kuitenkaan saa muodostaa kokoonpanon enemmistöä.
Istunnon puheenjohtaja määrää asiantuntijajäsenen osallistumaan asian käsittelyyn markkinaoikeuden työjärjestyksessä tarkemmin määrättyjen perusteiden mukaisesti ottaen huomioon asian käsittelyssä tarvittavan asiantuntemuksen laatu.
23 §

Asian siirtäminen käsiteltäväksi vahvennetussa istunnossa tai täysistunnossa

Ylituomari voi siirtää lainkäyttöasian tarpeellisilta osiltaan käsiteltäväksi vahvennetussa istunnossa tai täysistunnossa, jos asian tai sen osan ratkaisua harkittaessa osoittautuu, että kokoonpanon ratkaisu poikkeaisi oikeuskäytännössä aikaisemmin omaksutusta kannasta. Ylituomari voi muutoinkin siirtää periaatteellisesti merkittävän tai muuten laajakantoisen lainkäyttöasian tai sen osan käsiteltäväksi vahvennetussa istunnossa tai täysistunnossa.
24 §

Vahvennetun istunnon päätösvaltaisuus

Vahvennettu istunto on päätösvaltainen, kun siihen osallistuu seitsemän lainoppinutta jäsentä. Edellä 14 §:ssä tarkoitetussa asiassa vahvennettu istunto on kuitenkin päätösvaltainen, kun siihen osallistuu kuusi lainoppinutta jäsentä ja markkinaoikeusinsinööri.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, vahvennettuun istuntoon voi osallistua enintään kaksi asiantuntijajäsentä, jos asian laatu sitä edellyttää.
Päättäessään lainkäyttöasian siirtämisestä vahvennettuun istuntoon ylituomarin on samalla määrättävä asian käsittelyyn osallistuvat jäsenet ja asiantuntijajäsenet. Asian aikaisempaan käsittelyyn osallistuneet jäsenet ja asiantuntijajäsenet osallistuvat asian käsittelyyn myös vahvennetussa istunnossa.
25 §

Täysistunnon päätösvaltaisuus

Täysistunto on päätösvaltainen, kun siihen osallistuu vähintään kaksi kolmasosaa markkinaoikeuden jäsenistä.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, täysistuntoon voi osallistua enintään kaksi asiantuntijajäsentä, jos asian laatu sitä edellyttää.
Päättäessään lainkäyttöasian siirtämisestä täysistunnon käsiteltäväksi ylituomarin on samalla määrättävä asian käsittelyyn osallistuvat asiantuntijajäsenet. Asian aikaisempaan käsittelyyn osallistuneet asiantuntijajäsenet osallistuvat asian käsittelyyn myös täysistunnossa.
26 §

Asian valmistelu ja ratkaiseminen

Asian valmistelusta markkinaoikeudessa vastaa markkinaoikeuden jäsen. Markkinaoikeussihteeri voi osallistua asian valmisteluun sen mukaan kuin markkinaoikeuden
työjärjestyksessä tarkemmin määrätään.
Asia ratkaistaan markkinaoikeudessa ilman esittelyä.
27 §

Määräajaksi nimitetyn tuomarin osallistuminen asioiden käsittelyyn

Määräajaksi nimitetty tuomari voi määräajan päätyttyä edelleen osallistua jäsenenä sen asian käsittelyyn, jonka valmisteluun tai käsittelyyn hän on osallistunut aikana, joksi hänet on nimitetty.
28 §

Jaostot

Markkinaoikeus voi toimia jaostoihin jakautuneena siten kuin markkinaoikeuden työjärjestyksessä tarkemmin määrätään.
29 §

Jaoston puheenjohtajan tehtävään määrääminen

Ylituomari määrää jaoston puheenjohtajan tehtävään markkinaoikeustuomarin enintään kolmeksi vuodeksi. Tehtävä on julistettava niiden markkinaoikeuden vakinaisten markkinaoikeustuomareiden haettavaksi, jotka on nimitetty virkaansa ennen hakuajan päättymistä. Tehtävään määrättävältä edellytetään, että hänellä on siihen tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet ja johtamistaitoa.
Määräys jaoston puheenjohtajaksi voidaan painavasta syystä peruuttaa.
30 §

Jaoston puheenjohtajan tehtävät

Jaoston puheenjohtaja johtaa jaoston työskentelyä. Hän huolehtii erityisesti työn yleisestä suunnittelusta ja järjestämisestä jaostolla sekä työskentelyn tuloksellisuudesta. Hänen tulee valvoa oikeusperiaatteiden soveltamisen ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta jaoston ratkaisuissa.
Jaoston puheenjohtajan ollessa estynyt hänen tehtäviään hoitaa virassa vanhin virantoimituksessa olevista jaoston markkinaoikeustuomareista.
31 §

Hallintoasiat

Ylituomari ratkaisee markkinaoikeudelle kuuluvat hallintoasiat.
Ylituomari voi määrätä, että asia, joka koskee lausunnon antamista lainsäädäntöasiassa tai lainsäädäntöaloitteen tekemistä, käsitellään ja ratkaistaan täysistunnossa.
Ylituomarin oikeudesta siirtää hallintoasia muun virkamiehen ratkaistavaksi määrätään markkinaoikeuden työjärjestyksessä.

4 luku

Erinäiset säännökset

32 §

Ylituomarin virkavapaus

Ylituomari voi ottaa virkavapautta enintään 30 päivää vuodessa. Tämän yli menevältä ajalta virkavapauden myöntää korkein hallinto-oikeus.
Ylituomarin ollessa estynyt hoitamasta virkaansa vuosiloman vuoksi tai enintään 30 päivän ajan muusta syystä hänen sijaisenaan toimii virassa vanhin virantoimituksessa olevista markkinaoikeustuomareista tai työjärjestyksessä sijaiseksi määrätty markkinaoikeustuomari, jollei jäljempänä toisin säädetä.
Markkinaoikeuden toimiessa jaostoihin jakautuneena ylituomarin sijaisena toimii virkaiältään tehtävässä vanhin virantoimituksessa oleva jaoston puheenjohtaja. Jaoston puheenjohtajienkin ollessa estyneitä ylituomarin sijaisena toimii virassa vanhin virantoimituksessa olevista markkinaoikeustuomareista tai työjärjestyksessä sijaiseksi määrätty markkinaoikeustuomari.
33 §

Markkinaoikeustuomarin ja markkinaoikeusinsinöörin virkavapaus ja viranhoito

Ylituomari myöntää enintään vuoden virkavapauden markkinaoikeustuomarille ja markkinaoikeusinsinöörille. Vuotta pidemmäksi ajaksi virkavapauden myöntää korkein hallinto- oikeus. Ylituomarin tulee antaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle lausunto markkinaoikeustuomarin ja markkinaoikeusinsinöörin virkavapaushakemuksesta, kun päätösvalta virkavapauden myöntämisestä kuuluu korkeimmalle hallinto-oikeudelle.
Markkinaoikeustuomarin ja markkinaoikeusinsinöörin viran hoitamisesta virkaa täytettäessä ja virkavapauden aikana sekä nimittämisestä määräajaksi säädetään tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa.
34 §

Markkinaoikeussihteerin virkavapaus ja viranhoito

Ylituomari päättää virkavapauden myöntämisestä markkinaoikeussihteerille ja viran hoitamisesta virkavapauden aikana ja sinä aikana, jonka viran täyttäminen kestää, sekä nimittämisestä määräajaksi virkasuhteeseen.
35 §

Virkasyyte

Markkinaoikeuden jäsentä ja asiantuntijajäsentä sekä markkinaoikeussihteeriä syytetään virkarikoksesta Helsingin hovioikeudessa.
36 §

Työjärjestys

Tarkemmat määräykset lainkäyttö- ja hallintoasioiden käsittelystä ja muusta työskentelyn järjestämisestä markkinaoikeudessa annetaan markkinaoikeuden työjärjestyksessä. Ylituomari vahvistaa työjärjestyksen henkilöstöä kuultuaan.
Markkinaoikeuden on toimitettava työjärjestyksensä tiedoksi oikeusministeriölle, korkeimmalle oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle.
37 §

Asiantuntijajäsenen palkkio

Asiantuntijalle maksetaan valtion varoista kohtuullinen palkkio, kohtuullinen korvaus ansionmenetyksestä sekä matkakustannusten korvaus ja päiväraha.
Oikeusministeriö vahvistaa asiantuntijajäsenen palkkion ja korvausten tarkemmat perusteet ja määrät.

5 luku

Voimaantulo

38 § Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2013.
Tällä lailla kumotaan markkinaoikeuslaki (1527/2001).
Mitä muussa laissa tai asetuksessa säädetään markkinatuomioistuimesta ja kilpailuneuvostosta, koskee tämän lain voimaan tultua markkinaoikeutta.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 124/2012, LaVM 15/2012, EV 158/2012

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

8.5.2015/571:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2015.
Tämän lain voimaan tullessa markkinaoikeustuomarin virkaan nimitettynä oleva on kielitaitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten osalta edelleen kelpoinen siihen virkaan, johon hänet on nimitetty. Määräaikaiseen markkinaoikeustuomarin virkasuhteeseen nimitettynä oleva on kielitaitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten osalta kelpoinen virkasuhteensa loppuun.
Sen arvioinnissa, onko markkinaoikeudessa riittävä määrä 4 a §:ssä tarkoitettuja virkoja, voidaan ottaa huomioon ne virat ja määräaikaiset virkasuhteet, joihin on tämän lain voimaan tullessa nimitettyinä henkilöt, jotka täyttävät tuomareiden nimittämisestä annetun lain 12 §:n 2 momentissa säädetyt kielitaitovaatimukset.
HE 224/2014, LaVM 28/2014, EV 328/2014