Финляндия

1 ~ ~ 1,.- ;

Pr 601 2012 Pr 600 ULOSOTTO

· Rikosasiassa annetun päätöksen täytäntöönpanosta ks. Rikosoi- keudelliset seuraamukset ja niiden täytäntöönpano, Ri 200.

Ulosottomenettely

Pr 601 Ulosottolaki 3.12.1895/37

L 15.6.1984/461- HE:41/l984; L 24.8.1984/636 -l:IE:.l90/1983; L 14.12.1984/867 - HE:161/1984, L 20.12.1985/1016 '- HE:200/ 1985; L 13.6.1986/470- HE:234/1985; L 10:7.1987/658- HE:127/ 1984; L 27.11.1987/897 - HE:36/1987; L 26.8.1988/773 - HE:53/ 1988; L 11.11.1988/939 - HE:4/1988; L 8.2.19911245 -HE:139/1990; L 26.4.1991/764- HE:10211990; L 17.5.1991/829- HE:104/1990; L 22.7.199111055- HE:15/1990; L 22.7.199111066- HE:179/1990; L

,20.12.1991/1634- HE:50/1991; L 23.10.19921968- HE:202/1991; L 18.12.199211422- HE:l31/1992; L 30.12.199211586- HE:18l/1992; L 8.1.1993/13 - HE:261/1992; L 28.6.1993/600.- HE:79/1993; L 12.4.1995/551- HE:120/1994.

Valtiosäätyjen esityksestä en säädetty:

1 luku. Ulosottoviranomaisista Luvun otsake on muutettu näin kuuluvaksi L:lla 18.5.1973/389. Ks. A ulosottoviranomaisten tehtävien hoitamisesta eräissä tapa-

uksissa 6.6.1947/466. 1 §. Ulosottoasioita käsittelee ja tutkii ulosoton-

haltija. Ulosotonhaltijana on lääninhallitus. (18.12. 1992/1422)

2 mom. on kumottu L:lla 14.12.1984/867. Ulosotonhaltijana Ahvenanmaan maakunnassa on

lääninhallitus. (14.12.1979/899) 2 §. (29.6.1961/366) Toimeenpanijana ulosotto-

asioissa on, ulosotonhaltijan valvonnan alaisena, ulos- ottomies.

Kaupungissa, jossa on raastuvanoikeus, ulosotto- miehenä on kaupunginvouti. Muualla ulosottomiehe- nä on nimismies. Jos kaupungissa tarvitaan useampia kaupunginvouteja, määrätään näiden luku asetuksel- la. Milloin nimismiespiirissä on ulosottotoimen tehtä- vissä toimiva osastopäällikkö, hän huolehtii ulosotto- miehenä ulosottoasiain toimeenpanostaja hänellä on sama toimivalta kuin nimismiehellä. (13.6.1986/470)

Ulosottomiehen apuna ulosottoasioissa on avustava ulosottomies. Ulosottomies saa tarpeen vaatiessa an- taa yksittäisen täytäntöönpanotehtävän myös muun alaisensa virkamiehen suoritettavaksi. Virkamiehestä on tällöin voimassa, mitä avustavasta ulosottomiehes- tä on säädetty. Lisäksi ulosottomies voi tarvittaessa määrätä alaisensa virkamiehen antamaan perimiskui- tin joko ulosottomiehen tai avustavanulosottomiehen puolesta sekä toimimaan 10 §:ssä mainittuna todista- jana. (20.12.1991/1634)

Ulosottoasiain toimeenpanijasta Ahvenanmaan maakunnassa on säädetty erikseen. (14.12.1984/867)

Ks. L jaA Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirastos- ta 14.12.1979/898 ja 8.2.1985/160; A Helsingin ulosottovirastosta 8.2.1985/159.

3 § on kumottu L:lla 14.12.1984/867. 4 §. (14.12.1984/867) Ulosottomies saa antaa saa-

misen perimisen tai muun täytäntöönpanetehtävän avustavanulosottomiehen suoritettavaksi. Avustavas- ta ulosottomiehestä on tällöin voimassa, mitä ulosot- tomiehestä on säädetty. Avustava ulosottomies ei kui- tenkaan saa:

~~Yrfst}f~~ Ulosottolaki 1 luku

1) d 1 . k ..~lPs t• 1myy ä u osmltattua nnteaa oma1suu La, a usre- kisteriin merkittyä alusta, osuutta siihen tai sen lasti- na olevaa tavaraa, rekisteröityä ilma-alusta, linja- tai kuorma-autoa taikka perävaunua, huoneiston hallin- taan oikeuttavaa asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön osaketta eikä muutakaan ulosmitattua omaisuutta, jonka tiedetään olevan kiinnityksen taikka pantti- tai pidätysoikeuden nojalla velan vakuutena;

2) jakaa 1 kohdassa mainitun omaisu~den kal.~pp~­ hintaa tai muun omaisuuden kauppahmtaa, m1llom eri jakomenettely on 6 luvun 3-5 §:n mukaan tar- peen; ·

3) antaa maksukieltoa saatavan ulosmittauksen pe- rustiella toisen ulosottomiehen toimialueella olevalle, antaa'maksukieltoa palkan ulosmittauksen perusteel- la, siirtää asiaa toisen paikkakunnan ulosottomiehelle eikä pyytää tältä virka-apua; eikä

4) määrätä pakoilevaa velallista tai hänen 3 luvun 34 b §:ssä tarkoitettua edustajaansa noudettavaksi ulosottoselvitykseen, määrätä velallista luovuttamaan kirjanpitokirjoja ja -aineistoa tarkastettaviksi, asettaa 3luvun 34 d §:ssä tarkoitettua sakon uhkaa eikä tehdä hakemusta tämän sakon tuomitsemiseksi. (13.6.1986/ 470)

Ulosottomiehen on valvottava, että avustava ulosot- tomies täyttää 1 momentissa mainitun tehtävänsä asi- anmukaisesti sekä noudattaa hänelle annettuja määrä- yksiä. (27.11.1987/897)

Ks. viite 2 §:n kohdalla ·5 § on kumottu L:lla 13.6.1986/470. 6 - 7 § on kumottu L:lla 14.12.1984/867. 8 §. Ulosotonhaltija olkoon samoJen jäävien alai-

nen, kun oikeudenkäymiskaaressa tuomarista sano- taan.

Ks. OK 13: 1, Pr 101. . 9 §. Ulosottomies älköön ryhtykö asioihin, joissa

hän onjäävillinen. Nämä ovat hänen laillisetjäävinsä: jos hän on riitapuolen kanssa sellaisessa suk~laisuu­ dessa tahi lankoudessa, joka oikeudenkäym1skaaren 13 luvun 1 §:n mukaan on tuon'rarin jäävi; taikka jos hän tahi joku, joka hänen kanssaan on semmoisessa sukulaisuudessa tahi lankoudessa, on asiassa osalli-'< nen tahi muuten saattaa toimituksesta odottaa erin- omaista hyötyä tai vahinkoa; taikka jos hän on asian- osaisen vastapuoli. jos ulosottomiehellä on viran puo- lesta oikeudenkäynti jommankumman riitapuolen kanssa, taikka jos riitapuoli, kun asia jo on vireillä, et- sii riitaa ulosottomiehen kanssa tahi tekee hänelle sa- noilla tai töillä jotakin, siten saattaakseen häntä jäävil- liseksi, älköön sitä jääviksi luettako. . ·

Ulosottomiehen on heti ilmoitettava esteellisyydes- tään ulosotonhaltijalle, jonka on määrättävä hänen si- jaansa toinen ulosottomies. Ulosotonhaltijan pää~ök­ seen esteellisyysasiassa ei saa hakea muutosta vahtta- malla. (14.12.1984/867)

3 mom. on kumottu L:lla 14.12.1984/867. Avustavan ulosottomiehen esteellisyydestä on voi-

massa, mitä 1 momentissa on ulosottomiehestä sää- detty. Avustavan ulosottomiehen on heti ilmoitettava esteellisyydestään ulosottomiehelle. Jos avustava ulosottomies on esteellinen, ulosottomiehen on an- nettava täytäntöönpanotehtävä esteettämän avusta- van ulosottomiehen suoritettavaksi tai suoritettava se itse. (27.11.1987/897)

Ks. viite 2 §:n kohdalla; UlosottoA 1 §, Pr 603. Ulosottomiestä ei katsottu UL 1: 9:n mukaan esteelliseksi toi-

mittamaan ulosmittausta sen saatavan suorittamiseksi, jolle hän \

-----1-

1 i'•

1

1

Ulosottolaki 3 luku

oli KO:ssa velkojan asiamiehenä hakenut tuomion. KKO 1977 II 96. 10 §. (18.5.1973/389) Ulosottomiehellä pitää olla

toimituksessa mukanaan esteetön todistaja. 2 mom. on kumottu L:lla 14.12.1984/867. Irtaimen omaisuuden ulosmittaus saadaan velalli-

sen läsnä ollessa toimittaa ilman todistajaa, jos velalli- nen antaa kirjallisen suostumuksensa siihen.

11 §. Ulosotonhaltijan luona on ulosottoasioista pidettävä eri päiväkirjaa.

Ulosottomies olkoon myös velvollinen pitämään päiväkirjaa kaikista ulosottoasioista, joissa häntä pyy- detään toimimaan.

Tarkemmat määräykset päiväkirjan pitämisestä an- netaan erityisellä armollisella asetuksella.

Päiväkirjan perustuksella annettakoon pyynnöstä kirjallisia todistuksia.

Ks. UlosottoA 2-3 ja 5-7§, Pr 603. · 12 §. Ulosotonhaltijan tulee valvoa, että sen alai-

set ulosottoviranomaiset toimittavat tehtävänsä asian- mukaisesti. (20.12.1991/1634)

Ulosottomiehen ja avustavan ulosottomiehen vel- vollisuudesta korvata virassaan virheellään tai laimin- lyönnillään aiheuttamansa v.ahinko on voimassa, mitä vahingonkorvauslaissa (41.2174) säädetään. (27.11. 1987/897)

Ks. UlosottoA 5 §, Pr 603; VahingonkorvausL, Si 301. 13 §. (12.8.1960/363) Mitä oikeudenkäymiskaa-

ren 14 luvun 7 §:ssä on säädetty järjestysrangaistuk- sen tuomitsemisesta oikeudessa, on vastaavasti sovel- lettava menettelyssä ulosotonhaltijan luona.

Ks. OK 14: 7, Pr 101 ja RVpA 42 §, Ri 102. 14 § on kumottu L:lla 20.12.199111634.

2 luku. Luku on kumottu L:lla 22.7.1991/1055.

3 luku. Yleisiä säännöksiä tuomioiden ja päätösten täytäntöönpanosta

Luvun otsake on muutettu näin kuuluvaksi L:lla 18.5.19731389.

Ks. VeroUL 2 §, Pr 608. 1 §. (18.5.1973/389) Tässä laissa säädetyssä jär-

jestyksessä pannaan täytäntöön: . 1) tuomioistuimen tuomio tai päätös riita-asiassa,

taikka muussa yksityisoikeudellista kysymystä koske- vassa asiassa, sekä myös maksamismääräys ja tuoma- rin antama väliaikainen määräys, jota lain mukaan on noudatettava;

2) tuomioistuimen päätös rikosasiassa siltä osin kuin siinä on tuomittu suoritettavaksi jollekulle kor- vausta tai muuta;

3) sovinto, jonka tuomioistuin ·on vahvistanut; 4) välitystuomio, josta säädetään välimiesmenette-

lystä annetussa laissa tai jota muuten lain nojalla on noudatettava, sekä sellaisella välitystuomiolla vahvis.., tettu sovinto;

5) ulosotonhaltijan päätös, jolla maksuvelvollisuus on jollekulle määrätty, ja muu ulosottoasiassa annettu päätös; · ·

6) päätös, jonka hallintotuomioistuin, valtioneu- vosto, ministeriö, keskusvirasto tai lääninhallitus on antanut, mikäli päätöksen sisältö on sellainen kuin 2, 4 tai 5 §:ssä tarkoitetaan;

7) muun kuin 6 kohdassa .. tarkoitetun hallintovi- ranomaisen sellainen päätös; jonka täytäntöönpanosta tämän lain mukaisessajärjestyksessä on muussa laissa erikseen säädetty;

2013 Pr. 601 8) ulkomailla annettu tuomio tai välitystuomio,

joka lain mukaan pannaan täytäntöön Suomessa; sekä 9) sitoumus tai saamistodiste, jonka täytäntöönpa-

nosta tässä laissa säädetyssä järjestyks~sä on muuten laissa erikseen säädetty.

Veroja, julkisia maksuja ja muita julkisoikeudellisia tai niihin rinnastettavia rahasaamisia ulosotettaessa, sakkorangaistusta sekä eräitä muita rikosoikeudellisia seuraamuksia, pakkokeinona kåytettyä uhkasakkoa ja valtiolle maksettavaksi tuomittuja korvauksia koske- vassa ulosottotoimin tapahtuvassa täytäntöönpanossa samoin kuin lapsen huoltoa tai luovuttamista huolta- jalleen taikka tapaamisoikeutta koskevan tuomion täytäntöönpanossa noudatetaan, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty, soveltuvin osin tämän lain säännöksiä. (4.7.1975/525)

Täytäntöönpanossa, joka perustuu ulkomailla an- nettuun tuomioon tai välitystuomioon taikka kohdis- tuu osamaksukaupalla myytyyn irtaimeen esineeseen, on tämän lain säännösten lisäksi ja osaksi niistä poi- keten noudatettava, mitä muualla laissa on erikseen säädetty. . ·

Mitä tässä laissa säädetään tuomiosta, koskee täy- täntöönpanossa soveltuvin osin myös päätöstä, väli- päätöstä ja määräystä, välitystuomiota sekä muuta 1 momentin mukaan täytäntöönpanon perusteeksi kel- paavaa asiakirjaa. . .

Ks. OK 7:1-3, Pr 101; SakkoTpL 3 § 2 mom. ja 6 §, Ri 216 ja SakkoTpA 1, 9, 24, 65 ja 66 §, Ri 217; L lapsen huoltoa tai tapaa- misoikeutta koskevan tuomion täytäntöönpanosta, Si 219.

Ks. myös UL 3: 13, 15, 16, 17 ja 18; L valtiontalouden tarkastuk- sesta 17 §, Va 505; OsuuskuntaL 146 §, Yr 105; L osamaksukau- pasta 16 §, Si 506; L työtuomioistuimesta 36 §, Ty 210.

Ulkomaan tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanoon nähden ks. L Suomen ja ulkomaan viranomaisten yhteistoiminnasta oikeu- denkäynnissä ·sekä ulkomaan tuomioistuimen päätöksen täytän- töönpanosta eräissä tapauksissa, Pr 710; L tavaran kansainvälisessä tiekuljetuksessa käytettävästä rahtisopimuksesta Genevessä 19 päi- vänä toukokuuta 1956 tehdyn yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja sanotun yleissopimuksen soveltamisesta 1.6.1973/667, 7 §; L aluksista aiheutuvista öljyvahingoista johtu- vasta vastuusta 19 §, Ym 424. ·

Elatusavusta tehty sopimus, jonka sosiaalilautakunta on vahvista- nut, voidaan panna täytäntöön niinkuin lainvoimainen tuomio, L lapsen elatuksesta 8 §, Si 225. ,

Työttömyysvakuutusmaksu saadaan ulosottaa ilman tuomiota tai päätöstä. TyöttömyyskassaL 33 §,Ra 219.

Vakuutusmaksu ja lisämaksu ovat eräissä tapauksissa pakkotäy- täntökelpoisia ilman tuomiota tai päätöstä. VakuutussopimusL 40 §, Ra 201; VakuutusyhtiöL 10: 7, Ra 204.

Saatavan, joka velallisen konkurssissa on maksettavaksi vahvis- tettu, on saamamies sen nojalla oikeutettu saamaan muistakin ve- lallisen varoista kuin konkurssipesästä. SOO p 19.11.1890, T 1891 s. 84.

Sellaisen saatavan ulosmittaus, joka ei perustu juoksevaan vel- kakirjaan tai muuhun siihen verrattavissa olevaan asiakirjaan, on toimitettava velallisen luona sillä paikkakunnalla, missä hänen asuntonsa on. KK0:1931-l-49. . ·

Kun ulosotonhaltijalta pyydetään täytäntöönpantavaksi tuo- miota tai päätöstä, jolla maksuvelvollisuus on jollekulle määrät~, on tuollainen pyyntö tehtävä velallisen kotipaikan ulosotonhalti- jalle tai, jos ulosmitattava omaisuus on muualla, sen paikkakun- nan ulosotonhaltijalle. KK0:1932-I-21.

Tuomiota, jolla takaaja on yhteisvastuullisesti velallisen kanssa tuomittu maksuvelvolliseksi ja joka sitten, takaajan suoritettua sen sisällyksen yelkojalle, on siirretty takaajalle, ei takaaja enää voi antaa panna täytäntöön velallista vastaan. KK0:1933-I-91.

·Kolmannelle henkilölle siirretty tuomio, jolla avioliiton ulko- puolella syntyneelle lapselle on tuomittu elatusapua; ei ole täytän- töönpantavissa. Lapsen äidille tuomittujen korvausten kohdalta

·samaa tuomiota ei ole vanhentuneena pantu täytäntöön. KK0:1941-II-29, D 1942 s. 29.

Puoliso, joka oli avioerotuomiossa velvoitettu maksamaan toi- selle puolisolle tämän huollettavaksi uskottuja lapsia varten kuu- kausittain elatusapua, ei ollut, kun tuomio.ssa~i ollut toisin mää- rätty eivätkä asianosaiset olleet muusta sopmeet, vap~utun1l~ ~~­ suvelvollisuudestaan siitäkään ajalta, jona lapset ohvat vaha1ka1-

Pr 601 2014 sesti asuneet hänen luonaan. KK0:1975-II-17. . Avioliittolain mukainen puolison elatusvelvollisuus oli ensisi- jainen verrattuna lapsen elatuksesta annetun lain mukaiseen van- hemman elatusvelvollisuuteen. Tuomio, jolla toinen vanhemmista oli velvoitettu suorittamaan lapselle elatusapua, menetti sen vuok- si täytäntöönpanokelpoisuutensa lapsen solmiessa tuomioon pe- rustuvan elatusvelvollisuuden kestäessä avioliiton. KK0:1982-II- 51.

AULapsiL:n nojalla annettu elatusaputuomio on täytäntöön- pantavissa elatusvelvolliselle määrätyn elatusvelvollisuuden täyt- tämiseksi hänen kuolemansa jälkeiseltä ajalta. KK0:1963-II-28, Lm 1964 s. 113.

Päätöstä, jolla maksuvelvollisuus on määrätty jollekulle itse- kohtaisesti, ei voida tämän kuoltua panna täytäntöön hänen oi- keudenomistajiaan vastaan. KK0:1940-II-238. 2 §. Ulosottomiehellä on valta, ilman ulosotonhal-

tijan määräystä, panna täytäntöön lainvoimainen tuo- mio:

1) kun tappiopuoli on velvoitettu maksamaan ra- haa tahi tavaraa;

2) kun joku on velvoitettu toiselle antamaan vissi irtain omaisuus;

3) kun oikeus on antanut takavarikko-määräyksen tahi hukkaamiskiellon;

4) [kun tuomio koskee palkollisen muuttamista palvelukseen tai siitä pois;]

5) kun joku on velvoitettu luovuttamaan kiinteä omaisuus taikka kun tuomio koskee majanmuuttoa; ja .

6) kun tuomio muuten velvoittaa tappiopuolen jo- takin täyttämään, sillä uhalla että, jos hän niskoittelee, vastapuoli saa sen toimituttaa.

Miten 1 ja 3 kohdassa mainittu tuomio on pantava täytäntöön, säädetään 4, 5 ja 6 sekä 7luvussa.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, ulos- ottomies voi ilman ulosotonhaltijan määräystä panna täytäntöön yleisen tuomioistuimen oikeudenkäyruis- kaaren 7 luvun säännösten nojalla antaman turvaa- mistoimipäätöksen. (22.7.1991/1066)

Kuitenkin 4 ja 5 §:ssä tarkoitettuihin toimenpitei- siin voidaan ryhtyä ainoastaan ulosotonhaltijan mää- räyksestä. (22.7.1991/1066)

Ks. TyösopimusL, Ty 101; PoliisiL 48 §, Ri 303 a; jakoL 278, 279 ja 281 §, Ym 102.

Ulosottomiehen oikeudesta metsäkiinnityksenhaltijan pyynnöstä toimittaa metsän ostajalle tai hakkaajalle hakkuukielto sekä panna jo hakatut puut takavarikkoon ks. MetsäkiinnitysL 4-10 §, Si 617.

Kun tuomio UL 3 luv. 2 §:n 6 kohdan mukaan pannaan täytän- töön, voi ulosottomies samalla ulosottaa niskoittelevalta täytän- töönpanokustannukset, mikäli ne ovat kohtuulliset, mikä seikka on ulosottomiehen harkittava. KK0:1938-II-507, D 1939 s. 1.

Avioerojutussa AL 81 §:n nojalla annettu määräys asumisesta yhteisessä kodissa on, vaikkei pääasiaa olekaan lainvoimaisesti rat- kaistu, ulosottomiehen täytäntöönpantavissa. Ulosotonhaltijan ei olisi pitänyt ottaa asiaa koskevaa hakemusta tutkittavakseen. KK0:1952-II-79, D 1953 s. 46. 3 §.. jos ulosottomiehellä ei ole 2 §:n säännösten

mukaista valtaa ilman erityistä määräystä panna lain- voimaista tuomiota täytäntöön, olkoon ulosotonhalti- jan asia määrätä täytäntöönpane ja miten se on toimi- tettava, noudattaen mitä 4 ja 5 §:ssä sanotaan.

jos täytäntöönpanosta on tuomiossa määräys taikka laissa eri säännös, noudatettakoon niitäkin.

4 §. (29.7.1948/576) jos tuomio sellaisessa tapa- uksessa, kuin 3 §:ssä tarkoitetaan, velvoittaa tappio- puolen jotakin täyttämään, ja jos toinenkin saattaa sen tehdä, olkoon ulosotonhaltijalla oikeus valtuuttaa voittopuoli vastapuolen kustannuksella se tekemään tahi toisella teettämään. jos ainoastaan tappiopuoli voipi sen tehdä, pakotettakoon hänet siihen uhkasa- kolla taikka vankeudella.

Ulosottolaki 3 luku

jos joku on velvoitettu kirjoittamaan kauppakirja tahi muu asiakirja taikka antamaan suostumus, hy- väksyrnys tai muu senkaltainen lausuma, olkoon tuo- miolla sen saatua lainvoiman, sama: vaikutus, kuinjos velvoitus olisi täytetty.

Ks. UL 3: 18. Vrt. A vapaaehtoisista huutokaupoista 6 §, Si 507; MaanvuokraL 38, 56, 62 ja 76 §, Si 629; KS 106 §, Pr 506.

Osakeyhtiölle asetettiin uhkasakko. KKO 1924 p II 1065, T 1924 s. 351; KK0:1937-II-14.

Maistraatin lapsen tapaamista koskevan päätöksen täytäntöön- panoasiassa asettama uhkasakko voitiin tuomita maksettavaksi, vaikkei sitä koskeva päätös ollut lainvoimainen. Se seikka, että osapuolten välisessä, myös tapaamista koskevassa toisessa täytän- töönpanoasiassa, suoritusvelvolliselle oli sittemmin asetettu toi- nenkin uhkasakko, ei ollut esteenä ensiksi asetetun uhkasakon tuomitsemiselle, mutta teki tarpeettomaksi jälleen uuden uhkasa- kon asettamisen. KK0:1976-II-15.

Osakeyhtiön kanteesta oli sen hallitukseen aikoinaan kuulu- neet henkilöt velvoitettu sakon uhalla luovuttamaan yhtiölle eräät asiakirjat. Kun tätä luovutusvelvollisuutta ei ollut täytetty, yhtiö oli uudessa kanteessa vaatinut mainittujen henkilöiden tuomitse- mista asetettuun uhkasakkoon ja veivoittamista ankarammalla uhalla täyttämään sanotun velvoituksen. Koska kysymys asiakirjo- jen luovuttamisvelvollisuuden täyttämisestä ja vaatimus uhkasak- koon tuomitsemisesta kuuluivat ulosottoviranomaisten käsiteltä- viin, kanne jätettiin tutkimatta. KK0:1958-II-63, Lm 1959 s. 214 ja D 1959 s. 30. 5 §. (29.7.1948/576) Jos tappiopuolta on tuomion

kautta kielletty jotakin tekemästä taikka estämästä toista jotakin tekemästä ja jos hän kiellon rikkoo, ol- koon ulosotonhaltijalla valta tuomita hänet, joka ker- ta kuin hän sen tekee, uhkasakkoon; määrätköön

·myös, jos sopivasti käy laatuun, sellaiseen toimeen ryhdyttäväksi, että kiellon rikkominen estyy. ·

Ellei tappiopuoli ota uhkasakosta ojentuakseen, määrätköön ulosotonhaltija hänet oikeudessa syytet- täväksi; ja saakoon oikeus silloin tuomita hänet van- keuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Uhkasakkoon, josta tässä ja 4 §:ssä säädetään, tuo- mitaan määrämarkoin.

Ks. UL 3: 18. Vn. L asiakirjain kuolettamisesta 9 §, Si 416; YhdL 34 §, Si 126. .

6 §. Mitä ulosotonhaltija 4 ja 5 §:n mukaan on määrännyt, on ulosottomiehen kautta tappiopuolelle ilmoitettava.

Jos täytäntöönpanossa, jota voittopuoli 4 §:n mu- kaan toimituttaa, tehdään vastarintaa taikka jos täy- täntöä muuten estetään, antakoon ulosottomies, pyynnöstä, virka-apua esteen .poistamiseksi.

7 §. (18.5.1973/389) Milloin alioikeuden tai hovi- oikeuden ensimmäisenä oikeusasteena antamaan pää- tökseen tai tuomioon, jossa joku on velvoitettu toisel- le jotakin maksamaan, haetaan muutosta, saa ulosot- tomies ilman ulosotonhaltijan määräystä toimittaa ulosmittauksen velalliselta, jollei tämä aseta panttia tai takausta maksettavaksi tuomitusta määrästä. Ulos- mitattua omaisuutta ei kuitenkaan ilman velallisen suostumusta saa myydä ennen kuin tuomio on saanut lainvoiman. Mikäli omaisuus on pilaantuvaa, pian hä- viävää, arvossaan nopeasti alenevaa tai kovin kallis- haitoista, ulosottomiehen tulee, jos velkoja pyytää ja asettaa vakuuden kuluista ja vahingosta, toimittaa omaisuuden myyminen. (28.12.197911075)

2 mom. on kumottu L:lla 28.12.1979/1075. jos kuolleen henkilön velasta on toimitettu ulos-

mittaus kuolinpesässä eikä velkojalla ollut pantti- tai pidätysoikeutta ulosmitattuun omaisuuteen, ei omai- suutta saa myydä, ennen kuin kuukausi on kulunut perunkirjoituksesta tai sen määräajan päättymisestä tahi, milloin pesä on pesänselvittäjän hallinnossa, en- nen kuin velkojain kanssa on tehty sopimus heidän

"1 ' :{1.;.

rja. q- lO-

os

07;

T

:in- '5i, että 3,n- oi- :on sa-

lu- äät ,tiö se- 1lla jo- lk- tä- 14

Jn ;tä )1- :r- 'm :n

n, :t- n-

o-

.6;

m le

u- y- :s,

'i- ä- :1- :t-

aa ia s- :n Jt ä- s- ja aa

s- ai ti- ut tä

: n- in

Ulosottolaki Jluku

tyydyttämisestääri, ellei kuolinpesän hallinto anna myyntiin suostumustaan tai omaisuus ole sen laatuis- ta kuin 1 momentissa sanotaan.

Kertyneiden varojen nostamisesta säädetään 6 lu- vussa.

Ks. L lapsen elatuksesta 16 §, Si 225; VekseliL 95 §, Si 408 ja KS 113 §, Pr 506. Vrt. UL 3: 11 ynnä viite ja 3: 17.

Alioikeuden päätöksellä tuomitun maksuvelvollisuuden täy- täntöönpanon estämiseksi UL 3: 7 mukaan annettu takaussitou- mus on, hovioikeuden kumottua alioikeuden päätöksen, katsottu rauenneeksi, vaikka takauskirja edelleen on ulosottomiehen hal- lussa silloin, kun KKO:den. tuomio, jolla HO:den tuomio on ku- mottu ja alioikeuden päätös vahvistettu, annetaan. KKO:l933-I- 47. .

Hovioikeuden tutkittavaksi alistettu alioikeuden päätös, jolla syytetty on tuomittu suorittamaan vahingonkorvausta, ei ole sel- lainen alioikeuden päätös, jota UL 3: 7 tarkoittaa. 500 p 6.8.1915, T 1915 s. 380. . . 8 §. Kun joku on velvoitettu antamaan toiselle jo-

kin irtain omaisuus, saakoon ulosottomies, vaikka muutosta tuomioon haetaankin, panna sen täytän- töön, jos voittopuoli asettaa pantin tahi takauksen ta- varan takaisin antamisesta; ellei hän voi vakuutta hankkia, pankoon ulosottomies, jos voittopuoli pyy- tää, tavaran takavarikkoon.

2 mom. on kumottu L:lla 22.7.1991/1066. Ks. TyösopimusL, Ty 101. .r 9 §. Sellaisessa riidassa annetun tuomion, joka

koskee hyyryläisen majanmuuttoa taikka jonkun vei- voittamista luopumaan viljelemästään toisen maasta, pankoen ulosottomies täytäntöön, vaikkei se olisi- kaan saanut lain voimaa, jos voittopuoli panee pantin tahi takauksen vahingonkorvauksesta, johon hänet ehkä velvoitetaan, jos tuomio muuttuu.

Ks L yrityksen saneerauksesta 21 §, Pr 40; L yksityishenkilön vel- kajärjestelystä 18 §, Pr 41..

10 §. Kun muussa asiassa paitsi niissä, jotka 7- 9 §:ssä mainitaan, se, mitä tuomio koskee, on sem- moista, että tuomion täytäntöönpane ei tee muutok- senhakua hyödyttömäksi, saakoon ulosotonhaltija, jos asetetaan pantti tahi takaus niinkuin viimemaini- tussa pykälässä on sanottu, määrätä tuomion panta- vaksi täytäntöön, vaikka siihen muutosta haetaankin.

11 §. Siitä, miten päätös konkurssiasiassa, niin myös tuomio vekseliasiassa on pantava täytäntöön, muutoksenhaun sitä estämättä, olkoon voimassa mitä erittäin on säädetty.

Ks. KS 113 §, Pr 506 sekä VekseliL 95 §, Si 408 ja ShekkiL 73 §, Si 409.

l2 §. (18.5.1973/389) Mitä 2-6 §:ssä on säädetty lainvoimaisen tuomion täytäntöönpanotavasta; nou- datetaan siinäkin täytäntöönpanossa, joka saa tapah- tua ennen kuin tuorriio on saanut lainvoiman.

Ylempi tuomioistuin voi muutoksenhaun johdosta, joko vastapuolelle ehkä aiheutuvista kuluista ja vahin- gosta asetettavaa· vakuutta vastaan taikka ilman va- kuutta, kokonaan tai joltakin osalta kieltää lainvoimaa vailla olevan tuomion täytäntöönpanon taikka määrä- tä sen keskeytettäväksi.

jos täytäntöönpane kielletään tai määrätään ·kes- keytettäväksi, on asiassa ehkä toimitettu ulosmittaus peruutettava, milloin ylempi tuomioistuin niin mää- rää. jos omaisuus on pilaantuvaa, arvoltaan alenevaa tai kallishoitoista, on täytäntöönpane peruutettava, mikäli velkoja ei ennakolta maksa hoitokuluja sekä aseta vakuutta vastapuolelle ehkä aiheutuvista kuluis- ta ja vahingosta. .

Muutoksenhakutuomioistuimella oli oikeus viran puolesta UL 3 luvun 12 §:n 2 ja 3 mom:n nojalla kieltää asumuseropäätöksessä toiselle puolisolle myönnetyn lapsen luonapito-oikeuden täytän- töönpane sekä määrätä keskeytettäviksi vireillä olevat täytäntöön-

2015 Pr ·601 panetoimet ja peruutettaviksi toimitetut ulosmittaukset. KKO: 1975-11-41. l3 §. (18.5.1973/389) Oikeudenkäymiskaaren l2

luvun tai tämän lain mukaan nostettu takaisinsaanti- kanne ei estä täytäntöönpanoa. Tuomioistuin, jossa sellainen kanne on vireillä voi kuitenkin kieltää täy- täntöönpanon tai määrätä sen keskeytettäväksi. jollei kihlakunnanoikeus ole koolla, kihlakunnantuomari voi väliaikaisesti antaa sellaisen kiellon tai määräyk- sen, kunnes kihlakunnanoikeus kokoontuu ja päättää asiasta. ·

Hovioikeuden tuomio, johon saadaan hakea muu- tosta ainoastaan, jos korkein oikeus myöntää siihen luvan, pannaan niin ikään täytäntöön huolimatta siitä, että valituslupaa on pyydetty. Korkein oikeus voi kui- tenkin kieltää täytäntöönpanon tai antaa määräyksen sen keskeyttämisestä. Hakijan oikeudesta nostaa ulosotossa kertyneet varat säädetään 6 luvun 1 §:n 2 momentissa. (13.6.1986/470)

Tuomion purkamista tai menetetyn määräajan pa- lauttamista koskeva hakemus taikka kantelu tuomio- virheen nojalla ei estä täytäntöönpanoa. Sellaista ha- kemusta tai kantelua käsitellessään voi tuomioistuin kuitenkin antaa 1 ja 2 momentissa tarkoitetun kiellon tai määräyksen. · , . · · .

L 13.6.1986/470 tuli voimaan l.l.1987.jos hakemus hovioikeu- den tuomion täytäntöönpanosta on jätetty ulosottomiehelle ennen si- tä, täytäntöönpanossa noudatetaan kuitenkin aikaisemman lain sään- nöksiä.

Ks. OK 12: 13, Pr 101; UL 5: 45 ja 6:. 14. :~. 14 §. Kun tuomio, jonka nojalla ulosmittaus, ta-

kavarikko tahi muu täytäntöönpane on tapahtunut, muutetaan tai kumotaan, on täytäntöönpano,· vaikka myöhemmästä päätöksestä valitetaankin, peruutetta- va, jos se käy päinsä; ja korvatkoen täytäntöönpanon hakija kaiken vahingon; olkoon myös, jos hän on saa- nut jotakin nostaa tahi ottaa haltuunsa, velvollinen antamaan sen heti tuloineen tai tuotteineen vastapuo- lelle takaisin. jos hän on rahaa nostanut, .maksakoon siitä korkoa kuusi sadalta vuodessa siitä päivästä luki- en, jona rahat ulosottomiehelle tulivat.

jos on pantu täytäntöön tuomio, jolla toisen maata viljelevä on velvoitettu siitä luopumaan, tahi joku, jol- la on asumus toisen talossa; määrätty muuttamaan sii- tä pois, älköön kuitenkaan, myöhemmin annetun pää- töksen johdosta, täytäntö peräytykö, ennenkuin pää- tös on saanut laillisen voiman tahi lopullinen tuomio asiasta on annettu.

Ylempi tuomioistuin voi, milloin se palauttaa jutun alempaan tuomioistuimeen uudelleen käsiteltäväksi tai siirtää sen toiseen alempaan tuomioistuimeen, määrätä, että jo tapahtunut täytäntöönpane pysyy voi- massa kunnes alempi tuomioistuin on käsitellyt ja rat- kaissut jutun ja uusi tuomio saatetaan täytäntöönpan- tavaksi. Erityisistä syistä voi alempi tuomioistuin en- nen asian ratkaisemista määrätä täytäntöönpanon pe- ruutettavaksi. jos alempi tuomioistuin asianosaisen poissaolon tai muun syyn vuoksi jättää jutun silleen- sä, täytäntöönpane on peruutettava. (18.5.1973/389)

Ulosottolain 3 luvun 14 §:n l momentissa tarkoitettuun raho- jen palautukseen sovellettiin korkolain 4 ja 6 §:n säännöksiä vii- västyskorosta siitä lukien kun sanottu palautus oli viivästynyt. KKO:l987:50.

Ulosottomies ei ollut oikeutettu ilman ulosotonhaltijan määrä- ystä peruuttamaan väliaikaista, lainvoimaa vailla olevainpäätösten nojalla tapahtunutta täytäntöönpanoa, jossa velkoja olisaanut ker- tyneet varat haltuunsa. KKO p 7.4.1927, Lm 192s-s~l88.

Ulosmittaus, joka on toimitettu alioikeuden. päätöksen nojalla, jonka hovioikeus on kumonnut, mutta korkein oikeus vahvista-

Pr 601 2016 nut, ei ole hovioikeuden ratkaisun johdosta rauennut. KKO:1936- ll-102.

Ulosottomies oli ulosotonhaltijan määräyksestä alioikeuden lainvoiman saaneen päätöksen perusteella ulosmitannut elatus- apuun velvoitetulta alioikeuden määräämän elatusavun määrätyltä ajalta ja "luovuttanut sen elatusapuun oikeutetulle. Sittemmin to- dettiin KKO:n päätöksellä, joka oli annettu ulosmittausta koske-- van valituksen johdosta, että ulosmittaukseen ei ollut ollut laillista oikeutta. Elatusmaksun suoritukseen veivoitetun pyynnöstä toi- mitti ulosottomies sen jälkeen ulosmittauksen elatusapuun oikeu- tetun luona aikaisemmin toimittamansa täytäntöönpanon oikaise- miseksi. Ulosottomies ei ollut ollut oikeutettu oikaisemaan edellä- mainittua täytäntöönpanotointa eikä siis myöskään toimittamaan puheena olevaa ulosmittausta ilman ulosotonhaltijan määräystä. KK0:1944-l-9.

Kun KO:n valtiolle menetetyiksi tuomitsemista säännöstelyri- koksen tuottaman taloudellisen hyödyn ja säännöstelymääräysten vastaisesti käsitellyn omaisuuden arvon määristä, jotka oli suori- tettu ulosottomiehelle tämän kehoituksesta, oli, HO:n alennettua niitä, osa suoritettu takaisin, oli takaisin maksettavalle määrälle suoritettava korkoa 6 prosenttia maksupäivästä takaisinmaksupäi- vään. Hakemus koron suorittamisesta oli käsiteltävä hallinnolli- sessa järjestyksessä ja lääninhallituksessa ilman lääninoikeusme- nettelyä. KH0:1959-l-5.

_15 §. Sovinto, jonka oikeus on vahvistanut, pan- naan täytäntöön siinä järjestyksessä, kuin laillisen voi- man saaneesta tuomiosta on säädetty.

Ks. OK 20: 2, Pr 101. Kun asumuserojutussa, jossa ei ollut ollut kysymys puolison

veivoittamisesta luovuttamaan hallussaan oleva omaisuus osituk- seen, puolisoiden. asumuseron varalta tekemän muun muassa osi- tuksen määräajassa toimittamista koskevan sopimuksen ottamisel- la RO:n pöytäkirjaan ei ollut syntynyt ulosottoteitse täytäntöön- pantavissa olevaa sovintoa, puolisoa ei velvoitettu luovuttamaan hallussaan olevaa omaisuutta ositukseen. KK0:1968-II-20. 16- §. (4.2.1928/47) Suomessa annettu välitystuo-

mio, josta säädetään välimiesmenettelystä annetussa laissa (967/92), pannaan yleisen alioikeuden määräyk- sestä täytäntöön niin kuin tuomioistuimen lainvoimai- nen tuomio, jollei välitystuomiota ole tuomioistuimen päätöksellä julistettu mitättömäksi tai kumottu, taikka ylempi viranomainen tai tuomioistuin, jossa on vireillä kanne välitystuomion mitättömäksi julistamisesta tai ku- moamisesta, toisin määrää. (23.10.1992/968) ·

Jos tuomioistuin on kumonnut välitystuomion, ol- koon laki, niinkuin 14 §:ssä on säädetty.

Välitystuomio, jota muuten lain mukaan on nouda- tettava, pannaan niin ikään yleisen alioikeuden mää- räyksestä täytäntöön samoin kuin tuomioistuimen lainvoimainen tuomio, jollei ylempi viranomainen . toisin määrää. (23.10.1992/968)

Ks. L välimiesmenettelystä, Pr 208; VesiL 3: 13, 5: 84, 86 ja 90, Ym 601; A sovittelua sekä riitojen oikeudellista ja välitysoikeudel- lista ratkaisua koskevia säännöksiä sisältävän yleissopimuskirjan voimaansaattamisesta 14.2.1930/89; L ulkomaisten välitystuomioi- den tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevan, New Yorkissa 10.6.1958 tehdyn yleissopimuksen eräiden säännösten hyväksymi- sestä ja sellaisten välitystuomioiden täytäntöönpanosta, Pr 727 jaA sanotun yleissopimuksen voimaansaattamisesta, Pr 728.

Kun välitystuomion täytäntöönpanoa koskevaan hakemukseen ei ollut liitetty tarpeellista selvitystä sen osoittamiseksi, ettei väli- tystuomio välimiesmenettelystä annetun lain 21 §:n mukaan ollut mitätön, olisi ulosotonhaltijan tullut, hakemusta välittömästi hyl- käämättä, varata hakijalle tilaisuus sen täydentämiseen. Kun näin ·ei ollut menetelty eikä ulosotonhaltijan päätöksessä myöskään ol- lut mainittu, mitä lain edellyttämiä selvityksiä puuttui, asia palauc tettiin ulosotonhaltijan uudelleen käsiteltäväksi. KK0:1974-Il-54.

Välitystuomio oli RO:n lainvoimaa vailla olevalla päätöksellä julistettu mitättömäksi. HO ei olisi saanut määrätä välitystuomiota pantavaksi täytäntöön edes siinä tuomittujen välimiehen palkkion ja kulujen osalta. KK0:1981-ll-64.

Ulkomaalainen välitystuomio, joka oli syntynyt UL 3: 16 säätä- mässäjä:rjestyksessä, pantiin täytäntöön. KKO 1923 pII 8, D 1923 !i- 55.

·. 17 §. Kun on pantava täytäntöön ulosotonhaltijan päätös, jolla maksuvelvollisuus on jollekulle määrät- ty, noudatettakoon mitä edellä on säädetty alioikeu- den sellaisessa tapauksessa antamasta tuomiosta.

Ulosottolaki 3 luku

]os ulosotonhaltija on julistanut kiinteän omaisuu- den ulosmitatuksi, niinkuin 2 luvun 17 §:ssä on sa- nottu, älköön sitä myytäkö ennenkuin päätös on saa"" nut laillisen voiman.

18 §. (20.12.1991/1634) Muu ulosottoasiassa an- nettu päätös pannaan täytäntöön valituksesta huoli- matta. Päätöstä, jolla joku on tuomittu sakkoon. tai uhkasakkoon, ei kuitenkaan saa panna täytäntöön en- nen kuin päätös on lainvoimainen. Sen estämättä, mitä edellä on säädetty, saadaan uhkasakon perimi- seksi ulosmitata omaisuutta mutta ulosmitattua omai- suutta ei saa myydä ennen kuin päätös on lainvoimai- nen.

Ks. UlosottoA 5 §, Pr 603 ja HolhousL 76 §, Si 121.

18a §. (18.5.1973/389) Hallintotuomioistuimen sekä valtioneuvoston, ministeriön, keskusviraston ja lääninhallituksen antama päätös, siltä osin kuin sen sisältö on sellainen kuin 2, 4 tai 5 §:ssä tarkoitetaan, sekä sellainen muun hallintoviranomaisen päätös, jonka täytäntöönpanosta tämän lain mukaisessa jär- jestyksessä on muussa laissa erikseen säädetty, pan- naan täytäntöön ulosottotoimin niin kuin riita-asiassa annettu tuomio.

Milloin 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen, jolla joku on velvoitettu maksamaan toiselle jotakin taikka antamaan pois hallustaan irtain esine, haetaan muutosta, päätös pannaan täytäntöön niin kuin riita- asiassa annettu alioikeuden tuomio, joka ei ole saanut lainvoimaa. Muunlainen 1 momentissa tarkoitettu päätös pannaan täytäntöön vasta sen saatua lainvoi- man,jollei siinä ole muutoksenhausta hallintoasioissa annetun lain (154/50) 14 §:n 2 momentin nojalla mää- rätty, että se pannaan täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. (13.6.1986/470)

jos hallintotuomioistuimen tai muun 1 momentissa tarkoitetun hallintoviranomaisen määrätynlaisessa asiassa antaman päätöksen täytäntöönpanosta on lais- sa eri säännos, on sitä kuitenkin noudatettava.

19 §. (20.2.1960/113) jos ulosottomies ei ole sel- villä siitä, kuinka tuomio oikeastaan on pantava täy- täntöön, ilmoittakoon siitä heti ulosotonhaltijalle. jos

.tämä sellaisessa tapauksessa taikka, kun tuomion täy- . täntöönpanoa häneltä haetaan, håvaitsee tuomion niin sekavaksi tai epätäydelliseksi, ettei siitä käy sel- ville, miten asiassa on tuomittu, neuvokoon asianosai- sia tuomiovirheen perusteella kantelemaan tuomios- ta.

jos ulosottomies tai ulosotonhaltija havaitsee, että tuomio sisältää kirjoitus- tai laskuvirheen, osoitta- koon asianosaisen oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 10 §:n mukaisesti pyytämään tuomion oikaisemista.

Ks. OK 24: 10 ja 31: 1, Pr 101.

20 §. (18.5.1973/389) Pantti tai takaus, joka jon- kun on tämän lain mukaan asetettava ja jota vastapuo- li ei ole hyväksynyt, on ulosotonhaltijan taikka, jos va- kuus on asetettava ulosottomiehelle, tämän toimesta arvioitava. Takausmiesten on taattava kunkin omasta ja toistensa puolesta. Jos takaus annetaan yhtetsön tai ulkomaalaisen puolesta, kiinteistön huutokauppa- summasta taikka vastapuolelle aiheutuvien kulujen ja vahingon korvaamisesta, takausmiesten pitää ottaa vastataksensa niin kuin omasta velastaan.

joka tarjoaa panttia, on velvollinen, jos ulosoton- haltija tai ulosottomies niin määrää-;- taHettamaan pan~ tin yleisen rahalaitoksen tai luotettavan henkilön säi-

Ulosottolaki 3 luku

lytettäväksi ja hoidettavaksi. Takauskirja on ulosotto- miehen säilytettävä.

Vakuutta ei vaadita, jos velkajana on valtio tai sen laitos, kansaneläkelaitos, Postipankki, Suomen Pank- ki, muu julkisen valvonnan alainen pankkilaitos, Hel- singin yliopisto, kunta, kuntainliitto, Ahvenanmaan maakunta taikka evankelis-luterilainen kirkko, orto- doksinen kirkkokunta tai niihin kuuluva seurakunta.

20a §. (18.5.1973/389) Tämän lain mukaan ase- tettu pantti sekä takauskirja annetaan asianomaiselle takaisin, kun se oikeus tai vaatimus, jonka turvaami- seksi vakuus on asetettu, on toteutettu taikka tuomi- olla hylätty tai muutoin lakannut.

Milloin ulosottoviranomaiselta vakuutta vastaan nostettujen varojen palauttamisesta, lainvoimaa vailla olevaan tuomioon perustuvan maksuvelvollisuuden täyttämisestä tai kiinteistön huutokauppasummasta on ulosottoviranomaiselle asetettu pantti eikä asian- omainen ulosottomiehen kehotuksesta palauta varoja tai täytä maksuvelvollisuutta, vaikka hän tämän lain tai lainvoimaisen tuomion mukaan on siihen velvolli- nen, saadaan palautettava tai suoritettava määrä ulos- ottaa pantista. Jos sellaisessa tapauksessa on asetettu takaus, asianomaiselta perittävä määrä saadaan ulos- otonhaltijan määräyksestä ulosottaa takaussitoumuk- sen nojalla takausmieheltä, muun kuin omavelkaisen takaussitoumuksen nojalla kuitenkin vain siltä osin kuin asianomaiselta ei ole löytynyt riidattornia ulosot- tokelpoisia varoja.

Jos joku on tuomiolla velvoitettu maksamaan kor- vausta ulosottoasiassa vastapuolelle aiheutuneista ku- luista ja vahingosta ja korvauksen suorittamisen va- kuudeksi on asetettu pantti, korvaus saadaan ulosot- taa pantista niin kuin 2 momentissa on säädetty.

Pantin omistajalla tai takausmiehellä on oikeus kanteella vaatia takaisinsaantia yleisessä alioikeudessa sillä paikkakunnalla, missä täytäntöönpane on tapah- tunut, kuudessa kuukaudessa panttauksen tai takaus- sitoumuksen nojalla toimitetusta ulosmittauksesta lu- kien.

21 §. (18.5.1973/389) Täytäntöönpanoa haetaari asianomaiselta ulosottoviranomaiselta sillä paikka- kunnalla, missä velallinen asuu tai missä hänellä on kotipaikka. Jos täytäntöönpane tarkoittaa määrättyä, muualla olevaa omaisuutta, jonka sijaintipaikka on tunnettu, taikka määrätyssä paikassa tehtävän työn tai toimenpiteen suorittamista, on hakemus kuitenkin tehtävä siellä, missä omaisuus on taikka missä työ tai toimenpide olisi suoritettava. Täytäntöönpanoa, joka koskee määräalaa, haetaan siellä, missä määräalaan kuuluvat tilukset sijaitsevat. Pesäosuuden ulosmittaus toimitetaan siellä, missä perinnönjättäjällä on ollut asunto tai kotipaikka. Milloin velallisella ei ole tun- nettua asuinpaikkaa Suomessa, saa täytäntöönpanoa hakea siellä, missä hän oleskelee tai hänet tavataan taikka hänellä on omaisuutta tai työpaikka. Jollei edel~ lä olevien määräysten mukaan toimivaltaista ulosotto- viranomaista ole, täytäntöönpanoa saa hakea siellä, missä ensimmäisen asteen tuomio on annettu.

Ulosotonhaltijalta haetaan täytäntöönpanoa kirjal- lisesti. Ulosottomieheltä haetaan täytäntöönpanoa suullisesti tai kirjallisesti taikka automaattista tieto- jenkäsittelyä käyttäen sen mukaan kuin asetuksella säädetään. Jos hakemus koskee 1 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetun päätöksen täytäntöönpanoa, ha- kemuksessa on ilmoitettava, mihin säännökseen haki-

2017 Pr 601 jan oikeus saada täytäntöönpane tämän lain mukai- sessa järjestyksessä perustuu. Hakemukseen on liitet- tävä se asiakirja, johon täytäntöönpane perustuu. Ha- kemukset ja asiakirjat saa ulosottoasiassa lähettää ulosotonhaltijalle ja ulosottomiehelle postitse niin kuin asiakirjain lähettämisestä valtion hallintoviran- omaiselle on säädetty. Voittopuolen asia on toimittaa ulosotonhaltijan antama täytäntöönpanemääräys ulosottomiehelle. (20.12.199111634)

Hakijalla, jolla ei ole vakinaista asuinpaikkaa Suo- messa, pitää olla täällä asuva asiamies, jolla on oikeus hänen puolestaan ottaa vastaan täytäntöönpanoa kos- kevat tiedoksiannat ja haasteet. Jollei sellaista asia- miestä ole, ulosottoasiaa koskeva ilmoitus lähetetään hakijalle postitse, mikäli hänen osoitteensa tiedetään: Haaste· saadaan toimittaa hänelle tiedoksi siten, että säädetty jäljennös haasteesta, haastehakemuksesta ja siihen liitetyistä asiakirjoista annetaan ulosotonhalti- jalle, joka on antanut täytäntöönpanomääräyksen, tai ulosottomiehelle; joka on toimittanut täytäntöönpa- non ilman ulosotonhaltijan määräystä. Ilmoitus tuo- mioistuimesta, määräpäivästä sekä siitä, että jäljennös haasteasiakirjoista on mainitun viranomaisen luona vastapuolen saatavana, on haastetta pyytäneen asian- osaisen toimesta julkaistava virallisessa lehdessä ja lä- hetettävä lisäksi postitse vastapuolelle, Jos hänen osoitteensa on tunnettu. Haasteaika on kolme kuu-' kautta siitä _lukien, kun kuulutus on julkaistu ja sitä koskeva ilmoitus lähetetty, niin kuin edellä on säädet- ty. -

4 mom. on kumottu L:lla 20.12.1985/1016. 21a §. (20.12.1985/1016) Jos ulosottomies toteaa;

että tuomio olisi pantava täytäntöön toisella paikka- kunnalla, hänen on siirrettävä asia sen paikkakunnan ulosottomiehelle ja ilmoitettava tälle velallisen olin- paikasta; työpaikasta ja omaisuudesta saadut tiedot. Siirtävän ulosottomiehen on ilmoitettava siirrosta ha- kijalle.

Ks. UlosottoA 1 a §, Pr 603. . . 21 b §. (20.12.1985/1016) Jos velallisella cin omai-

suutta eri paikkakunnilla tai jos tuomio on pan,tava täytäntöön eri paikkakunnilla olevia velallisia vastaan, on sen ulosottomiehen, jolla tuomio on täytäntöön- pantavana, tarvittaessa pyydettävä muiden paikka- kuntien ulosottomiehiltä virka-apua samanaikaisen täytäntöönpanon aikaansaamiseksi. Virka-avun pyy- täjän on liitettävä pyyntöönsä oikeaksi todistamansa jäljennös siitä tuomion osasta, joka on tarpeellinen täytäntöönpanossa. Virka-avun antaja saa ryhtyä täy- täntöönpanetoimiin tämän jäljennöksen perusteella ilman ulosotonhaltijan eri määräystä. Virka-avun pyy- täjän on annettava ohjeet, jotka ovat tarpeen täytän- töönpanon rajoittamiseksi tuomittuun määrään.

Ks. UlosottoA 1 b §, Pr 603. · ·

22 §. Jos tuomiota tahi päätöstä, jolla maksuvel- vollisuus on jollekulle määrätty, pyydetään täytän- töön pantavaksi, ja jos siitä saamisesta on velkakirja tahi muu· kirjallinen saamistodiste, on alkuperäinen todiste ulosottomiehelle annettava. Jos se todisteen katoamisen tai muun syyn takia ei voi tapahtua ja jos todiste ei ole vekseli tahi juokseva sitoumus, olkoon ulosotonhaltijan määrättävä, saako täytäntöönpane kuitenkin tapahtua. .

Kun ulosottomies täytäntöönpanoa varten vastaan- ottaa saamistodisteen, tulee hänen se~isiakirjaan mer- kitä.

Pr 601 2018 Jos saman saamistodisteen perusteella on annettu

kaksi tai useampia tuomioita eri paikkakunnilla olevia velallisia vastaan ja tuomiot halutaan panna täytän- töön samanaikaisesti, hakijan on ilmoitettava muille ulosottomiehille se ulosottomies, jolle alkuperäinen saamistodiste on annettu. Muiden ulosottomiesten on noudatettava saamistodisteen vastaanottaneen ulosot- .tomiehen ohjeita, jotka ovat tarpeen täytäntöönpanon rajoittamiseksi saamistodisteen perusteella maksetta- vaksi tuomittuun määrään. (20,12.1985/1016)

Ks. UlosottoA 1 cja 12. §, Pr 603. Vekselistä tahijuoksevasta si- toumuskirjasta, joka on kadonnut.tai turmeltunut, säätää L asiakir- jain kuolettamisesta, Si 416.

23 §. {22.7.1991/1055) Täytäntöönpane riita-asi- assa tapahtuu oikeudenkäymiskaaren 24luvun 4 a §:n 2 momentissa säädetyn käräjäoikeuden toimituskirjan tai pöytäkirjan jäljennöksen nojalla.

Jos rikosasian tuomiossa on määrätty, että täytän- · töönpano saa tapahtua jäljennöksen nojalla, taikka jos täytäntöönpantavana on todistajalle tai asiantuntijalle maksettava palkkio tai korvaus, virallisen syyttäjän ajamassa rikosasiassa asianomistajalle tuleva korvaus vahingosta tai kuluista taikka oikeudenkäyntikulujen korvaus, joka on tuomittu muulle kuin kantajalle tai muutoksenhakijalle taikka joka rikosasiassa asian- omistaja on velvoitettu suorittamaan vastapuolelleen, ulosottomies saa pannajäljennöksen nojalla tuomion täytäntöön, niin kuin edellä tässä luvussa on säädetty, ja samalla ulosottaa täytäntöönpaneasiakirjasta mak- setun maksun.

Muussa kuin 1 ja 2 momentissa mainitussa tapauk- sessa ulosottomies ei saa panna tuomiota täytäntöön jäljennöksen nojalla, ellei ulosotonhaltija ole antanut siitä määräystä.

Jäljennöksen, jota tässä pykälässä tarkoitetaan, pi- tää olla tuomion antaneen viranomaisen luona tähän tehtävään määrätyn virkamiehen oikeaksi todistarria.

.24 §. Kun jonkun velkojan saaminen on ulosmi.: tattava,ja ennenkuin siihen on ryhdytty, ulosottomie- helle annetaan asiakirja, jonka nojalla toisen velkojan saaminen on samalta velalliselta ulosmitattava; ulos- mitattakoon molempien saaml.set yht'aikaa; jos se voi tapahtua toisen velkojan oikeutta viivyttämättä sel- laisten esteiden takia, joita toisen saamista ulosotetta- essa ehkä esiintyy.

25 §. Jos tappiopuoli ei ole läsnä silloin kun ulos- ottomies saapuu tuomion täytäntöönpanoon, tapah- tukoon se kuitenkin, mikäli ei 26 §:ssä toisin sanota; kuitenkin on hänen vaimonsa tahi talonväkeänsä tai hänen omaisuutensa hoitajaa tai haltijaa kehotettava olemaan toimituksessa läsnä. Ellei heitä ole, annetta- koon sana jollekulle läheiselle naapurille, joka tava- taan. Jos nämä eivät kutsumuksesta tule, ei se estä täy- täntöönpanoa.

26 §. Tuomion nojalla, joka ei ole saanut laillista voimaa, älköön ulosmittausta velallisen poissa ollessa toimitettako, ellei velalliselle ole 27 §:n mukaisesti il- moitettu, että saamista on ulosmitattavaksi pyydetty, taikka ellei ole syytä luulla, että hän ulosmittausta välttääkseen piilee tahi on matkustanut pois.

Sama olkoon laki, milloin ulosmittaus on tehtävä kuolleen miehen pesästä tahi velallisen omaisuudesta, joka on muualla kuin hänen kotipaikkakunnallaan ja jota velallinen ei ole antanut ilmi ulosmitattavaksi; ja pidettäköön edellisessä tapauksessa velallisena se,

Ulosottolaki 3 luku

joka lain mukaan on velvollinen pesää hoitamaan tahi joka on pesän osakas.

Ellei velallisella ole vakinaista kotoa tässä maassa eikä myöskään tiettävää asiamiestä siinä paikkakun- nassa, missä ulosmittaus on tehtävä; älköön tässä mai- nittu ilmoitus olko tarpeen.

Ks. UlosottoA 13 §, Pr 603. Velallisen, jolle ei ollut UL 3: 26 ja 27 mukaisesti ilmoitettu

ulosmittauksesta, olisi muutoksen saamiseksi ulosmittaukseen pi- tänyt valittaa siitä lääninhallitukseen 20 päivän kuluessa ulosmit- tauksesta tiedon saatuaan. KKO:l962-Il-74. 27 §. (18.5.1973/389) Ulosottoasioissa tehtävät il-

moituksetjamuut tiedoksiannat annetaan asianomai- selle tiedoksi siinä järjestyksessä kuin tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa on säädetty erityistie- doksiannosta, jollei jonkin tapauksen osalta ole toisin säädetty tai määrätty. Haastetiedoksiannen voi suorit- taa myös ulosottomies. Postitse ulosottomies saa lä- hettää ilmoituksen tai muun tiedoksiannan myös toi- mialueensa ulkopuolelle. (20.12.1985/1016)

Ilmoitus ulosmittauksesta on annettava velalliselle tiedoksi viimeistään päivää ennen toimitusta. Postin välitystä käytettäessä ilmoitus on lähetettävä kirjattu- na tai saantitodistusta vastaan. Sellaisessa tapaukses- sa, jota 26 §:n 2 momentissa tarkoitetaan, on ilmoitus sekä tieto toimituspaikasta annettava niin aikaisin, että velallinen voi toimituksessa valvoa oikeuttaan.

Ks. viite edell. §:n kohdalla; HTiedL 4 §, Yh 103. 28 §. jos ulosmittaukseen ei voida ryhtyä heti kun

ulosottomies on sitä varten tullut paikalle, ja jos on syytä pelätä, että omaisuus väliajalla kätketään; anta- koon ulosottomies, kun vain velkoja e~eltäpäin mak- saa tarpeelliset kulut, vartioida omaisuutta, kunnes ulosmittaus saattaa tapahtua.3 luku

29 §. Täytäutötointa älköön, elleivät erittäin pa- kottavat syyt vaadi, pidettäkö muulloin kuin väliajalla aamusta kello viidestä iltaan kello yhdeksään eikä myöskään sunnuntai- tahi juhlapäivänä.

30 §. .(29.12.1967/622) Ulosottomiehellä on oike- us, mikäli täytäntöönpanossa tarvitaan, avauttaa luk- koja ja ovia sekä etsityttää huoneita ja säilytyspaikka- ja. Vastarintaa kohdatessaan ulosottomiehellä on oi- keus saada poliisilta virka-apua, mutta voi hän itsekin ' käyttää sellaisia voimakeinoja, joita virkatehtävän laa- tuun ja vastarinnan vaarallisuuteen nähden sekä tilan- teen muutoinkin huomioon ottaen voidaan pitää puo- lustettavina.

31 §. Kun sillä, joka on velvoitettu luovuttamaan kiinteistö, on siinä irtainta, jonka ei tarvitse kiinteis- töä seurata, tulee ulosottomiehen, jos se helposti käy päinsä, täytäntöönpanossa toimittaa se sieltä pois ja antaa häädetylle tahi, ellei hän ole läsnä, hänen vai- mollensa, talonväellensä tai asiamiehelleen. Ellei näitä ole, pankoon ulosottomies tavaran yleiseen talteen tahi luotettavan henkilön taakse; sen ohessa tulee hä- nen kuuluttamalla paikkakunnan [kirkossa], ja jos näkyy tarpeelliseksi, myöskin virallisissa sanomaleh- dissä kehottaa häädettyä määräajan kuluessa otta- maan tavaran pois ja maksamaan kulut sen säilyttämi- sestä, sillä uhalla, että se muuten hänen varallensa ja kulujen suorittamiseksi julkisella huutokaupalla myy- dään.

Ks. KuulL, Va 408 ja L virallisesta lehdestä, Va 407. 32 §. (18.5.1973/389) Ulosottomiehen tulee pitää

pöytäkirjaa kaikesta toimittamastaan täytäntöönpa- nosta. Asianosaiselle, joka pyytää otetta pöytäkirjasta, on annettava ote viipymättä. ]os otetta pyydetään va-

' 1

.l

1

Ulosottolaki 3 luku

lituksen tekemistä varten, se on annettava hyvissä ajoin ennen valitusajan päättymistä.

Jollei velalliselle anneta otetta ulosmittauspöytäkir- jasta heti toimituksen päätyttyä, on ulosottomiehen annettava kirjallinen ulosmittausilmoitus velalliselle tai sille, joka toimituksessa on edustanut velallista tai joka muutoin 25 §:n mukaisesti on ollut toimitukses- sa läsnä. Milloin ulosmittaus on toimitettu muualla kuin velallisen asunnossa eikä hän itse tai hänen asia- miehensä ole ollut toimituksessa läsnä, ilmoitus on viipymättä lähetettävä velalliselle, jos hänen osoit- teensa on tunnettu.

Ulosmittausilmoitukseen on merkittävä ulosmitta- uksen peruste, päivä, jolloin ulosmittaus on toimitet- tu, velan pääoma ja korko, maininta ulosottokuluista sekä ulosmitattu omaisuus.

Milloin irtaimen omaisuuden ulosmittaus velallisen suostumuksella toimitetaan ilman todistajaa, on suos- tumus merkittävä pöytäkirjaan ja ulosmittausilmoi- tukseen. Velallisen tulee nimikirjoituksenaan vahvis- taa tämä merkintä joko pöytäkirjaan tai ulosmittausil- moitukseen.

33 §. (13.6.1986/470) Täytäntöönpanoa varten tarpeellisten tietojen saamiseksi ulosottomies saa teh- dä ulosottoselvityksen. Ulosottoselvityksessä velalli- sen on annettava tiedot varoistaan, veloistaan ja tu- loistaan sekä ilmoitettava osoitteensa ja työpaikkansa. Hänen on myös ilmoitettava, missä sellainen esinetai asiakirja on, joka on tuomiossa määrätty annettavaksi toiselle tai joka on lain mukaan annettava ulosottovi- ranomaiselle.

Ulosottoselvityksessä velallisen on annettava luo- vuttamastaan omaisuudesta sekä tekemistään oikeus- toimista tiedot, jotka ovat tarpeen sen selvittämiseksi, voidaanko omaisuutta peräyttää ulosottoon.

Velallisen on ulosottomiehen kehotuksesta laadit- tava ulosottoselvityksessä luettelo varoistaan, velois- taan ja tuloistaan tai tarkastettava ulosottomiehen hä- nen antamiensa tietojen perusteella laatima luettelo ja vahvistettava se allekirjoituksenaan oikeaksi. .

34 §. (i3.6.1986/470) Velallisen on ulosottomie- hen kutsusta saavuttava ulosottoselvitykseen asuin-, koti- tai oleskelupaikkakuntansa ulosottomiehen vir- kahuoneeseen. Jos hän ei noudata kutsuaja on toden- näköistä syytä epäillä, että hänen tarkoituksenaan on pakoilla ulosottoa, poliisin on ulosottomiehen kirjal- lisesta pyynnöstä noudettava hänet.

34a §. (13.6.1986/470) Jos velallinen on kirjanpi- tovelvollinen, hänen on ulosottomiehen kehotuksesta luovutettava kirjanpitokirjat ja -aineisto tarkastetta- vaksi täytäntöönpanossa tarvittavien tietojen saami- seksi. . . . 34b §. (13.6.1986/470) Jos velallinen on yhteisö

tai säätiö, on sen hallituksen tai sitä vastaavan toimi- elimen jäsenen, yhteisön sitoumuksista henkilökoh- taisesti vastuussa olevan sekä yhteisön tai säätiön pal- veluksessa olevan täytettävä velalliselle 33, 34 ja 34 a §:ssä säädetyt velvollisuudet. Yhteisön tai säätiön pal- veluksessa olevalla on kuitenkin 33 §:n 3 momentissa tarkoitetut velvollisuudet vain, jos hänellä on oikeus kirjoittaa yhteisön tai säätiön nimi. Yhteisön tai sääti- ön nimenkirjoittajan on laadittava ja allekirjoitettava sanotun momentin mukainen luettelo yksinkin, vaik- ka hänellä olisi nimenkirjoitusoikeus vain yhdessä jonkun toisen kanssa.

-------------·------ ·-------.....

2019 Pr ·so1 Jos velallinen on vajaavaltainen tai jos hänelle on

määrätty uskottu mies, holhooja tai uskottu mies on velvollinen vallinnassaan olevan velallisen omaisuu- den osalta täyttämään sen, mitä velallisen velvolli- suuksista on 33, 34 ja 34 a §:ssä säädetty.

Jos velallinen on kuolinpesä, 33, 34 ja 34 a §:ssä säädetyt velvollisuudet kuuluvat sille, jolla on pesä hallussaan.

34c §. (13.6.1986/470) Ennen ulosottoselvitystä velalliselle tai hänen 34 b §:ssä tarkoitetulle edustajal- leen on ilmoitettava seuraamuksista, joita hänelle voi aiheutua tiedon ilmaisematta jättämisestä tai totuu- denvastaisen tiedon antamisesta. ·

Ulosottoselvityksestä laadittu pöytäkirja on annet- tava kuultavana olleen tarkastettavaksi ja siihen on tehtävä hänen pyytämänsä korjaukset ja lisäykset.

34d §. (13.6.1986/470) Jos velallinen tai hänen 34 b §:ssä tarkoitettu edustajansa ei kehotuksen saa- tuaan täytä 33 tai 34 a §:n mukaista velvollisuuttaan, ulosottomies saa määrätä hänet täyttämään sen mää- räajassa sakon uhalla. Jos hän tästä huolimatta jättää täyttämättä velvollisuutensa määräajassa, ulosoton- haltija saa tuomita hänet ulosottomiehen hakemuk- sesta uhkasakkoon. · : . · .· ·

Uhkasakon asettamista koskevasta ulosottomiehen päätöksestä ei saa valittaa. Ulosotonhaltijan. päätös uhkasakkoon tuomitsemisesta pannaan täytäntöön valituksesta huolimatta sen estämättä, mitä 18. §:ssä on säädetty, jollei muutoksenhakutuomioist:uin toisin määrää. . .

35 §. (26.4.1991/764) Kun velkoja on hakenut ulosottoa ja havaitaan, että velallisen omaisuutta kos- keva oikeustoimi olisi voitu peräyttää konkurssipe- sään, jos ulosoton sijasta olisi haettu konkurssia, pe- räytyy oikeustoimi, jolla ulosottoa hakeneen velkojan oikeutta on loukattu, jos velkoja sitä kanteella vaatii. Mitä edellä on säädetty, koskee myös menettelyä, jär- jestelyä tai muuta toimenpidettä, joka on vaikutuksel- taan oikeustoimeen rinnastettava. .

Velkojan kanteenjohdosta peräytyneeksi julistetun oikeustoimen tarkoittama omaisuus, siitä saatu tuotto tai korko sekä korvaus omaisuuden arvon alenemises- ta tai omaisuudesta saadusta hyödystä on luovutettava ulosottomiehelle sikäli kuin se on tarpeen kantajan saatavan suorittamiseksi. Ulosottomiehelle luovutet- tavat varat ulosmitataan kantajansaatavan suorittami- seksi.

Vastaajalle on palautettava hänen peräytyneellä oi- keustoimella luovutetusta omaisuudesta velalliselle maksamansa vastike.

Edellä 2 tai 3 momentin mukaan palautettavan omaisuuden arvon korvaamisesta, tuotosta ja koro-sta, omaisuuden arvon alenemisen, omaisuudesta saadun hyödyn ja omaisuuteen pantujen kustannusten kor- vaamisesta sekä oikeustoimen peräytyessä vastaajalle syntyvien velvollisuuksien sovittelemisesta on sovel- tuvin osin voimassa, mitä takaisinsaannista konkurs- sipesään annetussa laissa (758/91) säädetään.

Vastaajalle 3 ja 4 momentin mukaan ehkä tuleva määrä, jollei kantaja tai velallinen ole sitä suorittanut, otetaan päältä ulosmitatuista varoista.

L 26.4.1991/764 tuli voimaan 1.1.1992, mutta sitä ei sovelleta, jos ulosmittausta on haettu ennen sanottua päivää.

Ks. L takaisinsaannista konkurssipesään 15-18 ja 22 §, Pr 507. [UVpA:n 29 §:ssä] tarkoitettua takaisinsaantikannetta-ei-voida

ajaa sellaisen toimituksen johdosta, jossa ulosottomies on ulosmi- tannut omaisuuden, jota väitetään kolmannelle henkilölle luovu-

Pr 601 2020 tetuksi. KKO:l932-I-79.

Milloin ulosmittausyrityksen on katsottava alkaneen ja milloin .päättyneen, ks. KKO:l935-I-66.

Velkoja oli kuukausittain erääntyVien elatusapujen suorittami- seen velvoittavan tuomion täytäntöönpanemiseksi vaatinut velalli- sen suorittaman henkilöauton luovutuksen peräyttämistä UL 3: 35 mukaisesti. Velkojan takaisinsaantikanne hyväksyttiin siten, että luovutus julistettiin peräytyneeksi ja auto määrättiin luovutetta- vaksi ulosottomiehelle velkojan saatavan suorittamiseksi. Samalla lausuttiin, että ne autosta täytäntöönpanossa kertyvät varat, jotka eivät ole tarpeen ko. elatusaputuomion täytäntöönpanemiseksi, kuuluvat henkilölle, jolle auto oli luovutettu. KKO:l978-II-25, D 1978 s. 93.

UL 3: 35:n mukaisen takaisinsaantikanteen hyväksyvässä tuo- miossa määrättiin, etteivät omaisuuden luovutukset olleet esteenä luovutetun omaisuuden käyttämiseen ulosmittausta hake~een vel- kojan ulosottoyrityksen perusteena olleiden saatavien sekä hänen sellaisten sen jälkeen ulosottoteitse perittäviksi lähetettyjen saata- viensa suorittamiseen, jotka kannetta nostettaessa olivat täytän- töönpanokelpoisia ja joiden osalta takaisinsaannin edellytykset sil- loin olivat olemassa. KKO:l978-II-5l.

· X:n A:ta ja B:tä vastaan ajamassa takaisinsaantia koskevassa ju- tussa KKO oli tuomiessaan lausunut, ettei A:n ja B:n välillä tehty tilankauppa estänyt po. tilan käyttämistä X:n A:lta olevan saatavan suorittamiseksi. Oikeudenkäynnin kestäessä A oli joutunut kon- kurssiin. Tilan pakkohuutokauppaa koskevassa valitusasiassa kat- sottu, ettei tila KKO:n em. tuomion johdosta ollut palautunut A:n konkurssipesälle, kun X ei ollut valvonut saatavia A:n konkurssis- sa eikä konkurssipesä sanotussa takaisinsaantijutussa eikä muu- ·toinkaan ollut tehnyt takaisinsaantivaatimusta. KKO:l955-II-138, D~~~~- .

36 §. (18.5.19731389) Ulosottovelkojen kanne omaisuuden luovutuksen tai muun oikeustoimen pe- räyttämisestä 35 §:n nojalla on nostettava kuudessa kuukaudessa siitä lukien, kun velkoja sai ulosottomie- heltä tiedon siitä, ettei hänen saamisensa ole tullut ulosottoyrityksessä täysin suoritetuksi, taikka, jos on kysymys osituksesta, josta osituskirjaa ei ollut annettu tuomioistuimeen, siitä päivästä lukien, jolloin ositus- kirja annetaan tuomioistuimeen. (26.4.1991n64)

Tuomioistuin, jossa 1 momentissa tarkoitettu kan- ne on vireillä, voi kieltää peräytettäväksi vaaditun oi- keustoimen kohteena olevaan omaisuuteen kohdistu- van täytäntöönpanon tai määrätä sen keskeytettäväk- si.Jollei kihlakunnanoikeus ole koolla, kihlakunnan- tuomari voi väliaikaisesti antaa sellaisen kiellon tai määräyksen, kunnes kihlakunnanoikeus kokoontuu ja päättää asiasta.

L 26.4.1991n64 tuli voimaan 1.1.1992, mutta sitä ei sovelleta, jos ulosmittausta on haettu ennen sanottua päivää.

Kun samasta saatavasta oli toimitettu kaksi ulosmittausyritystä, UL 3 luv. 35 ja 36 §:ssä tarkoitettu kanne, jossa vaadittiin ennen ensimmäistä ulosmittausta tapahtuneen omaisuuden luovutuksen peräyttämistä, oli nostettava 60 päivässä siitä, kun velkoja sai ulos- ottomieheltä tiedon ensiksi tapahtuneesta ulosottoyritykSestä. KK0:1976-II-76. "

37 §. (18.5.19731389) Kanne,joka koskee kumo- tusta tai peruutetusta täytäntöönpanosta aiheutunei- den kulujen ja vahingon korvaamista, käsitellään ylei- sessä alioikeudessa sillä paikkakunnalla, jossa täytän- töönpane on tapahtunut. Jos samaan tuomioon perus- tuva täytäntöönpane on tapahtunut useilla paikka- kunnilla, jotka kuuluvat eri alioikeuksien tuomiopii- reihin, kanne on nostettava jossakin näistä tuomiois- tuimista. Kanne on puhevallan menettämisen uhalla nostettava vuoden kuluessa siitä lukien, kun asiassa, jota täytäntöönpane koskee, annettu tuomio on saa- nut lainvoiman ja täytäntöönpane on loppuun saatet- tu tai peruutettu. Kanteen vireillepanosta on kantajan viipymättä annettava ulosottomiehelle todisteeilinen tieto.

38 §. (20.12.199111634) Milloin ulosottotoimin perittävää saamista on osasuorituksen jälkeen jäljellä asetuksella säädettyä markkamäärää vähemmän, ulos-

Ulosottolaki 4 luku

ottomies saa jättää sen perimättä ja merkitä asian päät- tyneeksi.

Ks. UlosottoA 37 §, Pr 603.

4 luku. Ulosmittauksesta Ks. VeroUL ja VeroUA, Pr 608 ja 609. Vrt. UlosottoA 13 ja

13a §, Pr 603. 1 §. Jos on pantava täytäntöön tuomio tahi päätös,

jolla maksuvelvollisuus on jollekulle määrätty, mitat- rakoon se, mikä tuomittu on, häneltä ulos. Jos rahaa on tuomittu, ja jos sitä ei ole, niin on tarpeellinen määrä muuta omaisuutta ulosmitattava ja, niinkuin 5 luvussa sanotaan, rahaksi muutettava.jos ulostuomit- tua tavaraa ei löydetä, eikä tuomiossa tahi päätöksessä myöskään ole määrätty, että se siinä tapauksessa on rahalla maksettava; jääköön muu täytäntöönpane sik- sensä.

Ks. RTpL 6 luku, Ri 215 sekä SakkoTpL ja SakkoTpA, Ri 216 ja 217; KS 10 §, Pr 506; VesiL 5: 65 ja 68, Ym 601.

Eloonjääneen puolison omaisuus, johon toisella puolisolla oli avio-oikeus, voitiin toisen puolison kuoltua (ennen ositusta) ulos- mitata eloonjääneen puolison velasta. KK0:1975-II-77.

Kauppayhtiön osakkaan velasta ei saa ulosmitata kauppayhtiön omaisuutta. KKO:1935-II-13.

Tuomio, jossa maksuvelvollisuus on määrätty avoimelle yhtiöl- le, ei ole täytäntöönpantavissa yhtiön osakasta vastaan henkilö- kohtaisesti sillä perusteella, että hän on avoimen yhtiön osakas. KK0:1926-I-23, Lm 1927 s. 157. Samalla kannalla avoimen yhti- ön maksettavaksi pantuun veroon nähden KK0:1952-II-95, Lm 1953 s. 279 ja D 1953 s. 28 sekä KK0:1953-II-6, D 1953 s. 75.

Toisen puolison velan suorittamiseksi ei voida ulosmitata toi- sen puolison osuutta puolisojen yhteisestä omaisuudesta avioliit- tolain alaisessa avioliitossa. KK0:1956-II-58, D 1958 s. 1. Vrt. KK0:1949-II-452.

Lapsen perintöosuus isän jäämistöstä voida<J.n ulosmitata, vaik- ka äidillä testamentin nojalla on oikeus elinaikansa hallita tuota jäämistöä. KK0:1939-Il-309, D 1939 s. 65.

Velallisen tunnustama, hänen omaisuuteensa kiinnitetty halti- javelkakirja, joka ei ole liikkeeseen laskettuna, ei ole ulosmitatta- vaa omaisuutta. KK0:1932-I-18. ·

Se seikka, että kuolinpesän konkurssi on varojen vähyyden ta- kia jätetty sillensä, ei estä pesän omaisuuden ulosmittaamista pe- . sän velkojen suorittamiseksi. KK0:1936-II-64.

Osaa jakamattamaan kuolinpesään kuuluvasta kiinteistöstä ei voida ulosmitata pesän osakkaan velasta. KK0:1942-II-152, Lm 1943 s. 194.

Osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen otettu määräys, että yhtiön osakkeet voitiin vain yhtiön johtokunnan välityksellä siirtää joh- tokunnan hyväksymälle henkilölle ja että määrätyllä yhteisöllä oli', oikeus lunastaa itselleen siten luovutetut osakkeet, ei estä osakkei- den ulosmittaamista. KKO:.l941-II-49. ·

Avioerojutussa vaimolle ja lapsille laillisen osituksen toimitta- miseen saakka maksettavaksi tuomittu elatusapu on ulosotettava mieheltä siihen asti, kun vaimo on saanut haltuunsa hänelle osi- tuksen mukaan kuuluvan omaisuuden. Ulosottomiehen on han- kittava siitä selko. KK0:1941-II-75. 2 §. Irtain omaisuus menköön ulosmittaukseen

ennenkuin kiinteätä omaisuutta saa ulosmitata, ellei- vät velkoja ja velallinen toisin sovi; jos saaminen, josta ulosmittaus on tehtävä, on kiinnitetty velallisen kiin- teään omaisuuteen, mitattakoon tämä ensin ulos, ellei velkoja mieluummin tahdo ottaa maksua irtaimistos- ta. Jos ulosmittaus on samalla tehtävä kiinnitetystä saamisesta ja toisen velkojan kiinnittämättömästä saa- misesta, älköön kiinnityksen haltijalla olko valtaa toi- sen vahingoksi ottaa irtaimistosta maksua siitä, mikä kiinteistöstä voipi lähteä. ·

Ks. viite UL 4: 21 kohdalla. 3 §. Oikeutta elinkorkoon tahi muuhun velallisen

elinaikana tai muuten määräämättömänä aikana suo- ritettavaan etuun tahi tuloon, oikeutta henkivakuu- tussummaan, niin myös omaisuutta, joka ilmeisesti ainoastaan vaivoin tahi polkuhintaan voidaan rahaksi muuttaa, älköön mitattaka ulos, niin kauan.kuin-mui- ta riidattornia varoja on.

!

~--;---

Ulosottolaki 4 luku

Ks. VakuutussopimusL 7 luku, Ra 201. 4 §. Irtaimistosta on se, mitä velallinen elinkei-

noansa tai muuten kipeimmin tarvitsee, viimeksi ulosmitattava. Kun velallinen ilmiantaa määrätyn omaisuuden ulosmitattavaksi, pitää tämän etupäässä otettaman, jos se sopivasti sekä velkojaa haittaamatta voipi tapahtua ja muuta järjestystä ei ole säädetty.

5 §. (8.4.1932/98) Ulosmittauksesta on erotetta- va: 1) velalliselle ja hänen perheellensä tarpeelliset pi- to- jamakuuvaatteet sekä sängyt, niin myös välttämät- tömät huone- ja talouskalut; 2) velallisen ja hänen perheensä hartauskiijat ja muut hartauden harjoituk- seen aiotut esineet sekä oppi-, ammatti- ja sivistyskir-

. jat; 3) velallisen ja hänen vaimonsa vihki- ja kihlasor- mukset; 4) tarpeelliset työvälineet sekä, papeilta, vir- kamiehiltä, sotilailta, lääkäreiltä ja kätilöiltä ulosmi- tattaessa, mitä he virkansa tai ammattinsa harjoittami- seen tarvitsevat; niin myös 5) jos se katsotaan velalli- sen toimeentulolle välttämättömäksi, talossa olevista varoista, mitä yhden kuukauden elatukseksi on tar- peen. . .

. Jos 4 kohdassa mainitun omaisuuden arvo ei nouse [viiteentoistatuhanteen] taikka, kun velallisella on perhe elätettävänä, [kolmeenkymmeneentuhanteen markkaan], on ero otettava muusta velallisen osoitta- masta irtaimistosta. Velallinen saa 4 kohdassa maini- tun omaisuuden sijaan taikka sellaisen omaisuuden puuttuessa erottaa muutakin irtaimistoa näihin mää- riin. Irtainta omaisuutta, joka on panttina taikka jota toinen hallitsee ja jota hänellä on oikeus pitää saami- sen vakuutena, ei saa erottaa, kun ulosmittaus tapah- tuu siitä velasta, jonka vakuutena omaisuus on. (29.6.1961/366)

Ks. RahaL 18 §, Ra 101; SakkoTpL 9 §, Ri 216; KS 45 ja 85 §, Pr 506. . . .

Velalliselta, joka oli jalkineliikkeen omistaja, oli ulosmitattu viimeistelykone moottoreineen ja pohjanneulomakone. Velallinen vaati ulosmittauksen kumoamista näiden esineiden kohdalta, kos- ka sanotut esineet olivat hänelle tarpeellisia hänen elinkeinonsa harjoittamista varten. Valitus hylättiin, koskeivät ko .. koneet ja moottori olleet velalliselle suutarinammatin harjoittamiseen tar- peellisia välineitä. KK0:1945-II-78. . ,

Kirjoituskone katsottiin eläinlääkärille hänen ammattinsa har- joittamiseen tarpeelliseksi työvälineeksi. Sensijaan ilmapuntaria ei sellaisena pidetty. KK0:1950-II-157, D 1950 s. 64.

Iso-Tietosanakirja ja Kansallinen Elämänkerrasta katsottiin sellaisiksi sivistyskirjoiksi, jotka UL 4 luvun 5 §:n 1 mom. nojalla on oikeus saada ulosmittauksesta erotetuiksi. KKO:l951-II-16, D 1951 s. 59 ja Lm 1951 s. 315.

Autoa ei ollut siinäkään tapauksessa, että sen omistaja käytti sitä ammattimaisen autoliikenteen harjoittamiseen, pidettävä sel- laisena hänen tarpeellisena työvälineenään, jonka hän UL 4: 5 mu- kaan oli oikeutettu ulosmittauksessa itselleen erottamaan. KK0:1951-II-40, D 1952 s. 41.

Kunnallisnuohoojan moottoripyörä ei ollut sellainen ammatin- harjoittamiseen tarvittava työväline, jota ei saariut UL 4: 5 nojalla ulosmitata. KK0:1956-II-80.

Koska 80 %:n liikuntavammainen sahateknikko ei voinut asi- anmukaisesti hoitaa työtään käyttämättä henkilöautoa eri paikka- kunnilla sijainneiden toimintapisteiden välisiin matkoihin eikä työnantaja ollut asettanut autoa hänen käytettäväkseen, pidettiin henkilöautoa hänen tarpeellisena työvälineenään. KKQ:1978-I-4.

Niittokonetta ei pidetty sellaisena tarpeellisena työvälineenä, joka saatiin erottaa ulosmittauksesta. KK0:1953-II-100, D 1954 s. 36.

Puhelinosake siihen liittyvine puhelimineen ei kauppaedusta- jalla ole sellaista omaisuutta, jota UL 4: S:n nojalla ei voida ulos- mitata. KKO:l954-II-103, Lm 1954 s. 877 ja D 1955 s. 30.

Tavanomainen jääkaappi-pakastin-yhdistelmä oli ruokatava- roiden kylmäsäilytystilan puuttuessa huoneistosta UL 4: S:ssä tar- koitettu ulosmittauksesta erotettava talouskalu. KK0:1982-II-58. 6 §. (18.5.1973/394) Velallisen palkasta tai, jos

hän sen jo on nostanut, hänen hallustaan olevasta taikka pestiin tai rahalaitokseen hänelle toimitetta-

2021 Pr 601 vaksi tai häneri lukuunsa maksetusta rahasta on jätet- tävä ulosmittaamatta kaksi kolmasosaa siitä, mitä pal- kasta tulee ulosmittauksen ja seuraavan palkanmak- supäivän väliselle ajalle: Velalliselta ei kuitenkaan saa ulosmitata enempää kuin kolme neljäsosaa siitä pal- kan osasta, joka ylittää 3 momentissa tarkoitetun ra- hamäärän. Kun ulosmittaus toimitetaan palkasta, jon- ka maksuaikoja ei ole ennalta määrätty, on ulosmit- taamatta jätettävä kaksi kolmasosaa kustakin palkka- erästä. (11.11.1988/939)

jos ulosmittaus palkasta toimitetaan velallisen puo- lisolle tai lapselle tai vahingonkorvauksena lapselle maksettavan, yhtä palkanmaksukautta vastaavan ela- tusavun perimiseksi, taikkajos palkasta ulosmitataan tällaista elatusapua ja muuta saatavaa, saadaan ulos- mittaamatta jätettävä palkan osa määrätä 1 momentis- sa tarkoitettua osaa pienemmäksikin. jos ulosmittaus tässä momentissa tarkoitetun elatusavun perimiseksi toimitetaan palkasta, jonka maksuaikoja ei ole ennalta määrätty, on ulosmittaamatta jätettävä vähintään kol- masosa kustakin palkkaerästä. (11.11.1988/939) .

Kun ulosmittaus toimitetaan palkasta, joka makse- taan tietyin väliajoin, on kuitenkin ainajätettävä ulos- mittaamatta vähintään niin paljon kuin velallisen, sen mukaan kuin asetuksella määrätään, katsotaan seu- raavaan palkanmaksupäivään asti tarvitsevan omaan elatukseensa ja hänen elatuksensa varassa olevien aviopuolisonsa sekä omienja puolisonsa lasten ja ot- tolasten elatukseen.

Ulosmittausta palkasta ei kuitenkaan saa toimittaa sellaisen 2 momentissa tarkoitetun lapselle tulevan elatusavun perimiseksi, jonka erääntymisestä on ku~ lunut enemmän kuin kolme vuotta. (5.9.1975fi09)

jos velallinen saa palkkaa eri palkanmaksajilta, pal.: koista on jätettävä ulosmittaamatta yhteensä edellä tässä pykälässä tarkoitettu määrä. Yksittäisestä palkas- ta saadaan tällöin ulosmitata tässä pykälässä tarkoitet- tua suurempikin osa. (11.11.1988/939)

Ks. UL 4: 9a ja A suojaosuudesta palkan ulosmittauksessa, Pr 604.

Ks. myös UL 4: 18 sekä UL 4: 18b, 18cja 18d. 6a §. (18.5.1973/394) Milloin velallisen maksu-

kyky on sairauden, työttömyyden tai muun erityisen syyn takia olennaisesti vähentynyt, saadaan ulosmit- taamatta jätettävä palkan osa määrätä toistaiseksi tai määrättynä aikana maksettavien palkkaerien osalta suuremmaksi kuin mitä 6 §:n säännösten mukaan on jätettävä ulosmittaamatta. Määräyksen perusteesta on tehtävä merkintä ulosmittauspöytäkirjaan tai tällaisen määräyksen antamiseksi erikseen pidettävässä toimi- tuksessa laadinavaan pöytäkirjaan. jos määräys on an- nettu toistaiseksi, on sen perusteena olevan. erityisen syyn muuttuminen tai lakkaaminen todettava erilli- sessä toimituksessa ja samalla uudelleen määrättävä ulosmittaamatta jätettävän palkan osan suuruus.

6b §. (18.5.1973/394) Tässä laissa tarkoitetaan palkalla kaikenlaatuista palkkaa, palkkiota; osapalk- kiotaja muuta etuutta,joka suoritetaan virasta tai toi- mesta taikka sellaisesta työstä, tehtävästä tai palveluk- sesta, joka työn tai tehtävän antajalle tehdään korva- usta vastaan. Palkan määrää laskettaessa on otettava huomioon myös siihen kuuluvien luontoisetujen arvo paikkakunnalla yleisesti käyvän hinnan mukaan. Palkkana ei pidetä työntekijän omien työvälineiden käytöstä taikka työ- tai virkamatkan aiheuttamista kustannuksista tahi muista niihin rinnastettavista,

Pr 601 2022 työstä työntekijälle aiheutuvista kustannuksista mak- settavaa kohtuullista korvausta, vaikka se suoritettai- siin palkan yhteydessä..

Ulosmittaamatta jätettävä palkan osa lasketaan siitä määrästä, joka on jäänyt jäljelle, kun laissa säädetty pidätys veron ennakkoperintää varten on toimitettu.

Virkamiehellä ei ole oikeutta määrätä palkastansa siirtämällä sen toiselle ennenkuin palkka on erääntynyt maksettavaksi, joten palkka sellaisesta siirrosta huolimatta voidaan ulosmitata palkan- saajan velasta. KK0:1935-I-26.

Ulosmittaus, jossa oli ulosmitattu osa (1/3) urakkamiehelle ra- kennustyöstä tulevasta vastikkeesta työnantajan pidätettäväksi sitä myöten kuin vastike urakkasopimuksen mukaan joutui maksetta- vaksi, on kumottu, koskei urakkamiehellä ulosmittauksen tapah- tuessa ollut ollut urakkasopimukseen perustuvaa ulosmittauskel- poista saatavaa. KK0:1938-I-6.

Työsuhteen laittomasta purkamisesta työntekijälle tuomittua vahingonkorvausta pidettiin palkkasaamisena, jota työnantaja ei

· saanut kuitata vastasaamisenaan siltä osalta kuin palkka lain mu- kaan olijätettävä ulosmittaamatta. KK0:1994:76. Vrt. KH0:1969- I-52 ja KH0:1986-II-585. 6c §. (13.6.1986/470) Tämän luvun palkkaa kos-

kevia säännöksiä, lukuun ottamatta 6 §:n 3 moment- tia, sovelletaan patenttia koskevan oikeuden, tekijän- oikeuden ja muun niihin rinnastettavan oikeuden luovutuksesta luonnolliselle henkilölle maksettavan korvauksen ulosmittaukseen.

7 §. (11.11.1988/939) Tämän luvun palkkaa kos- kevia säännöksiä on sovellettava myös eläkkeeseen, elinkorkoon, sairauspäivärahaan, äitiys-, isyys- ja van- hempainrahaan, tulojen tai elatuksen vähentymisestä maksettavaan korvaukseen sekä muihin toimeentu- loetuuksiin, jollei niitä ole laissa kielletty ulosmittaa- masta.

jos velallinen saa palkan taikka ulosmittauskelpoi- sen eläkkeen tai toimeentuloetuuden ohella sellaista eläkettä tai toimeentuloetuutta, jota ei saa ulosmitata, velalliselle on aina jätettävä 6 §:n 1-3 momentin pe- rusteella määräytyvä osa palkan sekä kaikkien eläk- keiden ja toimeentuloetuuksien yhteenlasketusta määrästä. Palkasta sekä ulosmittauskelpoisesta eläk- keestä ja toimeentuloetuudesta saa tällöin ulosmitata säännönmukaista suuremmankin osan. ·

Eläke- tai sosiaalilainsäädännön nojalla määrättyyn tarkoitukseen suoritettavaa avustusta tai kustannus- ten korvausta ei saa ulosmitata. Ulosmittaamatta on jätettävä myös korvaus, joka suoritetaan kivusta ja sä- rystä, viasta tai muusta pysyvästä haitasta taikka sai- raanhoitokustannuksista, hautaaruiskustannuksista tai muista henkilövahingosta aiheutuneista kuluista.

Ks. 7aja 7b §; RTpL 3: 14, Ri 215. Ulosmittauskiellosta, ks. KEL 79 §, So 101; ÄitiysavustusL 15 §, So 116; LapsilisäL 17 §, So 118; L lasten kotihoidon tuesta 22 §, So 205; LiikennevakuutusL 22 §, Vi 203; TapaturmavakuutusL 63 §, El201; ToiminimiL 17 §, Yr 116; SotilasvammaL 33 §, El 220; L valtion osanotosta eräiden maa- ja vesirakennustöiden kustannuksiin 34 §, Ym 611; L työvoi- mapoliittisesta aikuiskoulutuksesta 28 §, Ty 603; L yksityisistä teistä 98 §, Ym 207; ElatusturvaL 44 §, Si 227; SairausvakuutusL 69 §, So 111; TyöEläkeL 19a §, El101; LTyöEläkeL 1 § 1 mom., El 103; MerimieseläkeL 63 §, El 122; AsumistukiL 24 §, So 122; TyöttömyysturvaL 45 §, Ty 126; KuntoutusrahaL 30 §, So 407; L yrityksen saneerauksesta 21 §, Pr 501; L yksityishenkilön velkajär- jestelystä 17 §, Pr 504.

7a §. (11.11.1988/939) Milloin määrätyltä ajalta laskettavaa tai toistuvasti määräajoin suoritettavaa saatavaa ei lain mukaan saa ulosmitata, on ulosmittaa- matta jätettävä myös asianomaisen siitä nostamat, hä- nen hallussaan olevat tai hänen lukuunsa rahalaitok- seen maksetut rahat siltä osin kuin ne vastaavat edellä tarkoitetusta ajastajäljellä olevaa osaa tai ulosmittaus- päivän ja toistuvan suorituksen seuraavan maksupäi- vän välistä aikaa.

Ulosottolaki 4 luku

7b § on kumottu L:lla 11.11.1988/939. 8 §. (18.5.1973/394) Omaisuuden erottamista

koskevia 5 §:n 1 momentin 2 ja 5 kohdan sekä 2 mo- mentin säännöksiä ei sovelleta 6 §:n 2 momentissa tarkoitettua elatusapua ulosotettaessa, ellei velallinen ole perheenhuoltaja.

8a §. (13.6.1986/470) Yksityisen elinkeinonhar- joittajan urakkasopimuksen, hankintasopimuksen, kuljetussopimuksen tai muun vastaavan sopimuksen perusteella saamasta tulosta (elinheinotuio) on jätettä- vä ulosmittaamatta viisi kuudesosaa.

Ulosmittaamalta jätettävä elinkeinotulon osa saa- daan määrätä viittä kuudess>saa suurerrimaksikin, jos säännönmukaisen osan ulosmittaaminen vaarantaa velallisen mahdollisuuden täyttää oman suoritusvel- vollisuutensa tai hänen maksukykynsä on huoltovel- vollisuuden, sairauden tai muun erityisen syyn vuoksi olennaisesti vähentynyt.

Ulosmittaamatta jätettävä elinkeinotulon osa saa- daan määrätä viittä kuudesosaa pienemmäksi velalli- sen suostumuksella tai kun sitä voidaan pitää koh- tuullisena ottaen huomioon velallisen varallisuusase- ma ja muut maksuvelvollisuudet.

Elinkeinotulon ulosmittauksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä palkan ulosmittauksesta on 6 §:n 3 momentissa sekä 7 a, 9 aja 18 b-18 e §:ssä säädetty.

Pinta-alalisä ja peltoalan perusteella maksettava tuki olivat ulosottolain 4 luvun 8a §:ssä tarkoitettua elinkeinotuloa, josta oli jätettävä ulosmittaamatta viisi kuudesosaa. KK0:1993:155. 9 §. Velallisen pesästä älköön ulosmitattaka mi-

tään,joka havaitaan toisen omaksi, älköönkä ulosmit- tausta tehtäkö toisen haitaksi, jolla on oikeus velalli- sen tavaraan.

Omaisuutta, jota [fideikomissin] ehdolla hallitaan, niin myös muuta omaisuutta tahi oikeutta, jota eivoi luovuttaa, älköön ulosmitattako.

Muualla laissa on lisäksi säännöksiä omaisuudesta, jota ei saa ulosmitata. (18.5.1973/394)

Ks. L osamaksukaupasta 18 §, Si 506; KS 10 §, Pr 506; PK 9: 2, Si 235; TekijänoikeusL 42 §, Yr 401; TavaramerkkiL 35 §, Yr 418; Kaavoitusalueiden jakoL 83 ja 129 §, Ym 104; L eräiden kruunun- luontoisten tilojen ja tilanosien järjestelystä 6 §, Si 634.

Koska ulosmitattujen rahojen oli selvitetty olevan osa velallisen eräältä henkilöltä itselleen peijaamista rahoista, niin ulosmittaus on tuon henkilön hakemuksesta kumottu. KKO:l938-II-412.

Toimitus, jossa eräs kiinteistö, jonka såannolle velallinen oli saanut lainhuudon, oli ulosmitattu, kumottu sen nojalla, että sopi- muskirja, jolla kiinteistö oli vaihdettu toiseen kiinteistöön, ei ollut julkisen kaupanvahvistajan oikeaksi todistama sekä ettei sopi- mukseen, vaikka siinä oli luovutettu myöskin alaikäisten osuuksia ulosmitatusta kiinteistöstä, ollut hankittu oikeuden hyväksymistä. KK0:1938-II-546.

A oli ostanut neljä tilaa perustettavan yhtiön lukuun. Tilat voi- tiin ulosmitata A:n velasta ennen kuin yhtiö oli merkitty kauppa- rekisteriin ja yhtiökokous oli hyväksynyt kaupan. KK0:1980-Il- 10l.

Myyjä oli pidättänyt kiinteistönkaupassa itselleen eliniäkseen kiinteistön hallinta-, käyttö- ja nautintaoikeuden, jota ei saanut il- man ostajan suostumusta luovuttaa. Sanottu oikeus katsottiin voi- tavan ulosmitata ostajan saatavasta. KKO:l963-II-45.

Sopimusehto, jolla myyjä pidättää itselleen omistusoikeuden myytyyn, ostajan haltuun luovutettuun tavaraan, voidaan ostajan velkojia sitovasti ottaa kauppasopimukseen ainoastaan myyjän kauppahintasaatavanja myyjällä hänen kustannuksellaan tapahtu- vien myytyä esinettä koskevien toimien perusteella olevan saata- van vakuudeksi. KK0:1977-I-l.

Sopimusehto, jolla myyjä oli pidättänyt itselleen omistusoikeu- den myytyyn, ostajan haltuun luovutettuun autoon, oli myyjän ja ostajan kesken sitova myös sellaisen takautumissaatavan vakuute- na, joka myyjällä oli ostajalta jouduttuaan takaajana maksamaan ostajan kauppahinnan maksamiseksi ottaman pankkilainan. Kun ostaja oli myös palauttanut auton hallinnan myyjälle, ei ostajalla enää ollut autoon mitään oikeutta, eikä autoa ~en jäl_keen voinut ____ ulosmitata ostajan velasta. KK0:1984-l-3. Ks. KK0:1937-I-17, painettuna UL 10: 1 kohdalla.

Ulosottolaki 4 luku

9a §. (18.5.1973/394) Milloin ulosmittauspalkas- ta on toimitettu 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun, mää- räajoin suoritettavan elatusavun perimiseksi, ulosmit- taus on voimassa ilman eri toimitusta kunnes velkoja pyytää ulosmittauksen peruuttamista tai velallinen on suorittanut jo erääntyneet maksuerät sekä lähinnä seuraavan kuukauden elatusapua vastaavan määrän tai muulla tavalla saattaa uskottavaksi, että hän vastai- suudessa tulee täyttämään elatusvelvollisuutensa.

Kun elatusavun määrää on korotettu eräiden elatus- apujen sitomisesta elinkustannusindeksiin annetun lain (660/66) nojalla, palkan ulosmittaus on voimassa ilman eri toimitusta myös korotetun määrän osalta. (20.12.1985/1016)

9b §. (18.5.1973/394) Milloin velallinen, joka on tuomiolla velvoitettu tai asianmukaisesti vahvistetus- sa kirjallisessa sopimuksessa sitoutunut maksamaan elatusapua puolisolleen tai lapselleen taikka avioliiton ulkopuolella syntyneelle lapselle tahi joka on velvoi- tettu suorittamaan elatusapua vahingonkorvauksena lapselle, ilmeisesti välttääkseen elatusavun perimisen ulosottotoimin tekee työtä puolisonsa tai sukulaisensa omistamassa taikka muussa toiselle kuuluvassa yri- tyksessä palkatta tahi selvästi pienempää korvausta vastaan kuin mitä paikkakunnalla yleisesti sellaisesta työstä maksetaan, eikä elatusapua saada häneltä täysi- määräisenä perityksi, ulosotonhaltija voi elatusavun saamiseen oikeutetun taikka tälle sellaisessa asiassa kuuluvaa puhevaltaa käyttävän viranomaisen hake- muksesta antamallaan päätöksellä ratkaista, mitä ra- hamäärää on pidettävä velallisen kohtuullisena työ- palkkana. Ulosmittaus toimitetaan tästä määrästä noudattamalla vastaavasti, mitä tässä laissa on säädet- ty palkan ulosmittauksesta. Työnantaja on velvollinen vähintään kerran kuukaudessa, hänelle tiedoksi anne- tun maksukiellon mukaisesti, ulosottomiehelle suo- rittamaan ulosmitatun määrän, kunnes hän ulosotto- miehelle saattaa uskottavaksi, ettei enää ole edellytyk- siä ulosotonhaltijan päätökseen perustuvan perinnän jatkamiseen.

Ennen asian ratkaisemista · ulosotonhaltijan on kuultava elatusvelvollista ja hänen työnantajaansa sekä ulosottomiestä. jos ulosotonhaltija katsoo asian riitaiseksi, on hakija osoitettava ajamaan vaatimus- taan tuomioistuimessa. Ulosotonhaltijan päätökseen tässä pykälässä tarkoitetussa asiassa ei saa hakea muu- tosta valittamalla.

9c §. (18.5.1973/394) Milloin ulosotonhaltija on 9 b §:ssä tarkoitetussa tapauksessa katsonut asian rii- taiseksi taikka kokonaan tai osaksi hylännyt velkojan vaatimukset, on veikajalla oikeus ajaa vaatimustaan tuomioistuimessa haasteen nojalla, joka on annettava tiedoksi elatusvelvolliselle ja hänen työnantajalleen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun velkoja on saa- nut tiedon ulosotonhaltijan päätöksestä.

Jos ulosotonhaltija on vahvistanut elatusvelvollisen palkkana pidettävän määrän, on työnantajalla oikeus hakea haasteen nojalla takaisinsaantia velkojalta. Haaste on annettava veikajalle tiedoksi kolmen kuu- kauden kuluessa siitä, kun työnantaja sai tiedon ulos- otonhaltijan päätöksestä. jos tuomioistuin on takai- sinsaantikanteen johdosta joko kokonaan tai osaksi vapauttanut työnantajan hänelle 9b §:n mukaisesti asetetusta velvollisuudesta, tulee tuomioistuimen sa- malla harkita, onko työnantaja saava takaisin, mitä hän jo on suorittanut, tai osan siitä.

2023 Pr 601 Alioikeuden päätöstä on muutoksenhausta huoli-

matta noudatettava. Hovioikeuden tuomioon tässä pykälässä tarkoitetussa asiassa ei saa hakea muutosta.

10 §. jos toinen sanoo olevansa jonkin, velallisen pesässä olevan irtaimen omaisuuden omistaja, vaan ei voi heti näyttää oikeuttansa toteen, älköön se estäkö omaisuuden ulosmittaamista.jos hän ulosmittaukses- sa esittää todennäköisiä perusteita vaatimukseensa, neuvokoen ulosottomies häntä ajamaan kannettansa haasteen nojalla, ja keskeytettäköön täytäntöönpane toistaiseksi; haastattakoon kuitenkin se, joka omai- suutta tahtoo varjella, velkojan ja velallisen sen paik- kakunnan oikeuteen, missä omaisuus on, ja tuokoen siitä ulosottomiehelle todistuksen kolmessa kuukau- dessa ulosmittauksen jälkeen; muuten käytettäköön ulosmitattu omaisuus velkojan saamisen maksami- seksi. (13.6.1929/239)

jos joku ulosmittauksen jälkeen tuo esiin nyt sano- tun vaatimuksen, älköön se estäkö täytäntöönpanon loppuun saattamista, ellei ulosotonhaltija toisin mää- rää. jos ulosotonhaltija on neuvonut vaatimuksen te- kijää ajamaan kannettansa haasteen nojalla, tulee hä- nen, ennen mainitulla uhalla, kolmessa kuukaudessa ulosotonhaltijan päätöksen tiedoksisaamisesta antaa haaste ja toimittaa siitä tieto ulosottomiehelle. (18.10. 1929/321)

jos velkoja tahtoo itse haastattaa, olkoon hänellä siihen valta. (13.6.1929/239)

Milloin velkoja oikeudenkäynnissä, jossa sivullinen vaatii omistusoikeutta ulosmitatluun irtaimeen omai- suuteen, osoittaa, että sivullisen oikeus ulosmitattuun omaisuuteen perustuu oikeustoimeen, joka 3 luvun 35 §:n nojalla peräytyy, sivullisen oikeus ei estä täy- täntöönpanon loppuun saattamista. jos tuomioistuin on määrännyt, ettei sivullisen oikeus estä täytäntöön- panon loppuun saattamista, tai jos sivullisen vaatimus on hylätty täytäntöönpane on saatettava loppuun, vaikka tuomioon haetaan muutosta, ja veikajalla on oikeus panttia tai takausta vastaan nostaa kertyneet varat. (18.5.1973/389) · ·

Mitä täten on säädetty, sovellettakoon myö~kin, kun ulosmittauksen tapahtuessa velallisen pesässa tä- män puoliso tahtoo hänelle kuuluvana ottaa erilleen määrättyä irtainta omaisuutta. (13.6.1929/239)

L 13.6.1929/239 tuli voimaan 1.1.1930. Kuitenkin on, mitä ulos- mittauksesta puolisoiden pesässä on ollut säädettynä, edelleen nou- .datettava puolisoihin nähden, joiden varallisuussuhteisiin on sovel- lettava ennen sanottua päivää voimassa ollutta lakia.

Vrt. UL 10: 1. Vaasan HO:n kiertok:llä 4.3.1905 on, koska usein oli tapahtunut,

että ulosotonhaltija, jolle valituksen ulosmittauksesta oli tehnyt si- vullinen, joka oli ilmoittanut olevansa ulosmitatun irtaimen omai-

. suuden omistaja ja esittänyt todennäköisiä perusteita väitökseensä, oli lykännyt itse ulosottoasian tuomioistuimeen, joka silloin tavalli- sesti oli ottanut sen käsiteltäväkseen ja antanut siitä lausunnon, kaik- kia Hovioikeuden alaisia alioikeuksia ja ulosotonhaltijoita muistutet- tu, että sellainen menettely ei ole UL 4: 10 säännöksien mukainen, kun tämän lainpaikan mukaan tuomioistuimen tulee tällaisissa tapa- uksissa ratkaista ainoastaan ulosmitatun omaisuuden omistusoikeu- desta syntynyt riita.

Sivullinen oli nostanut ulosmitatun irtaimen omaisuuden omistusoikeudesta kanteen velkojaa ja velallista vastaan ilman ulosotonhaltijan tähän antamaa osoitusta. Kun ulosotonhaltija si- vullisen valituksen johdosta myöhemmin oli määrännyt, että ulos- ottotoimitus oli keskeytettävä, kunnes sanottu riita oli lainvoimai- sesti ratkaistu, ja kannetta ajettaessa muutoin oli noudatettu UL 4: lO:ssä olevia määräyksiä, katsottiin edellytysten kanteen tutkimi- seen olevan olemassa. KK0:1955-II-122, Lm 1956 s. 90.

Ulosotonhaltijan osoitettua UL 4: 10 nojalla sivullisen eri oi- keudenkäynnissä toteuttamaan omistusoikeutensa velallisen omaisuutena ulosmitatmun autoon on omisttisoikeuden toteamis- ta koskevassa jutussa, samalla kun sivullisen vaatimus auton omis-

Pr 601 2024 tusoikeuden vahvistamisesta hänelle kuuluvaksi hylättiin, vahvis- tettu auton olleen ulosmittauksen tapahtuessa sivullisella panttina tämän saatavista velalliselta. KK0:1965-II-86.

Pakkolunastuskorvauksen ulosmittauksesta tehdyn valituksen johdosta valittaja osoitettu asianomaisessa oikeudessa näyttämään toteen oikeutensa sanottuun korvaukseen. KK0:1952-II-81, Lm 1953 s. 611.

Viranomaisen lainvastaisesti liian lyhyeksi asettaman määrä- ajan noudattamatta jättäminen ulosottoasiassa ei aiheuta puheval- lan menetystä. KK0:1927-I-32.

SOO p 12.12.1902, T 1903 s. 154 on selitetty että, kun sivul- lisen ulosotonhaltijalle tekemä vaatimus omaisuuteen, joka on pantu hukkaamiskiellon alaiseksi, lykätään oikeuteen, ei ole lail- lista aihetta panna määräaikaa, jonka kuluessa hänen pitää haas- tattaa asianomaiset ja jättää siitä todistus ulosottomiehelle.

Nimismiehelle lähetettyä haasteen tiedoksi antamista koskevaa pyyntöä ei voitu pitää sellaisena tiedon toimittamisena ulosotto- miehelle,josta UL 4luv. 10. §:n 2 mom:ssa säädetään. KKO:'l976- II-l3.

Tuomioistuimen on viran puolesta tutkittava, onko vastapuo- lelle toimitetusta haasteesta annettu tieto ulosottomiehelle ulos- otonhaltijan määräämässä ajassa. KKO 1919 pII 1289, Lm 1920s. 34.

UL 4luv. 10 §:n säätämä kolmen kuukauden aika on lasketta- va kalenterikuukausittain. KKO 1924 p I 19, T 1925 s. 210. - Sanottu määräaika voidaan palauttaa OK 31: 2 nojalla.

KK0:1951-l-l3, Lm 1952 s. 82. Parempaa oikeutta ulosmitatmun omaisuuteen koskevassa oi-

keudenkäynnissä tulee velallisen ja velkojan, jos he haluavat väit- tää, ettei heitä ole laillisesti haastettu, tehdä väitteensä ennen pää- asiaan vastaamista. KKO 1919 pII 944.

Ulosottoasian yhteydessä ei voitu antaa osoitusta sen näyttämi- seksi eri oikeudenkäynnissä, mitä ulosmittauksen alaisesta saata- vasta oli suoritettu. KK0:1953-II-75, D 1954 s. 31.

Ratkaistessaan UL 4 luv. 10 §:ssä tarkoitetun kysymyksen omistusoikeudesta ulosmitatmun omaisuuteen KO:n tuli olla lau- sumatta mitään itse ulosmittauksen kumoamisesta. KK0:1950-II- 438, D 1951 s. 57.

UL 4: 10:n mukaan tuomioistuimen ratkaistavaksi saatetussa omistusoikeutta ulosmitatmun omaisuuteen koskevassa jutussa ei ollut annettava lausuntoa ulosmitatun omaisuuden käyttämisestä ulosmittauksen perusteena olevan saatavan suoritukseksi eli lau- suntoa ulosmittaukseen liittyvistä kysymyksistä. KK0:1978-II-77.

KK0:1929-II-826, D 1930 s. 50, on selitetty, että perillisenoi- keus jakamattamassa pesässä, vaikka jälkeenjääneellä leskellä ehkä olikin oikeus hallita jäämistöä jakamattomana, oli sellaista omaisuutta, johon ulosmittaus saattoi kohdistua.

KK0:1926-II-177, Lm 1927 s. 303, on selitetty, että UL 4: 10 määräystä ulosottomiehelle annettavasta tiedosta on noudatettava siitä huolimatta, että ulosmitattu omaisuus .pilaantumisen vuoksi on rahaksi muutettu.

Puolisot olivat sopineet, että miehen omistama teollisuushalli koneineen ja laitteineen siirtyi vaimon omistukseen sitä vastaan, että tämä otti yksin vastattayakseen kauppahintaa vastaavasta osasta pankkilainoja, joista kumpikin puoliso oli sitoutunut pan- kille velallisena vastuuseen. Kun·vaimo ei ollut näyttänyt, että hä- nen vastattavakseen ottama osa lainoista olisi ollut sellaista mie- hen velkaa, josta hän puolisoiden välisessä suhteessa ei olisi ollut vastuussa, kaupan muotoon tehty oikeustoimi julistettiin miehen velkojan kanteesta puolisoiden välisenä lahjana mitättömäksi. KK0:1978-ll-77.

Miehen maksettavaksi pannuista veroista ei voida .ulosmitata vaimon omaisuutta, kun avioliitto on päätetty 1.1.1930 jälkeen. KK0:1938-l-1L

Se seikka, että velkoja lainvoimaisessa ulosotossa on saatavas- taan saanut maksun siten, että saatavan suoritukseksi on velallisen omaisuutena ulosmitattu ja myyty sivulliselle kuuluvaa omaisuut- ta, ei perusta sivulliselle velkojaan kohdistuvaa korvausvaadetta. KK0:1935-l-63.

UL 4 luv. 10 §:ä voidaan soveltaa myös kun on ulosmitattu kolmen henkilön yhteisesti omistamat varat, ja yhteisomistajat, jotka eivät ole velasta vastuussa, tahtovat ulosmitatusta omaisuu- desta erottaa osansa. KK0:1957-II-65, D 1958 s. 33 ja Lm 1958 s. 74.

Sivullisomistajaksi ilmoittautuneen irtaimen omaisuuden ulos- mittauksesta tekemän valituksen jälkeen omaisuus oli myyty pak- kohuutokaupalla ja myynnistä kertyneet varat oli luovutettu velal- lisen konkurssipesälle. Sivullinen oli tukenut omistusoikeuttaan todennäköisin syin. Koska omistusoikeutta varoihin ei voitu vah- vistaa ulosottomenettelyssä, kysymys siirrettiin ratkaistavaksi eri oikeudenkäynnissä. KK0:1994:20 (ään.).

A:n irtainta omaisuutta oli ulosmitattu hänen veloistaan ja myyty pakkohuutokaupassa B:lle. C,joka katsoi omistavansa mai- nitun omaisuuden, ei ollut käyttänyt omistajalle ulosottolain 4 lu- vun 10§:ssä säädettyjä oikeussuojakeinoja ennen pakkohuuto-

Ulosottolaki 4 luku

kauppaa. C:tä ei voitu enää ulosottoasiassa osoittaa riitelemään pa- remmasta oikeudesta itse omaisuuteen vaan ainoastaan sen sijaan tulleeseen, jakamatta olevaan kauppahintaan. KK0:1995:2.

11 §. (5.2.1965/46) Milloin velallisena on kuolin- pesän osakas, voidaan hänen pesäosuutensa ulosmita- ta velasta. Pesäosuutta ei kuitenkaan tällöin ole lupa myydä, vaan on velkojalla oikeus saada suoritus siitä omaisuudesta, jokavelallisen osalle tulee pesänjaossa.

Ks. PK 19: 2 ja 23: 12, Si 235; AL, II osa, Si 201 ja ALVL 1-4 §, Si 202; MeriL 4:1 ja 22:5, Vi 301.

lla §. (26.4.19911764) Velallisen oikeutta perin- .. töön tai testamenttiin ei voida häneltä ulosmitata, jos

velallinen perittävän kuoleman jälkeen ennen ulos- .mittausta luopuu oikeudestaan perintökaaren 17 lu- vun 2 a §:n mukaisesti.

L 26.4.1991n64 tuli voimaan 1.1.1992, mutta sitä ei sovelleta, jos ulosmittaus on toimitettu ennen sanottua päivää.

Ks. PK 17: 2a, Si 235.

12 §. (24.8.1984/636) Yrityskiinnitykseen perus- tuva panttioikeus tai muu panttioikeus velallisen irtai- meen omaisuuteen tai oikeus pitää hallussaan sellaista omaisuutta saamiensa vakuutena ei estä omaisuuden ulosmittaamista ja myymistä muusta velallisen velas- ta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun panttioikeuden ja pidätysoikeuden haltija saa maksun omaisuuden myyntihinnasta, jos hän on sitä ulosottomieheltä en- nen huutoa vaatinut. Yrityskiinnityksen haltijan, jolta ulosottomies on 5 luvun 7a §:n mukaisesti tiedustel- lut, tuleeko hän tätä oikeuttaan käyttämään, on kui- tenkin oikeutensa säilyttääkseen määräajassa vastatta- va tiedusteluun. Yrityskiinnityksen haltija voi enna- kolta sitovasti luopua· oikeutensa käyttämisestä il- moittamalla siitä kirjallisesti ulosottomiehelle.

jos velkojalla on omaisuus panttioikeuden nojalla hallussaan, on myyminen toimitettava säilyttämällä pantinhaltijan oikeus, jollei tämä tyydy ottamaan saa- mistansa myyntihinnasta eikä pantista myöskään an- neta täyttä lunastusta. Pantinhaltija ei tällöin ole vel- vollinen antamaan panttia hallustaan. Pantinhaltija ei saa kieltäytyä ottamasta lunastusta, milloin sitä hänel- le edellä tarkoitetuissa tapauksissa tai myymisen jäl- keen tarjotaan, vaikkei hänen sa,amisensa vielä ole- kaan erääntynyt.

Ks. YrityskiinnitysL 38 §, Si 421. Se seikka, että velallinen oli luovuttanut niille henkilöille, jotka

valittivat ulosmittauksesta, oikeuden pitää heidän nimiinsä pank" kiin talletettuja rahoja heillä velalliselta oleva!1 saamisen vakuute- na, ei UL 4: 12 mukaan estänyt noiden varojen ulosmittaamista toisen saatavan suorittamiseksi. KK0:1938-II-552. -Vrt. velallisen antamaan ja pantiksi luovuttamaan, kiinteistöön kiinnitettyyn hal- tijavelkakirjaan nähden KK0:1953-ll-5, D 1953 s. 61, UL 7: 1 kohdalla.

l3 §. jos joku, jolla ei ole sellaista oikeutta; kuin 12 §:ssä on sanottu, väittää itsellänsä olevan etuoike- uden maksun saantiin velallisen omaisuudesta, äl- köön se estäkö omaisuuden ulosmittaamista muusta velasta. Älköön ulosmittaamista estäkö sekään, että omaisuus on takavarikon tahi hukkaamiskiellon alai- sena; kuitenkin on, jos muuta tavaraa on saatavissa, tämä etupäässä ulosmitattava, jos se sopivasti ja ulos- mittauksen hakijaa haittaamatta voipi tapahtua.

14 §. (18.5.1973/389) Ulosottomiehen on laadit- tava luettelo ulosmitatusta irtaimesta omaisuudesta sekä, jollei omaisuus ole rahaa tai tuomiossa täytän- töönpanon hakijalle luovuteltavaksi määrättyä tava- raa, arvioitava se. Ulosottomies saa tarvittaessa kutsua asiantuntijoita olemaan arvioinnissa apuna.

!

J-

l 1

Ulosottolaki 4 luku

Kun alusrekisteriin merkitty alus, sen lastina olevaa tavaraa tai rekisteröity ilma-alus ulostnitataan, ulosot- tomiehen on vaadittava aluksen päälliköltä tai ilma- aluksen omistajalta ne asiakitjat, jotka selvittävät omistusoikeuden ulosmitattavaan omaisuuteen, sekä tiedot niistä saatavista, jotka lain mukaan otetaan siitä panttioikeuden nojalla. Jos rahtia on maksamatta tahi aluksen päällikön tai laivanisännän asiamiehen (agen- tin) hallussa taikka jos laivanisännällä tai lastin omis- tajalla on oikeus saada sellaista korvausta, johon vel- kojalla on meripanttioikeus, on rahti tai korvaus, mil- loin velkoja vaatii, ulosottomiehen tai hänen määrää- mänsä toimitsijan kannettava. Sama on laki jos ulos- mitatun ilma-aluksen, linja- tai kuorma-auton taikka perävaunun omistaja on vakuutuksen nojalla tai muu- toin oikeutettu saamaan alusta, autoa tai perävaunua kohdanneen vahingon johdosta korvausta, johon alukseen, autoon tai perävaunuun vahvistettu kiinni- tys tuottaa panttioikeuden. Ulosottomiehen on viipy- mättä annettava sille, joka on velvollinen suoritta- maan tai tilittämään rahtia tai korvausta, kielto mak- saa muulle kuin ulosottomiehelle tai toimitsijalle.

Ks. MeriL 3:3 ja 3:13, Vi 301; L kiinnityksestä ilma-aluksiin 4 §, Si 425; AutokiinnitysL 5 §, Si 423.

15 §. Jos silloin, kun ulosmittaus olisi tehtävä, ha- vaitaan, että ulosmittauksen alaisista varoista ei ole odotettavissa mitään jäännöstä päälle täytäntöönpa- nokulujen, älköön ulosmittaukseen ryhdyttäkö.

16 §. Jos ulosmitattavana on rahaa tahi ulostuo- mittua tavaraa tahi sellaiseen asiakirjaan perustuva saaminen, joka on asetettu haltijalle tahi nimitetylle miehelle, jolle on myönnetty lupa siirtää se toiselle, taikka jos ulosmitataan muu oikeus, joka on vissin asiakirjan varassa; ottakoon ulosottomies rahan, tava- ran tahi asiakirjan haltuunsa.

Sellaisen saatavan ulosmittausta, joka ei perustu juoksevaan velkakirjaan tai muuhun siihen verrattavissa olevaan asiakirjaan, on toimitettava velallisen luona sillä paikkakunnalla, missä hänen asuntonsa on. KK0:1931-I-49.

Haltijavelkakirjain ulosmittaus kumottu, kun ulosottomies, merkitessään ulosmittauspöytäkirjaan velkakirjat ulosmitatuiksi, ei ollut ottanut niitä haltuunsa. KK0:1960-II-116, Lm 1960 s. 1012. ' 17 §. lrtaimet tavarat, jotka ulosmitataan, ovat, el-

lei niitä, sen mukaan kuinjäljempänä sanotaan, viedä paikalta pois, pantavat sinne talteen ja ulosottomie- hen sinetillä lukittavat, taikka, jollei hän, kelvollisten säilytyspaikkojen puutteen tahi muun syyn takia, kat- so sen voivan sopivasti tapahtua, hänen sinetillänsä tahi kirjallisella julkipanolla tahi muulla tavoin niin merkittävät, että omaisuus ilmeisesti nähdään ulosmi- tatuksi.Jos ei katsota ulosmitatun tavaranjättämisestä paikalle velallisen vartioitavaksi olevan varmuutta, pankoon ulosottomies jonkun muun sitä siellä hoita- maan tahi vieköön sen muualle, jos se käy päinsä ja velkoja edeltä maksaa tavaran hoitoon tahi muuttami- seen tarvittavat kulut.

Ks. RL 16: 17, Ri 101. 18 §. (20.12.1985/1016) Kun muu kuin 16 §:ssä

mainittu saatava on ulosmitattu, ulosottomiehen on annettava sille, jonka on suoritettava saatava, kirjalli- nen maksukielto, jossa kielletään maksamasta mitään saatavasta muulle kuin maksukiellossa mainitulle ulosottomiehelle tai sille, jolle velallisen oikeus ulos- oton johdosta ehkä siirtyy. Ulosottomiehen on annet- tava maksukielto tiedoksi postitse saantitodistusta vastaan tai haastetiedoksiannolla. Maksukielto saa- daan kuitenkin toimittaa postitse virkakirjeenä, jollei

2025 Pr 601 täytäntöönpanon varmuuden voida olettaa siitä kärsi- vän. Jos se, jolle maksukielto on annettava, oleskelee ulkomailla, velkojan on huolehdittava sen tiedoksian- tamisesta. Ulosottomiehen on otettava haltuunsa saa.., tavan perusteena oleva asiakitja, jos sellainen on saa- tavissa.

Jos ulosmitattu saatava kuuluu sellaiseen omaisuu- teen, johon saattaa olla vahvistettu yrityskiinnitys, ulosottomiehen on ennen saatavasta kertyneidenva- rojen tilittämistä velkojille hankittava 5 luvun 7 a §:n 1 momentin mukaisesti tiedot mahdollisista yritys- kiinnityksistä ja niiden etuoikeuksista sekä selvitettä- vä, haluaako yrityskiinnityksen haltija käyttää yritys- kiinnityslain 14 §:n mukaista etuoikeuttaan maksun saamiseen kertyneistä varoista.

Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty saatavasta, kos- kee vastaavasti muutakin 16 §:ssä mainitsematonta oi- keutta, jonka nojalla velalliselle on jotain suoritettava.

Vakioitu optio ja termiini ulosmitataan ilmoitta- malla ulosmittauksesta kirjallisesti sille välittäjälle, jonka hoidossa olevalle johdannaistilille sopimus on kirjattu, tai jos johdannaistili ei ole välittäjän hoidos- sa, asianomaiselle optioyhteisölle. Ulosmittausilmoi- tuksen saanut välittäjä tai optioyhteisö on velvollinen välittömästi muuttamaan ulosmitatut optiot ja termii- nit rahaksi asianomaisilla johdannaistoimilla ja tilittä- mään näin saadut varat ulosottomiehelle. (26.8.1988/ 773)

Ks. YrityskiinnitysL 14 §, Si 421; UlosottoA 13 ja 13a §, Pr 603.

18a §. (17.5.1991/829) Arvo-osuus tai arvo- osuuteen perustuva tai kohdistuva- oikeus ulosmita- taan ilmoittamalla ulosmittauksesta kirjallisesti sille arvo-osuusrekisterille, jolla pidettävälle arvo-osuusti- lille ulosmitattava osuus tai oikeus on kirjattu. ·

Edellä 1· momentissa mainitussa.ulosmittausilmoi- tuksessa on mainittava velallinen ja velkoja, heidän henkilötunnuksensa tai heistä arvo- osuusjärjestel- mässä käytettävät yksilöintitunnukset, sen saatavan määrä, josta ulosmittaus on tehty, sekä täytäntöönpa- non peruste. Ilmoituksessa on samaten yksilöitävä ulosmittauksen kohde. jos ulosmitanavaa osuutta tai oikeutta ei ole kitjattu velallisen nimiin, on velallisen saantomiehestä tai oikeuden haltijasta ilmoitettava vastaavat tiedot kuin velallisesta. Ulosmittauksen pe- ruutus ja kumoaminen on vastaavasti ilmoitettava.

Asetuksella voidaan säätää, että 1 ja 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus voidaan toimittaa arvo-osuusre- kisterin pitäjälle automaattisen tietojenkäsittelyn avulla.

l8b '§. Kun ulosmittaus on toimitettu velallisen palkasta, ulosottomiehen cm annettava palkan maksa- jalle kirjallinen maksukielto, jossa määrätään pidätet- täväksi ulosottoon menevä osa palkasta ja kielletään maksamasta sanottua osaa kenellekään muulle kuin maksukiellossa mainitulle ulosottomiehelle. Milloin ulosmittaus toimitetaan tietyin väliajoin maksettavas- ta palkasta, on ulosmittauspöytäkitjaan ja maksukiel- toon merkittävä se kutakin palkanmaksukauden päi- vää kohti laskettu rahamäärä, joka vähintään on jätet- tävä palkansaajan ja hänen 6 §:n 3 momentissa tarkoi- tettujen perheenjäsentensä elatukseen. Maksukielto on annettava palkan maksajalle tiedoksi postitse saan- titodistusta vastaan tai haastetiedoksiannolla. Maksu- kielto saadaan kuitenkin toimittaa postitse virkakir- jeenä julkiselle yhteisölle tai laitokselle taikka muulle

Pr 601 2026 palkan maksajalle, jollei täytäntöönpanon varmuuden voida olettaa siitä kärsivän. (20.12.1985/1016) · Maksukielto on voimassa määrätyn ajan taikka tois- taiseksi ja kunnes ulosottomies palkan maksajalle kir- jallisesti ilmoittaa, että kielto on lakannut olemasta voimassa. Jos maksukieltoa on muutettava uuden ulosmittauksen, elinkustannusindeksin nousun joh- dosta tapahtuneen elatusavun määrän korotuksen, palkan saajan ja hänen perheenjäsentensä elatukseen jätettävän rahamäärän korotuksen tai muun syyn joh- dosta, ulosottomiehen on ilmoitettava siitä kirjallises-

,, . ti palkan maksajalle. (20.12.1985/1016) Maksukiellon perusteella velallisen palkasta pidäte-

tyt erät on, milloin ulosottomies on niin määrannyt, palkan maksajan määräajoin suoritettava ulosotto- miehen virkavarain tilille. Tilillepanosta suoritettava maksu saadaan vähentää tilille maksettavasta määräs- tä. (13.6.1986/470)

Ulosmittaus katsotaan kunkin palkkaerän osalta toimitetuksi, kun ulosottomies on saanut ulosottoon menevän osan haltuunsa tai se on hänelle 33 §:n mu- kaisesti maksettu. (13.6.1986/470)

18c §. (20.12.1985/1016) Eri aikoina toimitettu- jen ulosmittausten perusteella ulosottomies antaa pal- kan maksajalle yhteisen maksukiellon.

Jos palkan maksaja saa maksukiellon ollessa voi- massa maksukiellon toiselta ulosottomieheltä, hänen on noudatettava uutta maksukieltoa. Palkanmaksajan on palautettava aikaisempi maksukielto sen antajalle ja samalla ilmoitettava uuden maksukiellon antanut ulosottomies. Aikaisemman maksukiellon antaneen ulosottomiehen on saatuaan tiedon uudesta maksu- kiellosta viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin asioi- den keskittämiseksi toimivaltaiselle ulosottomiehelle. Aikaisemman maksukiellon perusteena oleva ulos- mittaus pysyy voimassa siirrosta huolimatta.

18d §. (20.12.1985/1016) Jos pidätettäväksi mää- rätty rahamäärä todisteellisesti annetun maksukiellon vastaisesti maksetaan muulle kuin ulosottomiehelle tai jos palkan maksaja laiminlyö velvollisuutensa pi-: dättää palkasta ja suorittaa ulosottomiehelle pidätettä- väksi määrätyn osan velallisen palkasta, voidaan pi- dättämättä tai suorittamatta jätetty määrä välittömästi ulosmitata palkkaa maksavalta työnantajalta taikka julkiselta yhteisöitä tai laitokselta,

Edellä 1 momentissa tarkoitettu ulosmittaus saa- daan toimittaa palkan ulosmittauksesta laaditun pöy- täkirjan nojalla. Pöytäkirjaan on merkittävä, miten maksukielto on annettu tiedoksi ja miten kiellon vas- tainen maksaminen tai laiminlyönti on tapahtunut.

Ulosottomies saa pyytää 1 ja 2 momentissa tarkoi- tetussa täytäntöönpanossa virka-apua palkan maksa7 jan asuin- tai kotipaikan ulosottomieheltä.

18e §, (18.5.1973/394) Toimivaltainen ulosotto- mies saa toimittaa palkan ulosmittauksen myös virka- huoneessaan. Velalliselle on tällöin ennakolta annet- tava kirjallinen ilmoitus perittävänä olevasta saatavas- ta, toimituksen ajasta ja paikasta sekä niistä perusteis- ta, joilla ulo.smittaamatta jätettävä palkan osa määrä- tään. Ilmoituksessa on myös mainittava, että velalli- nen voi esittää ulosmitattavaksi muuta omaisuutta sekä antaa ulosmittausta varten tarpeellisiksi katso- mansa tiedot ja selvitykset. Jollei ilmoitusta ole voitu antaa velalliselle tiedoksi siinä järjestyksessä kuin 3 luvun 27 §:n 1 momentissa säädetään, se saadaan lä-

Ulosottolaki 4.luku

hettää hänelle virkakirjeessä palkanmaksajan osoit- teella. ·

Mitä 1 momentissa on säädetty menettelystä palkan ulosmittauksessa, koskee soveltuvin osin veron enna- kon palautuksen ulosmittausta.

Työnantajan ja viranomaisen on, sikäli kuin toisin ei ole säädetty, annettava ulosottomiehelle palkan ulosmittausta varten tarpeellisia tietoja. .

19 §. Jos ulosmitataan velallisen omaisuutta, joka on toisen hallussa, kiellettäköön haltijaa antamasta omaisuutta pois sen haitaksi, jolle velallisen oikeus ulosmittauksen johdosta ehkä siirtyy.

.Ks. RL 16: 18, Ri 101 ja UlosottoA 13 ja 13a §, Pr 603. 20 §. Jos saamisesta ulosmitataan omaisuutta

joka jo on toisesta saamisesta ulosmitattu, niin ei sitä jälkimmäisessä ulosmittauksessa tarvitse uudestaan panna kirjaan, arvioida eikä sinetillä lukita.

Mitä tässä on sanottu, noudatettakoon sitäkin omaisuutta ulosmitattaessa, joka ennaltaan on saami- sesta takavarikossa.

21 §. (14.12.1984/867) Kiinteä omaisuus on julis- tettava ulosmittaustilaisuudessa ulosmitatuksi. Ulos- mitattu omaisuus on arvioitava, kukin kiinteistö erik- seen. Arvioinnissa saadaan tarvittaessa käyttää apuna asiantuntijoita.

Metsänmyynnistä syntynyttä saamista ei ollut pidettävä tilan vuotuisena tuottona, joten kiellosta eräissä tapauksissa käyttää maatalouskiinteistöä velan maksuun 18.12.1936 ann. lain sään- nökset eivät estäneet saamisen ulosmittausta. KK0:1944-II-36.

Pakkohuutokaupassa ostetun kiinteistön ulosmittaus kiinteis- toön kohdistuvasta sen aikaisemman omistajan maksettavaksi pannusta huutokaupan jälkeen erääntyneestä omaisuudenluovu- msverosta on hyväksytty. KK0:1943-II-94.

Oikeutta erottamattomaan määräalaan on ulosmittauksessa kä- siteltävä irtaimena omaisuutena. KKO 1923p II 507, Lm 1923 s. 120. 22 §. (22.7.1991/1055) Jos tuomiossa määrätään

saaminen maksettavaksi sen vakuutena olevasta kiin- teästä omaisuudesta, katsotaan omaisuus välittömästi ulosmitatuksi.

Tuomioistuimen on viipymättä ilmoitettava 1 mo- mentissa tarkoitetusta tuomiosta asianomaiselle ulos- ottomiehelle ja kirjaamisviranomaiselle.

Jos 1 momentissa tarkoitetun omaisuuden myyntiä ei pyydetä ulosottomieheltä kahden kuukauden kulu- , essa siitä, kun 1 momentissa tarkoitettu tuomio on tullut lainvoimaiseksi, ulosmittaus raukeaa. Omai- suuden myyntiä koskeva pyyntö tehdään sille ulosot- tomiehelle, joka 3 luvun 21 §:n perusteella on toimi- valtainen.

23 §. (17.12.1948/963) Kun ulosottomies ulos- mittaa kiinteää omaisuutta, hänen on samalla tarvitta- essa vaadittava velalliselta ne asiakirjat, jotka todista- vat tämän omistusoikeuden taikka antavat selvitystä rasitteesta (servituutista), nautintaoikeudesta tai· oi- keudesta tuloon tai muuhun etuun, mikä omaisuu- desta on suoritettava. Hänen on otettava haltuunsa ve- lallisen hallussa mahdollisesti olevat, ulosmitattuun omaisuuteen kiinnitetyt velkakirjat. (22.7.1991/ 1055)

Oos kiinteistöllä on sähköasema,joka kuuluu velal- liselle, hankkikoen ulosottomies 1 momentissa mai- nittujen asiakirjojen lisäksi kauppa- ja teollisuusmi- nisteriöitä todistuksen siitä, onko kiinteistö rekiste- röity sähkölaitoskiinteistöksi tai asema sähkölaitos- kiinteistön tarpeistoksi, sekä,jos kiinteistö on rekiste- röity sähkölaitoskiinteistöksi, myös sitä koskevan ot- teen rekisteristä.]

Ks. UlosottoA 23 §, Pr 603; VesiL 11: 11 ja 18 ynnä 12: 5, Ym

J

1·· ~

1

1

Ulosottolaki 4. luku

601; YrityskiinnitysL 38 §, Si 421. 24 §. Kun kiinteä omaisuus on ulosmitattu, niin

on siitä sen myymiseen asti tuleva vuokra, hyyry tahi vero, jos velkoja vaatii, ulosottomiehen tahi hänen määräämänsä toimitsijan kannettava. Ulosottomies julistakoon viipymättä maksuvelvolliselle kiellon an- tamasta mitään pois muille kuin ulosottomiehelle tahi toimitsijalle.

Kun tuomioistuin on määrännyt saamisen makset- tavaksi kiinteästä omaisuudesta, ulosottomiehen on asetettava, jos velkoja vaatii, toimitsija tuloja kanta- maan ja julistettava kielto, niinkuin tässä edellä on sa- nottu. (22.7.1991/1055)

Ulosottomiehellä tahi toimitsijalla, jonka kannetta- vana omaisuudesta lähtevä tulo on, olkoon, jos tulo jätetään suorittamatta, sama karmevalta kuin mihin velallinen itse siinä tapauksessa olisi oikeutettu. .

Ks. UlosottoA 13 ja 15 §, Pr 603. Velkoja ei ole oikeutettu moittimaan UL 4luv. 24 §:n nojalla

määrätyn toimitsijan huutokaupan toimittajalle toimestaan anta- maa tiliä. KK0:1943-I-l. 25 §. Ulosmitatusta kiinteästä omaisuudesta äl-

köön omistaja käyttäkö metsää tahi muuta etua päälle kotitarpeen.

Kun on vaara tarjona, että omistaja huonolla hoi- dolla tahi muulla tavoin hävittää omaisuutta, olkoon ulosotonhaltijalla valta, jos velkoja vaatii, määrätä toi- mitsija ottamaan omaisuus haltuunsa ja sitä hoita- maan; kuitenkin olkoon velkoja siinä tapauksessa vel- vollinen edeltä maksamaan ne kulut, joita omaisuu- den hoitamiseen ehkä tarvitaan.

Ks. UlosottoA 16 §, Pr 603. 26 §. Jos joku luovuttaa kiinteän omaisuutensa

toiselle, älköön se luovutus olko esteenä omaisuuden ulosmittaamiselle edellisen omistajan velasta, ennen- kuin uusi omistaja on hakenut lainhuudatusta.

jos luovutukselle, joka ennen ulosmittausta on ta- pahtunut, haetaan lainhuudatusta viimeistäänkin en- simmäisissä käräjissä tahi, kaupungissa, ensimmäise- nä yleisenä lainhuudatusasiain käsittelypäivänä ulos- mittauksen jälkeisten kolmenkymmenen päivän pe- rästä; silloin peräytyköön ulosmittaus, ellei saaminen, jota haetaan ulos, ole omaisuuteen kiinnitetty tahi muuten sellainen että, sen mukaan kuin laissa muu- toin säädetään, omaisuus on siitä vastaava, vaikka se onkin joutunut pois velallisen hallusta; olkoon kui- tenkin uusi omistaja velvollinen antamaan ilmoituk- · sen luovutuksesta sille, jonka toimitettava omaisuu- den huutokauppa on; ja näyttämään hänelle saanta- kirjansa alkuperäisenä tai oikeaksi todistettuna kopio- na. jos ilmoitus on tapahtunut tahi luovutus muuten tullut huutokaupan toimittajan tietoon ennen kuin lainhuudatuksen hakemisaika on päättynyt, jättäköön hän täytäntöönpanon jatkamisen kunnes on saatu nähdä, haetaanko lainhuudatusta.

jos uusi omistaja ilmoittaa luovutuksen vasta sitten kuin omaisuus jo on myyty, olkoon myyminen häntä kohtaan voimassa, vaikka lainhuudatusta onkin haet- tu tahi haetaan edelläsanotun ajan kuluessa; ja neuvo- koen huutokaupan toimittaja häntä kauppasummaa jaettaessa valvomaan oikeuttansa siihen.

L:lla 551/95, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997, tämä§ on muutettu kuulumaan seuraavasti:

jos velallisella on lainhuuto kiinteistöön, kiinteistö saadaan ulos- mitata hänen velastaan, jollei se ilmeisesti kuulu jollekin toiselle. jos sivullinen väittää omistavansa kiinteistön, on soveltuvin osin nouda- tettava, mitä 10 §:ssä säädetään. Kiinteistö saadaan väitteistä huoli- matta ulosmitata saamisesta, jonka vakuutena on kiinteistöpanttioi-

2027 Pr 601 keus.

Mitä 1 momentissa säädetään, on noudatettava myös silloin, kun sivullinen väittää omistavansa jotakin, joka hänen omaisuutenaan ei kuulu kiinteistöön sen ainesosana tai tarpeistona. ·

Kiinteistön ulosmittausta ei saa kohdistaa ennen ulosmittausta kiinteistöstä luovutettuun määräalaan tai määräosaan. Panttisaami- sen perimiseksi saadaan kiinteistön ohella ulosmitata myös siitä luo- vutettu panttioikeuden kohteena oleva määräala tai määräosa, jolloin kiinteistö sekä määräala tai määräosa on ulosmitattava jokainen erik- seen.

Ks. Maakaari 1995 3:10, Si 601. Ks. MK 11: 2; 17: 3 ynnä viite, Si 602; KiinA 22 §, Si 614 ja L

lainhuudatuksesta ja kiinteistönsaaunen moittimisajasta, Si 607; MaaseutuelinkeinoL 37 §, Ma 101.

Kun hakijat olivat UL:n 4luv. 26 § 2 mom:n määräämässä ajas- sa, esittäen täydelliset saantokitjat, anoneet saannolleen lainhuu- toa, ei se seikka, että heidän anomuksensa oli heistä riippumatto- mista syistä hylätty, estänyt kiinteimistön ulosmittauksen peruut- tamista. KKO 1920 p II 368.

Kun kiinteistöstä on ennen sen ulosmittausta myyty määräala, joka ennen pakkohuutokauppaa on lohottu itsenäiseksi tilaksi, on ulosmittauksen katsottu rauenneen määräalan osalta. KK0:1932- I-137.

Kun sivullinen valittaa kiinteän omaisuuden ulosmittauksesta sillä perusteella, että hän on ulosmittauksen jälkeen tuomiois- tuimessa pannut vireille velallista vastaan oikeudenkäynnin omis- tusoikeudesta ulosmitattuun omaisuuteen, voidaan ulosmittauk- sen loppuunsaattaminen keskeyttää, kunnes sanottu riitajuttu on lopullisesti ratkaistu. KK0:1937-l-17. .

Sittemmin rauenneen asumuseron johdosta toimitettu pe- sänositus on katsottu valeoikeustoimeksi, johon puoliso ei voinut vedota estääkseen toiselta puolisoita osituksessa saamansa kiinte- än omaisuuden ulosmittaamisen viimeksi mainitun puolison en- nen asumuseroa syntyneen velan suorittamiseksi. KK0:1959-II- 53, D 1960 s. 6.

Pakkohuutokaupassa myytiin .vain vaimon osuus kiinteistöstä mutta pakkohuutokauppapöytäkirjaan ja sen perusteella laadit- tuun kauppakirjaan merkittiin virheellisesti koko tila myydyksi. Huutokauppaostaja sai lainhuudon kok_o tilaan. Myymättömän osan omistajan vaatimuksesta julistettiin lainhuuto hänen omista- maansa murto-osaa koskevalta osalta mitättömäksi. KK0:1941-II- 46. L:lla 551/95, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995

maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997, tähän lukuun on lisätty uusi 27 §,joka kuuluu seuraavasti:

27 §. Kiinteistö saadaan ulosmitata luovutuksensaajan velasta, vaikka kiinteistön luovutus tai sen voimassa pysyminen on sopimuk- sen mukaan ehdollinen. jos saanto purkautuu, ulosmittaus koskee luovutuksensaajan oikeuksia kiinteistön luovuttajaa kohtaan.

jollei velkojalla ole kiinteistöpanttioikeutta, kiinteistön luovutta- jan velasta saadaan 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa ulosmita- ta vain kauppahintasaatava ja muu hänen oikeutensa luovutuksen~ sa~ta. •

28 §. (18.5.1973/389) Jos kiinteistö tai määräala on ulosmitattu, on ulosottomies velvollinen heti lä- hettämään ulosmittauksesta asianomaiselle kihlakun- nan- tai kiinteistötuomarille kirjallisen ilmoituksen, jossa on mainittava velallisen ja velkojan nimi ja koti- paikka, sen saatavan määrä, josta ulosmittaus on teh- ty, sekä kenen antama ja milloin annettu se asiakirja on, johon täytäntöönpane perustuu. Lisäksi on ilmoi- tettava ulosmitatun kiinteistön nimi ja numero. Mil- loin määräala on ulosmitattu, on ilmoitettava kantati- lan nimi ja numero, saadut tiedot rriääräalan koosta ja päivä, jolloin määräala on kiinteistöstä luovutettu sekä julkinen kaupanvahvistaja, joka on todistanut määräalan luovutuskirjan oikeaksi.

Jos sähköasema tai johto taikka kiinteistö, johon kuuluu sähköasema, on ulosmitattu, on ulosottomies velvollinen viivytyksettä lähettämään ulosmittaukses- ta ilmoituksen kauppa- ja teollisuusministeriölle. ·

Alusrekisteriin merkityn suomalaisen aluksen tai sen osuuden, rekisteröid)'n ilma-aluksen, linja- tai kuorma-auton taikka perävaunun sekä patentin, tava- ramerkkioikeuden ja mallioikeuden ulosmittauksesta sekä ulosmittauksesta sellaisen saatavan perimiseksi, jonka vakuudeksi on vahvistettu yrityskiinnitys, on

Pr 601 2028 viipymättä ilmoitettava asianomaiselle rekisteriviran- omaiselle. (24.8.1984/636)

Jos ulosmittaus kumotaan tai peruutetaan tai jos ulosmittaus raukeaa 22 §:n 3 momentin perusteella, on siitäkin ilmoitettava edellä mainitulle viranomai- selle. (22.7.1991/1055) .

Ks. UlosottoA 13 a §, Pr 603; PakkokeinoL 3:3; Ri 302. 29 §. Huoneusta, talonasemaa, maata tahi vesilai-

tosta, taikka sen nautinto-oikeutta ulosmitattaessa äl- köön toista toisesta niin erotettako, että jäljelle jääpä tulee velalliselle hyödyttömäksi. ·

Oikeutta vuokraan, hyyryyn tahi veroon, kasvavaa vihantoa, kasvavaa metsää tai muuta kiinteään omai- suuteen kuuluvaa älköön .pantaka ulosmittaukseen muulla tavoin kuin että tila taikka, jos velallisella on siihen ainoastaan nautinto-oikeus, jonka saa ulosmit- taukseen panna, tämä oikeus ulosmitataan~ Jos vihan- ta ori kypsynyt ja velallinen laiminlyö sen korjaami- sen, menköön se kuitenkin ulosmittaukseen; ja toimi- tuttakoon ulosottomies korjaamisen. Maksettavaksi langennut vuokra, hyyry tahi vero mitattakoon ulos samoin kuin muu saaminen.

Puiden ulosmittauksesta yhteismetsästä on säädetty erikseen. (14.7.1969/486) ·

Ks. VesiL 11: 11 ja18 ynnä 12: 5, Ym 601;jakoL 160 §, Ym 102; YhteismetsäL 52 §, Ma 604. ·

Sellaisella vuokramaalla, jonka vuokraoikeutta ilman maan- omistajan suostumusta ei voida kolmannelle henkilölle siirtää, olevia rakennuksia ei voida ulosmitata, jos vuokra-alue ilman niitä rakennuksia tulisi vuokranottajalle hyödyttömäksi. KK0:1929-I- 24, D 1929 s. 78. . . .

Vaikka velallisen· hallintaoikeutta maa-alueeseen, jolla hänen asuin- ja ulkohuonerakennuksensa olivat, ei voitu maanomistajan suostumuksetta siirtää toiselle eikä siis ulosmitata, ei UL 4 luvun 29 §:n säännös, kun velallisella ei ollutmuita riidattornia varoja, estänyt rakennusten erikseen ulosmittaamista. KK0:1939-I-13.

30 §. Kun irtaimen omaisuuden ulosmittaus on toimitettu niin kuin 14 §:ssäja 16-18, 18 a, 19 tai 20 §:ssä säädetään, velallinen ei saa velkojan vahingoksi luovuttaa eikä pantata ulosmitattua omaisuutta tai muutoin määrätä siitä. Kiellon vastainen toimi on te- hoton. Luovutuksensaaja tai pantinsaaja taikka se, jo- hon määrääroistoimi kohdistuu, voi kuitenkin saada vilpittömän mielen suojan sen mukaan kuin siitä erik- seen säädetään. (30.12.1992/1586)

Kun kiinteä omaisuus on ulosmitattu tai kun tuo- mioistuin on määrännyt saamisen maksettavaksi kiin- teästä omaisuudesta, on tämän omaisuuden osalta so- veltuvin osin noudatettava, mitä 7 luvun 3 §:n 2 mo- mentissa säädetään kiinteän omaisuuden takavarikos- ta. (28.6.1993/600) . .

Jos täytäntöönpanoa, sen vuoksi että velallisen pesä on luovutettu velkojain tyydyttämiseksi, ei voida lop- puun saattaa, noudatettakoon mitä sellaista tapausta varten on säädetty. ·

L:lla 551/95, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997, tämän §:n 1 ja 2 mom. on muu- tettu kuulumaan seuraavasti:

Velallinen ei saa hävittää taikka velkojan vahingoksi luovuttaa eikä pantata ulosmitattua omaisuutta tai muutoin määrätä siitä. Kiel- lon vastainen toimi on tehoton. Luovutuksensaaja tai pantinsaaja taikka se, johon määrääroistoimi kohdistuu, voi kuitenkin saada vil- pittömän mielen suojan sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään.

Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös kiinteistöä, josta tuo- mioistuin on määrännyt saamisen maksettavaksi. Ulosmitatun kiin- teistön tai muun omaisuuden kiinnittämisestä ja siihen kohdistuvan oikeuden kirjaamisesta säädetään erikseen.

L 30.12.1992/1586 tuli voimaan l.l.1993.Aikaisempaa lakia so- velletaan, jos ulosmittaus on toimitettu ennen sanotun lain voimaan- tuloa. ·

Ks. "KS 10 §, Pr 506; L yrityksen saneerauksesta 29 §, Pr 501.

Ulosottolaki 5 luku

31 §. Jos oikeus elinkorkoon tahi muuhun velalli- sen elinaikana taikka muuten määräämättömänä aika-

. na suoritettavaan etuun tai tuloon on ulosmitattu, eikä sitä myymällä tahi muulla tavoin rahaksi muute-

. ta, olkoon ulosmittaus voimassa kaikkeen siihen näh- den, mitä mainittu oikeus sen jälkeen ja kunnes saa- minen on tullut maksetuksi tuottaa. Jos velkoja on saapa korkoa, pantakoon se korkomäärä, mikä ensim- mäiseen maksuun asti on kasvanut, pääomaan, äl- köönkä koronlaskua jatkettako; se mikä korosta puut- tuu, sittenkuin ensinmainittu korko ynnä pääoma on maksettu, on niinikään velkojalle korvattava ulosmi- tatuista varoista.

2 mom. on kumottu L:lla 30.12.1992/1586. Ks. voimaantulosäännöstä edellä 30 §:n kohdalla.

32 §. (18.5.1973/389) Tämän lain kiinteätä omai- suutta koskevia säännöksiä sovelletaan myös maan- vuokraoikeuteen ja vuokramiehelle kuuluviin, vuok- ra-alueella oleviin rakennuksiin, jotka voidaan kiinni- tyksestä kiinteään omaisuuteen annetun asetuksen 2 §:n mukaan kiinnittää, jos omaisuutta rasittaa kiin- nitys. Tämän luvun 26 §:n säännöstä omaisuuden ulosmittaamisesta aikaisemman omistajan velasta ei kuitenkaan sovelleta sellaiseen omaisuuteen.

Tontinvuokraoikeuteen sovelletaan tämän lain kiinteää omaisuutta koskevia säännöksiä siitä riippu- matta, rasittaako sitä kiinnitys vai ei. Muuhunkin 1 momentissa tarkoitettuun omaisuuteen sovelletaan niin ikään kiinnityksistä riippumatta tämän luvun 28 §:n kiinteistöä koskevia säännöksiä. (14.12.1984/ 867)

L:lla 551195, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997, tämä § on muutettu kulumaan seuraavasti:

Tämän lain kiinteistöä koskevia säännöksiä sovelletaan myös kiin- teistön määräalaan ja määräosaan. Mitä säädetään pantatusta kiinteis- töstä muodostetun lohkokiinteistön vastuusta, koskee myös siitä luo- vutettua määräalaa.

Sellaisen maavuokraoikeuden tai muun käyttöoikeuden, joka voi- daan maakaaren (540/95) 19 luvun 1 §:n mukaan kiinnittää, ulosotossa noudatetaan soveltuvin osin, mitä kiinteistöstä säädetään. Käyttöoikeuden kirjauksella on 26 §:ää sovellettaessa sama vaikutus kuin lainhuudolla.

jos lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjattu erityinen oikeus ulosmitataan, ulosottomiehen ilmoitusvelvollisuudesta on voimassa, mitä 28 §:ssä säädetään.

Ks. KiinA 2 §, Si 614.

33 §. (13.6.1986/470) Maksu ulosottomiehelle katsotaan suoritetuksi sinä päivänä, jona se on mak- settu Postipankkiin, postisiirtoliikettä välittävään pos- titoimipaikkaan tai rahalaitokseen, tilisiirto on veloi- tettu maksajan tililtä taikka postisiirtoliikkeen tililtä- ottokortti on leimattu postisiirron käsittelyleimalla. Rahalaitoksen velvollisuudesta suorittaa kertyneet va- rat ulosottomiehen virkavarain tilille ja suorituksen viivästymisen aiheuttamista seuraamuksista sääde- tään asetuksella.

Postiosoituksena maksettu suoritus katsotaan mak- setuksi sinä päivänä, jona postiosoitus on annettu postin kuljetettavaksi.

5 luku. Ulosmitatun omaisuuden rahaksi muuttamisesta

1 §. Jos muuta omaisuutta kuin rahaa tahi ulos- tuomittua tavaraa on ulosmitattu, eikä ulosmittaus vä- liin tulleen maksun takia tai muusta syystä peräydy; on ulosmitattu omaisuus julkisella huutokaupalla myytävä, ellei alempana toisin sanota.

··-r-·-

..

Ulosottolaki 5 luku

Kaupunginvouti saa antaa ulosmitatun irtaimen omaisuuden myymisen sellaisen huutokaupantoimit- tajan tehtäväksi, joka harjoittaa huutokauppojen toi- mittamista erityisessä huoneistossa. Myymisessä on noudatettava, mitä tässä luvussa säädetään. Myymi- sestä kertyneiden varojen tilityksestä säädetään ase- tuksella. (27.11.1987/897)

Miten ulosmitattuun omaisuuteen nähden on me- neteltävä, jos velallisen pesässä on konkurssi synty- nyt, siitä on erittäin säädetty. (27.11.1987/897) ·

Ks. KS 10 §, Pr 506; UlosottoA 13b ja 18 §, Pr 603; L suojamet- sistä 12 §, Ma 606.

2 §. Ulosmitattuja kulta- ja hopeakaluja, joiden metalliarvo helposti voidaan saada selville, älköön alle sen arvon huutokaupalla myytäkö, jos ne muutoin il- man suurehkoja kuluja saadaan sillä paikkakunnalla siitä hinnasta myydyksi.

3 §. (17.5.1991/829) Julkisen kaupankäynnin kohteena olevat arvopaperit ja arvo-osuudet saadaan myydä arvopaperinvälittäjän välityksin arvopaperi- pörssissä tai arvopaperimarkkinalain (495/89) 3 lu- vun 13 §:ssä tarkoitetussa menettelyssä. Huutokau- palla myytäessä ei niitä saa myydä alle myyntipäivää lähinnä edeltäneen julkistetun ostonoteerauksen.

4 §. Jos oikeus elinkorkoon tahi muuhun velalli- sen elinaikana tai muuten määräämättömänä aikana suoritettavaan etuun tahi tuloon on ulosmitattu, ei- vätkä velkoja ja velallinen ole sopineet, että se oikeus myydään huutokaupalla tahi muulla tavoin rahaksi muutetaan; määrätköön ulosottomies toimitsijan, sillä aikaa kuin ulosmittaus 4 luvun 31 §:n mukaan on voimassa, kantamaan korkoa tahi tuloa, mikäli sitä lähtee, sekä antamaan sen velkojalle.

Ks. UlosottoA 17 §, Pr 603. 5 §. Jos oikeus henkivakuutussummaan on ulos-

mitattu, älköön sitä myytäkö, mutta velkojalle mak- suksi käytettäköön, sillä etuoikeudella, minkä ulos- mittaus tuottaa, niitä määriä, jotka vakuutuksesta kol- men vuoden ajalla ehkä lähtevät. Ellei vakuutussum- ma lankea maksettavaksi taikka takaisinosto tapahdu mainitussa ajassa, lakatkoon ulosmittauksen vaikutus kokonaan.

Velallista älköön kieliettäkö mainitulla ajalla vaih- tamasta vakuutussummaa maksuttomaan vakuutuk- seen.

6 §. (18.5.1973/389) Irtaimen omaisuuden huu- tokaupasta on ulosottomiehen toimesta julkaistava paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä kuulutus, jossa on mainittava huutokaupan aika ja paikka sekä omaisuuden laatu. Velallisen tai velkojan pyynnöstä taikka jos olosuhteet muutoin vaativat, on huutokau- pasta lisäksi ilmoitettava muulla sopivalla tavalla.

Jos myytävä omaisuus on sen laatuista, ettei se pi- laantumatta tai tuntuvasti huononematta säily, kun- nes huutokauppa 1 momentissa säädetyssä järjestyk- sessä voidaan kuuluttaa, ulosottomies saa ilmoittaa huutokaupasta yleisölle muulla sopivalla tavalla.

7 §. (18.5.1973/389) Kuulutus irtaimen omaisuu- den myymisestä huutokaupalla on julkaistava vähin- tään viikkoa ennen huutokaupan pitämistä, jollei 6 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa lyhy- empää kuulutusaikaa katsota tarpeelliseksi.

Saamisen ja muun oikeuden sekä määräalan myy- minen on kuulutenava vähintään kahta viikkoa ennen huutokauppaa. Milloin ulosmittauksen johdosta on annettava 4 luvun 18 §:ssä tarkoitettu kielto, kuulu-

2029 Pr 601 tusta ei saa julkaista ennen kuin kiellon tiedoksiauto on toimitettu.

L:lla 551/95, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997, tämän §:n 2 mom. on muutettu kuulumaan seuraavasti: .

Saamisen ja muun oikeuden myymisestä on kuulutettava vähin- tään kahta viikkoa ennen huutokauppaa. Milloin ulosmittauksenjoh- dosta on annettava 4 luvun 18 §:ssä tarkoitettu kielto, kuulutusta ei saa julkaista ennen ku!n kiellon tiedoksianto on toimitettu.

7a §. (24.8.1984/636) Kun on myytävä sellaista ulosmitattua irtainta omaisuutta, johon saattaa olla vahvistettu yrityskiinnitys, ulosottomiehen ön hankit- tava patentti- ja rekisterihallitukselta tiedot omaisuu- teen mahdollisesti vahvistetuista yrityskiinnityksistä ja niiden etuoikeuksista. Ennen kuulutuksen julkaise- mista hänen on selvitettävä, tuleeko yrityskiinnityk- sen haltija, joka käy ilmi yrityskiinnitysrekisteristä tai on muuten ulosottomiehen tiedossa, käyttämään yri.:. tyskiinnityslain 14 §:ään perustuvaa oikeuttaan mak-:- sun saamiseen myyntihinnasta. Tätä varten ulosotto- miehen on lähetettävä saantitodistusta vastaan tai haastetiedoksiantona tiedustelu tiedossa oleville kiin- nityksenhaitijoille ja kehotenava näitä kahden viikon kuluessa tiedustelusta tiedon saatuaan oikeuden me- nettämisen uhalla ilmoittamaan vaatimuksensa sekä saatavansa määrä korkoineen. Tiedustelussa on mai- nittava mitä omaisuutta on ulosmitattu, kenen saami- sen perimiseksi tämä on tapahtunut sekä saamisen määrä. Tiedustelua ei tarvitse tehdä, jos ulosottomies yrityskiinnityslain 14 §:ssä tarkoitetulla tavalla arvioi jäljelle jäävän kiinnitetyn omaisuuden ilmeisesti riit- tävän täydeksi vakuudeksi yrityskiinnityksen haltijal- le tai kertyvien varojen menevän kokonaan velkojille, joiden saamiset on maksettava paremmalla etuoikeu- della kuin yrityskiinnityksen haltijan saatava tai kun yrityskiinnityksen haltija on ennakolta sitovasti luo- punut oikeutensa käyttämisestä.

Mitä 1 momentissa on säädetty, on noudatettava so- veltuvin kohdin myös silloin, kun on ulosmitattu ra- haa tai kun omaisuuden rahaksi muuttaminen tapah- tuu muulla tavoin kuin julkisella huutokaupalla.

Ks. YrityskiinnitysL 14 ja 38 §, Si 421. 8 §. (18.5.1973/389) Ulosmitattu irtain omaisuus

on myytävä nostohuudolla. Kun omaisuutta on myyty niin paljon, että siitä kertyvä rahamäärä riittää sen ve- lan, josta ulosmittaus on toimitettu, sekä täytäntöön- panekulujen täyteen suoritukseen, myyminen on lo- petettava.

Jos myytävänä on huoneiston hallintaan oikeuttava asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön osake, tarjouksen hylkäämisestä ja uuden huutokaupan toimittamisesta on sbveltuvin osin noudatettava, mitä 41 §:n 3 mo- mentissa, 42 ja 43 §:ssä säädetään. Mitä säädetään huutokaupan hakijasta, koskee ulosottovelkojaa, jolla on osake panttioikeuden nojalla hallussaan. (12.4. 1995/551)

8a §. (24.8.1984/636) Jos on myytävä sellaista elinkeinotoimintaan kuuluvaa ulosmitattua irtainta omaisuutta, johon on vahvistettu yrityskiinnitys ja omaisuus on ulosmitattu yrityskiinnityksen haltijan saatavan perimiseksi tai tämä on vaatinut 4 luvun 12 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla maksua omai- suuden myyntihinnasta, ulosmitattu omaisuus saa- dp.an panna myytäväksi yhtenä kokonaisuutena, jollei velallinen taikka yrityskiinnityksen haltija tai ulosot- toa vaatinut velkoja viimeistään huutokauppatilaisuu- dessa sitä kiellä.

Pr 601 2030 Ulosottomies saa hylätä yhtenä kokonaisuutena

myytäväksi pannusta omaisuudesta huutokaupassa tehdyt tarjoukset ja panna omaisuuden myyntiin muulla sopivalla tavalla, jos hän arvioi myyntihinnan siten nousevan korkeammaksi.

jos yrityksen koko omaisuus myydään yhtenä ko- konaisuutena, ostaja voi ottaa vastatakseen myytyyn omaisuuteen kiinnitetystä saatavasta yrityskiinnitys- lain 10 §:ssä säädetyin edellytyksin ja vaikutuksin, jos kiinnityksenhaltija ennen kauppahinnan jakamista il- moittaa tähän suostuvansa. (8.2.1991/245)

jos yhtenä kokonaisuutena myytävää omaisuutta on eri ulosottomiesten toimialueilla, huutokaupan toimittaa kiinnitetyn omaisuuden omistajan asuin- tai kotipaikan ulosottomies. jos omistajan asuin- tai ko- tipaikalla ei kuitenkaan ole ulosmitattua omaisuutta, huutokauppa pidetään siellä, missä arvokkaimmaksi arvioitu omaisuus on. Ulosottomiehen, joka ei saa toi- mittaa huutokauppaa, on lähetettävä ulosmittauspöy- täkirja ja muut tarvittavat asiakirjat huutokaupan: toi- mittajalle. jos omaisuuden myyminen yhtenä koko- naisuutena kielletään huutokaupan kuuluttamisen jälkeen tai tarjous yhtenä kokonaisuutena myytäväksi pannusta omaisuudesta hylätään, omaisuus myydään siellä, missä se on. (20.12.1985/1016)

9 §. (27.11.1987/897) Huutokaupalla myydyn ir- taimen omaisuuden kauppahinta on maksettava heti, jollei 2 momentista muuta johdu. jos ostaja ei maksa kauppahintaa, omaisuus on pantava heti uudestaan myyntiin.

Huutokaupan toimittava ulosottomies saa myöntää maksuaikaa maksukykyiseksi arvioima:lleen ostajalle enintään huutokauppaa seuraavaan ensimmäiseen päivään, jona rahalaitokset pidetään avoinna. Ostajan velvollisuudesta maksaa korkoa on voirnassa, mitä 47 §:ssä on säädetty. jos ostaja ei määräpäivänä maksa kauppahintaa; toimitetaan uusi huutokauppa.

Aikaisemman ostajan maksettavasta korvauksesta on voimassa ja sen pöytäkirjaan merkitsemisessä ja ulosottamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä 45 §:ssä on säädetty. Korvausta koskeva takaisinsaanti- kanne käsitellään sen paikkakunnan yleisessä alioi- keudessa, missä täytäntöönpane on tapahtunut.

Huutokaupalla myytyä omaisuutta ei saa luovuttaa ostajalle, ennen kuin tämä on maksanut kauppahin~ nan kokonaisuudessaan, ·· · , . · ·

Kun irtaimen omaisuuden pakkohuutokauppa on sen johdosta, .ettei O?taja ollut täyttänyt maksuvelvollisuuttaan, rauennut, pe- rustetta on katsottu puuttuvan huutokauppavelkojan vaatimuk- selta saada ostajalta korvausta huutokaupan raukeamisen hänelle -aiheuttamasta vahingosta. KKO:l945-I-6. 10 §. (18.5.1973/389) 1 mom. on kumottu L:lla

14.12.1984/867. Aluksen ja ilma-aluksen myymisestä on kuulutena-

va kerran virallisessa lehdessä ja jossakin yleisesti le- viävässä sanomalehdessä sekä kunnan ilmoitustaulul- la vähintään kahta viikkoa ennen huutokauppaa sekä kaksi kertaa; ensimmäinen kerta vähintään kahta viik- koa ja toinen kerta vähintään viikkoa ennen huuto- kauppaa paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä. jos myytävänä on osuus alukseen, aluksen lastina ole- vaa tavaraa tahi linja- tai kuorma-auto taikka perävau- nu, kuulutus julkaistaan niinkuin irtaimen omaisuu- den huutokaupasta on säädetty. Kuulutusaika on kui- tenkin vähintään kaksi viikkoa.

Huutokaupan toimittajan tulee asianomaiselta re- kisteriviranomaiselta hankkia tiedot voimassa olevista

Ulosottolaki 5 luku

kiinnityksistä sekä niiden etuoikeudesta. Kiinnityk- senhaitijoille sekä velkojille, joilla tiedetään olevan panttioikeus myytävään omaisuuteen, on vähintään viikkoa ennen huutokauppaa ilmoitettava myymises- tä, mikäli heidän asuinpaikkansa tai osoitteensa on tunnettu. Huutokauppakuulutuksessa on mainittava, että niiden velkojain, joilla on oikeus maksun saantiin ulosmitatusta omaisuudesta, vaikka heidän saatavan- sa vakuudeksi ei ole vahvistettu kiinnitystä eikä toimi- tettu ulosmittausta, on viimeistään velkojain keskus- telussa ilmoitettava vaatimuksensa huutokaupan toi- mittajalle.

Ks. KS 10 §, Pr 506. Velkoja, joka aluksen pakkohuutokaupassa oli valvonut saata-

vansa, haki muutosta maistraatin vahvistamaan velkojainluette- loon sillä perusteella, että velkoja itse oli tehnyt virheen valvotun saatavan laskemisessa ja siten valvonut sen todellista pienempänä. Koska velkoja ei ollut viimeistään pakkohuutokauppaa edeltä- neessä velkojain keskustelussa oikaissut valvontaansa, virhe ei ol- lut korjattavissa muutoksenhakuteitse. KKO:l984-II-124.

10a §. (8.2.1991/245) Kun sellaisen irtaimen omaisuuden huutokauppa, johon on vahvistettu yri- tyskiinnitys, on saanut lainvoiman ja kauppasumman jako on toimitettu, huutokaupan toimittajan on ilmoi- tettava patentti- ja rekisterihallitukselle myymisestä ja siitä mitä kauppasumman jaossa on kertynyt kiinni- tyksenhaltijoille. Huutokaupan toimittajan tulee teh- dä kiinnitettyyn panttivelkakirjaan merkintä suori- tuksesta. Kun kiinnityksenhaltijan saatava tulee suo- ritetuksi panttivelkakirjan täyteen määrään, huuto- kaupan toimittajan on liitettävä ilmoitukseen pantti- velkakirja kiinnityksen kuolettamiseksi.

Kun ostaja ottaa vastatakseen kiinnitetystä saata- vasta 8 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla, huu- tokaupan toimittajan on ilmoitettava tästä patentti- ja rekisterihallitukselle yrityskiinnitysrekisteriin mer- kitsemistä varten. Huutokaupan toimittajan on tehtä- vä pantuvelkakirjaan merkintä vastattavaksi ottami- sesta.

Huutokaupan toimittajan on tehtävä ilmoitus sel- laisen saatavan perimiseksi toimitetun ulosmittauk- sen perääntymisestä, jonka vakuudeksi on vahvistettu yrityskiinnitys.

· 11 §. (18.5.1973/389) Velkojain · keskustelu ' 10 §:ssä mainittua omaisuutta myytäessä pidetään huutokauppatilaisuudessa ennen huutoa. Milloin myytävänä on alusrekisteriin merkitty alus, rekiste- röity ilma-alus, linja- tai kuorma-auto taikka perävau- nu, huutokaupan toimittaja voi, jos siihen on syytä, määrätä velkojain keskustelun pidettäväksi eri aikana vastaavasti soveltaen.19 ja 24 §:ssä olevia säännöksiä.

Huutokaupan toimittajan tulee velkojain keskuste- lussa lukea julki huutokauppakuulutus sekä ilmoittaa myytävään omaisuuteen kohdistuvat voimassa olevat ulosmittaukset ja kiinnitykset sekä asiassa panttioike- uden nojalla esitetyt vaatimukset. Sen jälkeen hänen tulee antaa asianosaisten lausua, mitä he oikeutensa valvomiseksi pitävät tarpeellisena.]os maksua on vaa- dittu panttioikeuden tuottamalla etuoikeudella taikka jos alukseen, ilma-alukseen, linja- tai kuorma-autoon tahi perävaunuun on vahvistettu kiinnitys, toimitus- miehen on, soveltuvin osin noudattaen, mitä 26 §:ssä on säädetty, laadittava luettelo kaikista saatavista, jot- ka on suoritettava kauppasummasta, sikäli kuin sitä riittää. Tästä velkojainluettelosta pitää ilmetä saatavi- en keskinäinen etuoikeus. Saatavista,joiden osalta lai- vanisännän vastuu on merilain 2luvussa olevien sään-

i i

r•

)

Ulosottolaki 5 luku

nöksien mukaan rajoitettu, velkojainluetteloon mer- kitaan seka saatavan täysi määrä että se määrä, mistä laivanisäntä on vastuussa. Toimitusmiehen on päivät- tävä ja allekirjoitettava velkojainluettelo.

Ennen huutoa on velkojainluettelojulki luettava ja myyntiehdot yleisölle ilmoitettava. Jos useampia aluk- sia tai ilma-aluksia on ulosmitattu samasta saatavasta, noudatetaan niiden myymisessä soveltuvin osin 36 ja 37 §:ssä olevia säännöksiä. Osuus alukseen on myy- tävä sellaisin ehdoin, että koko alukseen ehkä kohdis- tuvat panttioikeudet pysyvät voimassa.

Kun alus tai ilma-alus on myyty, ostajan on heti maksettava kuudennes kauppahinnasta, ei kuiten- kaan enempää kuin mitä velkojainluettelon mukaan on maksettava rahana, mutta aina vähintään kauppa- hinnasta maksettavat kulut. Ostaja voi antaa pantin tai omavelkaisen takauksen siitä heti maksettavan kaup- pahinnan osasta, joka ylittää mainitut kulut. Jos ostaja ei edelläsanotulla tavalla maksa tai anna vakuutta, alus tai ilma-alus pannaan heti uudestaan myyntiin. Loppuosa kauppahinnasta on maksettava kolmen- kymmenen päivän kuluessa huutokaupasta. Kiinni- tyksenhaltija saa kuitenkin jättää jako-osuuttaan vas- taavan saatavan pääoman alukseen tai ilma-alukseen kiinnitetyksi,jos hän samassa ajassa, jossa kauppahin- ta on maksettava, ilmoittaa siitä huutokaupan toimit- tajalle ja ostaja ottaa vastatakseen saatavasta. Jos ostaja ei maksa loppuosaa kauppahinnasta, toimitetaan hä- nen vastuullaan uusi huutokauppa, jota koskevasta kuulutuksesta on voimassa, mitä 10 §:ssä on säädet- ty. Aikaisemman ostajan maksettavasta korvauksesta on voimassa ja sen pöytäkirjaan merkitsemisessa ja ulosottamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä 45 §:ssä on säädetty. Korvausta koskeva takaisinsaan- tikanne käsitellään sen paikkakunnan yleisessä alioi- keudessa, missä täytäntöönpane on tapahtunut. Osta- jan velvollisuudesta maksaa korkoa on voimassa, mitä 47 §:ssä on säädetty. (15.6.1984/461)

Kun aluksen, ilma-aluksen, linja- tai kuorma-auton taikka perävaunun huutokauppa on saanut lainvoi- man ja kauppasumman jako on toimitettu taikka ulos- mittaus on perääntynyt, huutokaupan toimittajan on ilmoitettava myymisestä sekä, jos myytyyn esineeseen on vahvistettu kiinnitys, huutokaupassa pysytetyistä ja rauenneista kiinnityksistä taikka ulosmittauksen peräytymisesta asianomaiselle rekisteriviranomaisel- le. Ilmoitukseen on liitettävä ote luettelosta, jonka mukaan kauppasumma on jaettu, sekä kauppasum- masta rahana maksettujen kiinnitettyjen velkojen ja huutokaupassa muutoin rauenneiden kiinnitysten kohdalta, mikäli mahdollista, kunkin kiinnityksen pe- rusteena oleva alkuperäinen asiakirja.

Ks. UlosottoA 20 ja 21 §, Pr 603. 12 §. (14.12.1984/867) Kiinteistön omistaja ja se,

jolla on käyttöoikeus kiinteistöön, ovat velvollisia sal- limaan kiinteistön esittelyn sopivana aikana ennen huutokauppaa. ·

Mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletaan myös huoneistoon, jonka hallintaan asunto- tai kiinteistö- osakeyhtiön osakkeet oikeuttavat.

l3 §. (14.12.1984/867) Kiinteistön pakkohuuto- kauppa pidetään huutokaupan toimittajan virkahuo- neessa, myytävällä kiinteistölla tai huutokaupan toi- mittajan erikseen määräämässä paikassa kiinteistön sijaintipaikkakunnalla.

14 § on kumottu L:lla 14.12.1984/867.

2031 Pr 601 15 §. (14.12.1984/867) Jos useita eri ulosotto-

miesten toimialueilla olevia kiinteistöjä on 36 §:n mu- kaan myytävä samalla kertaa, huutokauppa pidetään siellä, missä arvokkaimmaksi arvioitu kiinteistö on.

16 §. (14.12.1984/867) Jos kiinteän omaisuuden ulosmitannut ei saa myydä omaisuutta, hänen on toi- mitettava ulosmittauspöytäkirja ja velalliselta 4 luvun 23 §:n nojalla saadut asiakirjat huutokaupan toimitta- jalle.

17 §. (14.12.1984/867) Huutokaupan toimittajan on hankittava rasitustodistus kiinteistöstä sekä velal- lisen omistusoikeuden taikka kiinteistöön kiinnitetyn tai rekisteröidyn oikeuden selvittämiseksi tarpeelliset asiakirjat tuomioistuimelta tai 4 luvun 23 §:n 2 mo- mentissa tarkoitetussa tapauksessa kauppa- ja teolli- suusministeriöitä seka maalaiskiinteistöstä ote [maa- rekisteristä]. Ulosottomiehellä on oikeus vaatia huu- tokaupan hakijalta ennakolta varat pakkohuutokau- passa tarvittavien asiakirjojen hankkimista, huuto- kaupan kuuluttamista ja toimittamista varten. ·

L:lla 551/95, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997 tähän §:ään on lisätty uusi 2 mom., joka kuuluu seuraavasti:

Jos velalliselta on ulosmitattu useita kiinteistöjä tai jos huutokau- pan toimittaja arvioi, että ulosmitatusta kiinteistöstä voidaan 36 a §:n nojalla myydä jokin alue erikseen, huutokaupan toimittajan on en- nen kuulutuksen julkaisemista selvitettävä, esittääkö kiinteistön omistaja vaatimuksen ulosmitattujen kiinteistöjen myyntijäijestyk- sestä taikka kiinteistöjen tai alueiden taijoamisesta myytäviksi erik- seen. Kiinteistön omistajalle on tällöin selostettava hänen oikeutensa ja kehotettava häntä esittämään määräajassa vaatimuksensa huuto- kaupan toimittajalle uhalla, että hän muutoin menettää oikeutensa. Kehotus voidaan lähettää myös postitse tavallisena virkakiijeenä.

L 551/95 voimaantulosäännöksen 3 mom. kuuluu: Jos saman omistajan kiinteistöihin on vahvistettu niihin yhdessä

ja erikseen kohdistuvia kiinnityksiä, eikä kiinnityksiä ole muutettu uuden maakaaren mukaisiksi kiinnityksiksi; kiinteistöjen myymises- sä noudatetaan aikaisempia [31.12.1996 saakka voimassa olleita] säännöksiä. ·

Ks. Maakaari 1995 7:1-2, Si 601. Ks. UlosottoA 19 ja 23 §, Pr 603; A kiinteistön rasitustodistuk-

sista, Si 616. 18 §. (27.10.1933/267) Huutokaupan ajan mää-

rätköön huutokaupan toimittaja ja ilmoittakoon siitä ja huutokauppapaikasta ynnä kiinteistön laadusta ja, jos arvioiminen on 4 luvun mukaan toimitett"\-1 tai kiinteistön arvo on muutoin saatu selville, sen arvosta samoin kuin myös siitä, kenen hakemuksesta ja min- kä saamisen maksuks1 huutokauppa toimitetaan, kuu- lutuksella, joka on julkaistava kerran, vähintään nel- jää viikkoa ennen huutokauppapäivää, virallisessa lehdessä ja kaksi kertaa, ensimmäisen kerran vähin- tään neljää viikkoa ja toisen kerran enintään kahta ja vähintään yhtä viikkoa ennen huutokauppapäivää, jossa~in muussa sanomalehdessä, jolla on yleistä le- vikkiä paikkakunnalla, sekä pantava vähintään neljää viikkoa ennen huutokauppapäivää sen kunnan ilmoi- tustaululle, missä kiinteistö on.

Jos velallinen tai velkoja hyvissä ajoin ennen kuu- lutuksen julkaisemisaikaa sitä pyytää, julkaistakoen kuulutus edellä mainittuina aikoina lisäksi kerran tai kaksi muussa hänen ilmoittamassaan sanomalehdes- sä.

A ulosottolain 5 luv. 18 §:n soveltamisesta 4.5.1934/189 säätää: 1 §. Paikkakuntana, jolla leviävässä sanomalehdessä ulosottolain

5luvun 18 §:n 1 momentissa tarkoitettu kuulutus on julkaistava, pi- dettäköön sitä kuntaa tai erityisen, laajahkon asutuskeskuksen muo- dostavaa aluetta, jossa myytävä kiinteistö sijaitsee tai johon se pääasi- allisesti on liikenneyhteydessä.

Kun eri ulosotonhaltijain piireihin kuuluvia kiinteistöjä tahi maal- la ja kaupungissa olevia kiinteistöjä, jotka kuuluvat saman ulosoton- haltijan piiriin, taikka muutoin useampia kiinteistöjä ulosottolain 5 luvun 36 §:n mukaan on myytävä samalla kertaa, sovellettakoon 1

Pr 601 2032 momentissa mainittuja säännöksiä silmälläpitäen sitä, missä päätaio tai, ellei sellaista ole, kalliimmaksi arvioitu kiinteistö sijaitsee.

2 ·§. Milloin kahdella tai useammalla sanomalehdellä on yleistä levikkiä paikkakunnalla tai jos on epätietoista, millä sanomalehdellä . on tällainen levikki., :määrätköön huutokaupan toimittaja, rnyytävän kiinteistön mahdollista ostajapiiriä silmälläpitäen sekä huomioonot- taen velkojanja veiailisen ehkä esittämät toivomukset, missä lehdessä kuulutus on julkaistava.

3 §. Ulosotonhaltijain tulee, ulosottolain 1 luvun 12 §:ssä olevi- en säännösten mukaisesti, valvoa .tämän asetuksen noudattamista.

Ks. KuulL, Va 408; Ajulkisista kuulutuksista annetun lain sovel- tamisesta, Va 409; L virallisesta lehdestä, Va 407.

Ktin kiinteistön pakkohuutokauppaa koskevassa kuulutukses- sa olisi pitänyt mainita, että ao. tilasta oli aikaisemmin myyty rnää- räala,jonka erottarnisoikeuden vakuudeksi oli vahvistettu kiinni- tys tilaan, ja kun kuulutus huomioon ottaen määräalan suuruuden näin ollen ei sisältänyt sellaista ilmoitusta myytävän kiinteistön laadusta kuin UL 5 luvun 18 §:n 1 rnorn:ssa tarkoitetaan, pakko- huutokauppa kumottiin. KK0:1969-II-107, D 1970 s. 30.

Kun myytyjen tilojen peltopinta-alojen oli osoitettu olleen pel- lonraivauksen johdosta kuulutuksessa mainittuja maarekisterin mukaisia pinta-aloja olennaisesti suuremmat, kuulutuksen ei kat- sottu sisältäneen sellaista ilmoitusta kiinteistöjen laadusta kuin UL 5 luv. 18 §:n 1 rnorn:ssa tarkoitetaan, minkä vuoksi pakkohuuto- kauppa kumottiin. KK0:1975-II-18. 19 §. jos harkitaan, että se. keskustelu velkojain

vaatimuksista ja myyntiehdoista, mikä 24 §:n mu- kaan on pidettävä, ei sopivasti voi tapahtua huutokau- pan yhteydessä, määrätköön huutokaupan toimittaja sen pidettäväksi eri aikana, ei kuitenkaan varhemmin kuin kahta päivää ennen huutokauppaa; ja mainitta- koon se aika myöskin kuulutuksessa.

Ks. UlosottoA 20 §, Pr 603. 20 §. jos myyminen on tapahtuva 2luvun 17 §:ssä

sanotun määräyksen nojalla, älköön kuulutusta huu- tokaupasta toimitettako ennenkuin se velkakirja, jo- hon velkoja saamisensa perustaa, on alkuperäisenä huutokaupan toimittajalle annettu.

21 §. (12.3.1909) Kuulutuksessa, jolla kiinteistön huutokauppa ilmoitetaan, pitää myös mainita, että kaikkien asianomistajain tulee huutokaupassa taikka, jos 19 §:n mukaan eri kokous .keskustelua varten on määrätty, tässä kokouksessa. oikeutensa valvoa; että saaminen tai vuokraoikeus, joka 26 ja 32 §:n mukaan on ilmoitettava, pitää· huutokaupan toimittajalle vii- meistään keskustelussa ilmoitettaman sekä että vuok- raoikeuden haltijan samalla myös tulee näyttää vuok- rakirjansa tai oikeaksi todistettu jäljennös siitä.

Niille·, jotka ovat kiinteistöön saaneet ulosmittauk- sen tahi kiinnityksen tai saaneet siihen vuokraoikeu- den rekisteröidyksi, taikkajoilla on saaminen tai muu oikeus, josta omaisuus maksamattciman kauppasum- man oikeutta koskevain säännösten mukaan tai muu- ten on vastaava taikka jotka ovat oikeutetut saamaan kiinteistöstä etuoikeudellista veroa tai muuta makset- tavaa, pitää sen ohessa, jos he ja heidän asuinpaikkan- sa tiedetään, huutokauppakeskustelusta ja huutokau- pasta annettaman tieto eri kutsumuskirjeillä. Sellai- nen tieto on, ellei sitä ole saaduksi erittäin tunnustet- tti, katsottava asianmukaisesti annetuksi, jos kirje vä- hintään neljää viikkoa ennen huutokauppaa on pantu pestiin sisäänkirjoitettuna ku~etettavaksi. ·

L:lla 551/95, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997, tämä§ on muutettu kuulumaan seuraavasti:

Huutokauppakuulutuksessa velkojia on kehotettava 19 §:ssä tar- koitetussa asianosaiskeskustelussa tai sitä ennen kirjallisesti ilmoitta- maan saarnisensa sekä esittämään velkakirja tai muu saarnistodiste ja saamisen vakuudeksi annettu panttiki.rja huutokaupan toimittajalle. Kiinteistöön kohdistuvien erityisten oikeuksien haltijoita on kehotet- tava ilmoittamaan oikeutensa sekä esittämään sen perusteena olevat asiakirjaL . . Asianosaiskeskustelusta ja huutokaupasta on ilmoitettava kiin- teistön omistajalle, velalliselle, ulosottovelkojalle sekä tiedossa olevil-

Ulosottolaki 5 luku

le panttioikeuden ja erityisen oikeuden haltijoille, joiden oikeus ki.in- teistöön on kirjattulainhuuto-ja kiinnitysrekisteriin. Ilmoitus on toi- mitettava myös sille, jolla on eläkeoikeus taikka vuokra- tai muu käyttöoikeus, jos oikeudenhaltija on ottanut kiinteistön tai sen osan hallintaansa ennen ulosrnittausta. Ilmoitus voidaan lähettää myös postitse tavallisena virkakirjeenä, jolloin se on annettava postin kul- jeteltavaksi vähintään neljää viikkoa ennen huutokauppapäivää.

22 §. (25.4.1930/148) Ellei huutokauppaa ole niin kuulutettu, kuin 18 ja 21 §:ssä on säädetty, pe- täytettäköön se, ja huutokaupan toimittaja määrät- köön sitä varten toisen ajan. .

23 §. (25.4.1930/148) Kun kuulutettu kiinteistön huutokauppa laillisen esteen takia peräytetään; panta- koon, jos .se käy päinsä, kuulutus siitä ennen määrä- päivää paikkakunnalla tai läheisessä kaupungissa il- mestyvään sanomalehteen ja kunnan ilmoitustaululle.

Ks. KuulL, Va ·408 sekä A julkisista kuulutuksista annetun lain soveltamisesta, Va 409.

24 §. (12.3.1909) Kun kiinteistö on myytävä, lu- kekoon huutokaupan toimittaja julki ulosmittauspöy- täkirjan tahi sen päätöksen, jolla ulosotonhaltija on julistanut kiinteistön ulosmitatuksi, niin myös rasi- tustodistuksen ja muut 16, 17 ja 21 §:ssä mainitut asiakirjat, sekä kehottakoon niitä, joilla on saaminen tahi muu oikeus, mikä on kiinteistöstä suoritettava tahi muuten myymisessä huomioon otettava, sen il- moittamaan; antakoon myös läsnä oleville velkojille sekä velalliselle, jos hän on saapuvilla, tilaisuuden lausua mielipiteensä niistä saamisvaatimuksista, jotka ovat ilmoitetut tahi äsken sanotuista asiakirjoista käy- vät ilmi, niin myös myyntiehdoistakin.

Jos nyt puheena ollutta keskustelua varten 19 §:n mukaan eri kokous on määrätty pidettäväksi, nouda- tettakoon siinä mitä tässä on säädetty~ ja toimitetta.:.. koen silloin huutokaupassa ainoastaan asiakirjainjul- kilukeminen. · ·

Ks. UlosottoA 20 §; Pr 603. Sivullista, joka tilan pakkohuutokauppaa edeltäneessä velko-

jainkeskustelussa oli väittänyt omistavansa tilalla olevat raken- nukset ja vaatinut niiden erottamista huutokaupasta, ei katsottu oikeutetuksi saarnaan ulosottoasian yhteydessä tutkituksi riita-asi- an luontoista kysymystä kuuluivatko rakennukset rnyytyyn kiin- teistöön ja koskiko huutokauppa siis niitäkin. KK0:1936-II-280. Sen sijaan on katsottu, että sivullisella on erillisessä riitajutussa mahdollisuus saada ratkaisu edellä mainittuihin kysymyksiin. KK0:1978-II-36. · 25 §. Sittenkuin keskustelu on julistettu päätty~

neeksi, tehköön huutokaupan toimittaja, noudattaen mitä tässä jäljempänä sanotaan, keskinäisen etuuden mukaan järjestetyn luettelon niistä saamisista ja mak- sumääristä, jotka ovat suoritettavat kauppasummasta niin pitkälle kuin sitä riittää, ja ilmoittakoon myös lu- ettelossa, mitkä määrät ovat puhtaalla rahalla makset- tavat ja mitkä ostajan vastattavakseen otettavat sekä mitä summaa suuremmaksi tarjouksen pitää nousta, ennenkuin kiinteistön myyminen 28 §:n mukaan saa tapahtua.

Nyt mainittu velkojainluettelo on huutokaupan toi- mittajan allekirjoituksella vahvistettava; ja autakoen hän asianomistajain, jotka luetteloon tyytyvät, siihen kirj aittaa hyväksymisensä.

Ks. UlosottoA 20 ja 21 §, Pr 603. 26 §. Velkojain luetteloon merkittäköön seuraa-

vat saamiset ulosmitatun kiinteistön kauppasummas- ta maksettaviksi sillä keskinäisellä etuudella, mikä niille lain mukaan tulee: saaminen, jonka maksami- seksi omaisuus myydään, ynnä ulosmittaus-ja muut kulut; saaminen, josta kiinteistö 16 ja 17 §:ssä mainit- tujen asiakirjain mukaan on kiinnitetty tahi muuten panttina; sekä muu saaminen, joka on ulosmitatusta

. 1

(

1

Ulosottolaki 5 luku

kiinteistöstä etuoikeudella maksettava ja on keskuste- lussa tahi kirjallisesti sitä ennen huutokaupan toimit- tajalle ilmoitettu. Korko ja vuotuinen tulo tai muu sel- lainen etu, mikä on myönnetty tilasta suoritettavaksi, lasketrakoon silloin huutokauppapäivään asti.

Saaminen,joka pitää merkitä velkojainluetteloon il- man edelläkäypää ilmoitusta, on, jos saamistodistusta ei tuoda esiin, luetteloon pantava sen suuruisena, kuin edellämainitut asiakirjat osottavat. Sen korko, niin myös vuotuinen tulo tahi muu etu lasketaan yh- deltä vuodelta, ellei ole ilmoitettu, että ne muulta ajal- ta ovat maksamatta.

L:lla 551195, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997, tämä§ on muutettu kuulumaan seuraavasti:

Kiinteistön huutokaupassa saamisilla ja erityisillä oikeuksilla on etusija seuraavassa järjestyksessä: · ·

1) täytäntöönpanokulut; 2) saamiset, joiden vakuutena on kirjattu lakisääteinen panttioike-

us kiinteistöön, keskenään samalla etusijalla; 3) saamiset, joiden vakuutena on kiinnitykseen perustuva pantti-

oikeus kiinteistöön, ja kiinteistöön kirjatut erityiset oikeudet lain- huuto- ja kiinnitysrekisterin osoittamalla keskinäisellä etusijalla; .

4) kiinteistöön kohdistuvat kirjaamattomat eläke-, vuokra- tai muut käyttöoikeudet, jos oikeudenhaltija on ottanut kiinteistön tai sen osan hallintaansa ennen ulosmittausta, niin että aikaisemmin pe- rustetulla oikeudella on etusija;

5) kauppahintasaaminen, jota tarkoitetaan 32 a §:ssä; sekä 6) saamiset, joista kiinteistö on ulosmitattu, keskenään samalla

etusijalla, jollei velkojien maksunsaantioikeudesta annetussa laissa (1578/92) toisin säädetä.

Jos kiinteistö kuuluu konkurssipesään, kiinteistön hoidosta ja myymisestä aiheutuneet välttämättömät kustannukset on suoritetta- va konkurssipesälle heti täytäntöönpanekulujen jälkeen.

Ks. Maakaari 1995 20 luku, Si 601. Ks. KiinA 22 §, Si 614.

Kiinteistön myyjä oli hakenut maksamattomalle kauppahinnal- le kiinnitystä MK 11: 2:ssa säädetyssä ajassa. Kiinnityspäätöksessä, joka oli saanut lainvoiman, oli saatavan etuoikeus kuitenkin vah- vistettu kiinnityksen vahvistamispäivästä eikä kaupantekopäiväs- tä. Koska ulosottomiehellä ei ollut oikeutta tutkia kiinnityspäätök- sen lainmukaisuutta, määräytyi saatavan etuoikeus kiinteistön pakkohuutokaupassa kiinnityspäätöksen mukaisesti kiinnityksen vahvistamispäivästä. KK0:1979-II-40. 27 §. Ulosmitatun kiinteistön myymisessä on sen

velan pääoma, jonka kiinnitys on voimassa paremmal- la oikeudella kuin se määrä, jota uloshaetaan, kohdas- taan siirtyvä kauppasumman -vähennyksenä ostajan vastattavaksi, ellei kiinnityksenhaltija viimeistään huutokauppakeskustelussa vaadi maksua.

Kiinnitetty velka, joka 29 ja 31 §:ssä mainitaan, äl- köön siten siirtykö; kuitenkin tapahtukoon siirtymi- nen, kun useampia samasta saamisesta kiinnitettyjä kiinteistöjä 36 ja 37 §:n mukaan myydään samalla . kertaa ja ne joutuvat yhdelle ostajalle.

Jäljellä olevan kauppasumman maksamisesta ol- koon laki niinkuin 45 §:ssä sanotaan.

L:lla 551195, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997 tämän §:n 2 mom. on muutettu kuulumaan seuraavasti:

Panttisaaminen ei siirry ostajan vastattavaksi 31 §:ssä tarkoitetuis- sa tapauksissa. Saaminen, jonka vakuutena on eri kiinteistöihin koh- distuva panttioikeus, saadaan jättää ostajan vastattavaksi vain, jos kaikki yhteiskiinnitetyt kiinteistöt on myyty yhdessä.

Ks. KiinA 26 §, Si 614. 28 §. Alimman tarjouksen, mikä ulosmitatun

kiinteistön myymisessä saadaan hy-Väksyä, pitää olla suurempi niiden saamisten sekä ulosmittaus-ja mui- den kulujen yhteenlaskettua määrää, jotka ovat kaup- pasummasta suoritettavat paremmalla oikeudella kuin se tahi ne määrät, joita uloshaetaan.

Jos on säästynyttä tuloa kiinteistöstä, niin se määrä, jota suurempi alimman tarjouksen pitää olla, asetetta- koon, tulon arvon mukaan, vähemmäksi.

Ks. UlosottoA 22 §, Pr 603.

2033 Pr 601 Kun kiinteistö myydään useiden saamisten suorittamiseksi, on

alin hyväksyttävä tarjous laskettava sen saamisen mukaan, jolla .haunalaisista saamisista on paras oikeus. KK0:1935-I-54. 29 §. 25 §:ssä mainittua velkojainluetteloa tehtä-

essä ja alinta hyväksyttävää taijousta laskettaessa on ehdonalainen tai riitainen vaatimus pantava ehdotto- maksi tahi riidattomaksi, saaminen, jonka enin määrä ainoastaan on ilmoitettu, senmääräiseksi, sekä kiinni- tetty saamismäärä, josta toinenkin kiinteistö on kiin- nitettynä, kokonaisenaan. Mutta jos useampia kiin- teistöjä on myytävä samasta saamismäärästä,ja jos nii- tä rasittaa yhteisesti kiinnitetty saaminen, jolla on pa- rempi oikeus kuin sillä summalla, jota on uloshaettu; niin laskettakaan alin hyväksyttävä tarjous kaikilta kiinteistöiltä yhteisesti, niin myös, katsoen siihen että jonkin kiinteistön myyminen saattaa 37 §:n 4 mo- mentin mukaan jäädä siksensä, toisilta kiinteistöiltä yhteisesti. . ·

L:lla 551/95, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997, tämä§ on muutettu kuulumaan seuraavasti:

Valvottu saaminen merkitään velkojain luetteloon ottaen huomi- oon korot ja muut liitännäiskustannukset huutokauppapäivään asti laskettuina, kuitenkin panttisaamisena enintään panttikirjan osoitta- maan rahamäärään. Jos saaminen on panttikirjan rahamäärää pie- nempi, erotusta ei oteta huomioon velkojainluettelossa eikä varoja jaettaessa.

30. §. Jos saaminen, joka ei ole langennut makset- tavaksi ja josta korkoa lankeemispäivään asti ei ole määrätty, ei ole siirtyvä ostajan vastattavaksi, lasketta- koen se velkojainluettelossa siksi määräksi, joka, kun siihen lisätään viisi prosenttia vuotuista korkoa huu- tokaupan ja lankeemispäivän väliseltä ajalta, vastaa koko saamissummaa. ·

Jos kiinteistö on vastaava korosta tahi muusta sel- laisesta saamisesta, joka ei ole pääomaltaan määrätty, taikka tulosta tahi muusta edusta, joka jollekulle on myönnetty vissillä raha- tai tavaramäärällä kiinteistös- tä suoritettavaksi, niin arvattakoon tämä saaminen, siltä varalta että kiinteistö, sen mukaan kuin 38 §:ssä sanotaan, myydään ilman edun voimassa-pysymisen ehtoa, äskenmainitun korkokannan mukaan ja, mil- loin etu on nautittavana ainoastaan määrätyn ajan, 1 momentissa mainittua laskutapaa käyttäen, siihen pääoma-arvoon, mikä sillä huutokauppapäivänä' on. Elinkoron pääoma-arvo on kuitenkin aina laskettava siksi määräksi, josta samanlainen korko voidaan saada jostakin esivallan hyväksymästä kotimaisesta vakuu- tuslaitoksesta.

Ks. KiinA 22 ja 26 §, Si 614. 31 §. (12.3.1909) Jos saamisesta tai muusta oi-

keudesta myönnetyn kiinnityksen tai rekisteröimisen pätevyys on erityisen tutkimuksen varassa tai ratkais- tu pää'töksellä, joka ei ole saanut laillista voimaa, taik- ka jos sellaista kiinnitystä tai rekisteröimistä on haet- tu, mutta hakemusta ei vielä ole tutkittu, merkittä- köön sekin saaminen tahi oikeus velkojain luetteloon ja otettakoon lukuun alinta tarjousta määrättäessä.

L:lla 551195, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997, tämä§ on muutettu kuulumaan seuraavasti:

Jollei lainhuuto-ja kiinnitysrekisteristä ilmenevän ldinnityksen perusteella ole valvottu saamista eikä panttikirja ole velallisen hallu~ sa, velkojainluetteloon merkitään panttikirjan rahamäärä. Jos pantu- oikeus tai saaminen on perusteeltaan tai määrältään ehdollinen tai rii- tainen, saaminen merkitään vaatimuksen mukaan. .

Panttisaaminenja erityinen oikeus merkitään vel~oja~nlu_ettel_oon, vaikkei kiinnitystä tai kirjausta koskevaa asiaa ole lamvo1ma1Sestl rat- kaistu, jollei hakemusta ole jätetty lepäämään ulosmittauksen, tur- vaamistoimen tai konkurssin vuoksi.

L:lla 551195, joka tulee voimaan samanaikaisesti-vu-oden-l-995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997, tähän lukuun on lisätty uusi

Pr 601 2034 31 a §,joka kuuluu seuraavasti:

31 a §. Panttisaaminen, joka kohdistuu myös toiseen kiinteistöön, merkitään koko määrältään velkojainluetteloon ja otetaan täysimää- räisesti huomioon kiinteistön alinta hyväksyttävää tarjousta lasketta- essa.

Kiinteistöistä tai kiinteistön osista, jotka on 36 §:n tai 37 §:n mu- kaa tarjottava yhdessä myytäviksi, määrätään yhteinen alin hyväksyt- tävä tarjous.

jos kiinteistö myydään yhteiskiinnitykseen perustuvan pantusaa- misen perimiseksi noudattaen 37 a §:ssä tarkoitettua myyntijärjestys- tä, alinta hyväksyttävää tarjousta ei lasketa.. ·

32 §. (17.3.1939/79) Nautintaoikeus, josta kiin- teistö ·k~innityksen tai rekisteröiiDisen nojalla tahi maksamauoman kauppahi~nan oikeutta koskevain säännösten mukaan on vastaava, merkittäköön etuoi- keutensa mukaan velkojain luetteloon, sille kuiten- kaan mitään arvoa kirjoittamatta. Sama olkoon lakina oikeudesta tuloon tahi muuhun etuun, joka on jolle- kulle myönnetty omaisuudesta suoritettavaksi, jos ei sitä oikeutta saateta, sen mukaan mitä 30 §:n 2 mo- mentissa on sanottu, panna luetteloon pääoma-ar- voonsa, niin myös sellaisesta rekisteröimättöiDästä tontin vuokraoikeudesta sekä muusta kiinnittämättö- mästä tai rekisteröimättömästä vuokraoikeudesta, jos- ta kiinteistö sen mukaan, kuin erikseen on säädetty, on vastaava ja joka on velkojain keskustelussa tai kir- jallisesti sitä ennen huutokaupan toimittajalle ilmoi- tettu.

L:lla 551/95, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997, tähän lukuun. on lisätty uusi 32 a §,joka kuuluu seuraavasti: .

32 a §.jos velallisen oikeus kiinteistöön on 4 luvun 27 §:ssä tar- koitetulla tavalla ehdollinen, kiinteistö on myytävä luovutuskirjasta ilmenevä ehto säilyttäen. Huutokauppaostaja vastaa luovutukseen perustuvista velallisen velvoitteista alkuperäiseen kiinteistön luovut- tajaan nähden. jos ulosmittausta hakeneella velkojalla on kiinteistö- panttioikeus, kiinteistö myydään ehdoitta.

jos omistusoikeuden siirtymisen tai voimassa pysymisen ehtona on kauppahinnan maksaminen, kiinteistön myyjä voi kuitenkin val- voa saamisensa ja vaatia maksua kaupahinnasta asianosaiskeskuste- lussa noudattaen, mitä p·anttisaamisesta säädetään.

Ks. lisäystä tähän §:ään A:ssa vuokramiehen oikeuden turvaami- sesta kruununtilaa perinnöksi ostettaessa 7.8.1902.

33 §. Kun velkojain keskinäisestä etuudesta tahi myyntiehdoista sovitaan toisin kuin tässä edellä tahi muualla tässä luvussa on säädetty, niin on sitä nouda- tettava velkojainluetteloa tehtäessä, jos kaikki, joiden oikeutta muutos koskee, ovat siitä yksimieliset; kui- tenkaan älköön sopimusta tehtäkö vastoin 27 §:n 2 momenttia.

Ks. KS 71 §, Pr 506. 34 §. Sittenkuin velkojainluettelo on tehty ja alle-

kirjoitettu, lukekoon huutokaupantoimittaja sen julki sekä ilmoittakoon selvästi muutkin myyntiehdot ja erittäin huutamistavan ja ajan, jolloin kauppasumma viimeistään on maksettava.

35 §. Ulosmitattu kiinteä omaisuus myydään nos- tohuudolla. ·

36 §. Kun useita kiinteistöjä on yhteisesti ulosmi- tattu ·samasta saamisesta, taikka kun useita, samasta saamismäärästä kiinnitettyjä kiinteistöjä on sen mak- samiseksi käytettävä, ovat ne kaikki myytävät samalla kertaa, niinkuin 37 §:ssä sanotaan.

L:lla 551195, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997, tämä§ on muutettu kuulumaan seuraavasti:

jos ulosmitatut kiinteistöt kuuluvat samalle omistajalle, hän saa määrätä, missäjärjestyksessä kiinteistö myydään.

Saman omistajan yhteiskiinnitetyt kiinteistöt on tarjottava myytä- viksi yhdessä. jos huutokaupan toimittaja arvioi, että kiinteistöistä voidaan erikseen myytäessä saada korkeampi hinta, taijos kiinteistön omistaja on sitä vaatinut, yhteistarjous hyväksytään ehdollisena ja kiinteistöt tarjotaan erikseen myytäviksi. Kiinteistöistä erikseen teh- dyt tarjoukset hyväksytään, jos niiden yhteismäärä on korkeampi

Ulosottolaki 5 luku

kuin kiinteistöistä tehty yhteistarjous. Erillistarjoukset on kiinteistön omistajan vaatimuksesta hyväksyttävä myös, jos niiden yhteismäärä riittää kaikkien panttisaamisten sekä uloshaetun saamisen suorituk- seksi.

jos saman omistajan kiinteistöt muodostavat yhden käyttöyksi- kön, ne saadaan myydä yhdessä, vaikka niihin ei kohdistu yhteiskiin- nitystä. jos tarjottu kauppahinta ei riitä kaikkien kiinteistöihin koh- distuvien panttisaamisten suoritukseksi taikka jos huutokaupan toi- mittaja arvioi, että kiinteistöistä voidaan erikseen myytäessä saada korkeampi hinta tai jos kiinteistön omistaja on sitä vaatinut, kiinteis- töt tarjotaan erikseen myytäviksi. Tarjousten hyväksymisestä on voi- massa, mitä 2 momentissa säädetään. Kauppahinta jaetaan kiinteistö- jen kesken niistä erikseen myytäessä tehtyjen tarjousten suhteessa.

Ks. L:n 551195 voimaantulosäännöstä tämän luvun 17 §:n alla. L:lla 551195, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995

maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997, tähän lukuun on lisätty uusi 36 a §,joka kuuluu seuraavasti:

36 a §. Ulosmitatusta kiinteistöstä tarjotaan määräala erikseen myytäväksi, jos kiinteistön omistaja, ulosottovelkoja ja muut asian- osaiset siihen suostuvat taikka jos tuomioistuin on niin määrännyt. Määräala tarjotaan myytäväksi rasituksista vapaana ja alinta hyväk- syttävää tarjousta määräämänä. Kauppahinta jaetaan niin kuin kiin- teistön kauppahinta olisi jaettava, jollei toisin sovita.

Kiinteistö saadaan asianosaisten suostumuksettakin tarjota määrä- aloina myytäväksi noudattaen, mitä 36 §:n 2 momentissa säädetään.

Kiinteistöön vahvistetut kiinnitykset on poistettava myydyn mää- räalan osalta. Kiinteistöön kohdistuva kiinnitys on kuoletettava siltä osin kuin panttisaaminen on tullut suoritetuksi.

37 §. Kun useampia kiinteistöjä samalla kertaa myydään niin pantakoon, jos niillä on sama omistaja, ensiksi jokainen kiinteistö erikseen ja sitten kaikki yhteisesti huutoon, ja jos yhteishuudossa on tarjottu suurempi hinta, olkoon se pätevä; ja jaettakoon siinä tapauksessa syntynyt ylijäämä yhteisesti huudetuille kiinteistöille sen hinnan mukaan, jota kustakin kiin- teistöstä on tarjottu.

Jos kiinteistöillä on eri omistajat, on Jokainen kiin- teistö erikseen huudettava myytäväksi. Jos kiinteistöt eivät silloin nouse niin suureen hintaan, että uloshaet- tu saaminen tahi muu, huonompioikeuksinen, niihin yhteisesti kiinnitetty saaminen voidaan täysin mak- saa, taikka jos ne nousevat tähän määrään tahi kor- keammalla ja jos jonkin näiden kiinteistöjen omistaja ei ole siitä tehnyt korkeinta tarjousta; silloin panta- koon kaikki kiinteistöt yhteisesti huutoon. Ellei kiin- teistöjen hinta yhteisessä huudossa nouse eri huu- doissa tehtyjen tarjousten yhteenlaskettua määrää suuremmaksi; taikkajos se nousee suuremmaksijajo:- ku,joka ensimmäisessä myymisessä tekikorkeimman ·, tarjouksen jostakin kiinteistöstänsä, huutokaupan toimittajalle heti suorittaa mitä ylijäämästä tulee vel- kojalle tahijollekulle muulle,jolla hänenjälkeensä on yhteinen kiinnitys kiinteistöihin; olkoon ensimmäi- nen myyminen pysyväinen. Muussa tapauksessa ol- koon viimeinen myyminen pätevä, ja jaettakoon yli- jäämä niinkuin äskensanottiin.

Jos kahdella tai useammalla kiinteistöllä on sama omistaja, pantakoon, jos hän tahtoo, nekin kiinteistöt yhteisesti huutoon.

Jos jonkin näiden kiinteistöjen kauppahinta ei täytä sitä määrää, joka on kiinteistöistä suoritettava parem- malla oikeudella kuin uloshaettu saaminen; jääköön sen kiinteistön myyminen siksensä.

· L:lla 551195, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kansa 1.1.1997, tämä§ on muutettu kuulumaan seuraavasti:

37 §. Määräosin omistettu kiinteistö myydään kokonaisena nou- dattaen, mitä 36 §:n 3 momentissa säädetään, jos uloshaetun saami- sen vakuutena on panttioikeus koko kiinteistöön. Kiinteistön osat tarjotaan kuitenkin myytäviksi erikseen vain huutokaupantoimitta- jan tai jonkun kiinteistön yhteisomistajan niin vaatiessa.

Kun jakamauoman tilan eri osuudet on kukin erikseen ulosmi- tattu omistajansa velasta, ei noita osuuksia, vaikka niitä kaikkia ra- sittaakin koko tilaan vahvistettu kiinnitys, johon perustuvan saa- tavan maksamiseksi tilaa ei ole ulosmitattu, saa pakkohuutokau-

44

,1

1

,j

1

1

Ulosottolaki 5 luku

passa panna yhteiseen huutoon. KK0:1936-I-36. L:lla 551195, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995

maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997, tähän lukuun on lisätty uudet 37 a - d §:t, jotka kuuluvat seuraavasti:

37 a §. Eri omistajille kuuluvat kiinteistöt on myytävä erikseen, vaikka ne on ulosmitattu yhteiskiinnitykseen perustuvan panttisaa- misen maksamiseksi. Ensin on myytävä velallisen omistama kiinteis- tö.

Jos panttioikeus kohdistuu kiinteistönmuodostuksen vuoksi usei- siin kiinteistöihin, eikä 1 momentista muuta johdu, kantakiinteistö on myytävä ensin ja lohkokiinteistö tai tontti vain, jollei karttakiin- teistöstä saatu kauppahinta riitä uloshaetun saamisen suoritukseksi. .Jos pantatusta kiinteistöstä on muodostettu useita eri omistajille kuuluvia lohkokiinteistöjä tai tontteja, myöhemmin lainhuudatettu kiinteistö myydään ennen aikaisemmin lainhuudate

1 ttua kiinteistöä.

Jollei lainhuutoa ole haettu mihinkään kiinteistöön taiJainhuutoa on haettu samana päivänä useaal). kiinteistöön, ensin myytlään myöhem- min toiselle luovutettu kiinteistö.

Jollei eri omistajille kuuluvien kiinteistöjen myyntijärjestystä voi- da määrätä 1 tai 2 momentin perusteiden mukaisesti, velkoja saa pe- riä saamisensa osoittamastaan kiinteistöstä.

Ks. L:n 551/95 voimaantulosäännöstä tämän luvun 17 §:n alla. 37 b §.Jos kiinteistö, joka vastaa toissijaisesti yhteiskiinnitykseen

perustuvasta panttisaamisesta, on myyty muun saamisen perimiseksi noudattamatta 37 a §:n 1 ja 2 momentissa säädettyä myyntijäljestys- tä, huutokauppavelallinen saa ilman eri sitoumusta pantuoikeuden ensisijaisesti vastuussa olevaan kiinteistöön takautumisvaatimuksen- sa vakuudeksi sitä määrästä, joka on kauppahinnasta maksettu pant- tioikeuden haltijalle.

Ks. L:n 551195 voimaantulosäännöstä tämän luvun 17 §:n alla. 37 c §. Yhteiskiinnitys on poistettava myydyn kiinteistön osalta,

jollei kaikkia yhteiskiinnitettyjä kiinteistöjä ole myyty yhdessä samal- le ostajalle. Muihin kiinteistöihin kohdistuva yhteiskiinnitys on kuo- letettava siltä osin kuin panttisaaminen on tullut suoritetuksi edellyt- täen, ettei huutokauppavelallinen ole saanut 37 b §:n mukaan panui- oikeutta takautumisvaatimukselleen. ·

Ks. L:n 551/95 voimaantulosäännöstä tämän luvun 17 §:n alla. 37 d §. Pantattu vuokraoikeus tai muu käyttöoikeus myydään kir-

jatun sopimuksen mukaisena siihen kuuluvine rakennuksineen ja laitteineen, vaikka käyttöoikeus on muuttunut tai lakannut kesken sopimuskauden. . . · ·

Ks. L:n 551/95 voimaantulosäännöstä tämän luvun 17 §:n alla. 38 §. (12.3.1909) jos kiinteistö velkojain luette-

loon on merkitty vastaavaksi nautinto-oikeudesta tai oikeudesta tuloon tahi muuhun etuun, joka jollekulle on myönnetty kiinteistöstä suoritettavaksi; huudetta- koon kiinteistö sillä ehdolla myytäväksi, että se oikeus on voimassa pysyvä. Jos silloin havaitaan, että joku, jolla on parempi oikeus, ei voi taijötusta kauppasum- masta saada täyttä hyvitystä, pantakoon, ellei tämä suostu jättämään tapahtunutta huutoa voimaansa, kiinteistö uudestaan huutoon, tekemättä ehtoa oikeu- den pysyväisyydestä.jos kauppasumma silloin nousee suuremmaksi, ja jos viimemainitun oikeuden haltija ei heti maksa sisään mitä parempi-oikeuksinen on yli- jäämästä saapa, olkoon viimeinen myyminen pätevä;. muussa tapauksessa jääköön ensimmäinen pysyväi- seksi.

Ks. UL 5: 30 ynnä viite; MaanvuokraL 12 §, Si 629. 39 §. jos, kiinteistöä myytäessä, sen maalla on

kasvavaa vihantoa, ja jos tämä ei ole viljelijän omaa tai muun, jolla on nautinto-oikeus kiinteistöön; panta- koen vihanto samaan huutoon kuin kiinteistökin, ja tehtäköön se ennen huutoa tiettäväksi.

Mitä kiinteistön, ulosmittauksen jälkeen tuotta- masta tulosta vielä on jäljellä, myytäköön myöskin heti kun kiinteistö on myyty.

40 §. Kun joku on kiinteistön huutanut, maksa- koen, jos huuto 41 §:n mukaan on hyväksytty, heti, joko puhtaalla rahalla taikka antamalla myytyyn tilaan kiinnitetyn velkakirjan, kuudenneksen koko kauppa- summasta, mutta ei missään tapauksessa vähempää kuin ne kulut, mitkä ovat kauppasummasta maksetta- vat, eikä myöskään enempää kuin sen määrän, joka velkojain luettelon mukaan on rahalla maksettava.

45 Suomen laki 1

2035 Pr 60l Velkakirjaa älköön hyväksyttäkö maksuksi, ellei sen pääoma tahi tarpeellinen osa siitä tule kauppahinnasta suoritetuksi. jos ostaja mieluummin tahtoo siitä, mikä näin on maksettava, asettaa pantin tahi takauksen niinkuin omasta velastaan, olkoon sekin pätevä.

Ellei ostaja jaksa maksaa tahi asettaa vakuutta niin- kuin nyt on sanottu, pantakoon kiinteistö heti uudes- taan huutoon.

Ks. UL 3:20. 41 §. Jos huutokaupassa tehdään niin. korkea tar-

jous, että se velkojain luettelon mukaan saadaan hy- väksyä, tapahtukoon kiinteistön myyminen, paitsi jos kauppasumma ei riitä hakijan saamisen maksuksi ja hän vastustaa myymistä.

Ellei tarjous nouse niin korkealle kuin nyt on sanot:- tu, älköön kiinteistöä myytäkö, paitsi jos ne saama- miehet, joiden alimpaan hyväksyttävään tarjoukseen lasketut .saamiset. eivät tulisi tarjotusta kauppasum- masta täysin suoritetuiksi, suostuvat myymiseen eikä sitä vastusta se, joka on saamistansa uloshakenut.

Tarjousta ei kuitenkaan saa hyväksyä, jos huuto- kaupan toimittaja arvioi, että se selvästi alittaa kiin- teistön käyvän huutokauppa-arvon paikkakunnalla ja että korkeampi hinta voidaan ilmeisesti saada uudessa huutokaupassa. Uudessa huutokaupassa tehty tarjous on hylättävä vain, jos se alittaa kiinteistön käyvän huutokauppa-arvon niin olennaisesti, että myyntiä olisi pidettävä kohtuuttomana. (12.4.1995/551)

Jos ulosmittaus on toimitettu ennen 1.7.1995, noudatetaan aikai- sempia säännöksiä. · · ··· · ·

42 §. (12.4.1995/551) jos ensimmäisessä huuto- kaupassa ei tehdä tarjousta tai jos tarjousta ei hyväk- · sytä, kiinteistö määrätään uudestaan myytäväksi, joll- ei hakija sitä vastusta. HuutOkaupan toimittajan on huutokauppatilaisuudessa ilmoitettava uuden huuto- kaupan aika ja paikka. Kuulutus uudesta huutokau- pasta on vähintään kahta viikkoa aikaisemmin julkais- tava paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä.

Jos ulosmittaus on toimitettu ennen 1.7.1995, noudatetaan aikai- sempia säännöksiä. ·

Ks. KuulL, Va 408. 43 §. (12.4.1995/551) jollei kiinteistöä myydä

ensimmäisessä huutokaupassa eikä uutta huutokaup- paa määrätä toimitettavaksi taikka jollei kiinteistöä uudessakaan huutokaupassa myydä, ulosmittaus per- ääntyy.

Jos ulosmittaus on toimitettu ennen 1.7.1995, noudatetaan aikai- sempia säännöksiä.

44 §. Ennen huutokaupan päättymistä antakoon huutokaupan toimittaja tiedon ajasta, jolloin kauppa- summa 6 luvun 9 §:n mukaan tulee jaettavaksi, niin myös jakopaikasta. ·

jos se käy päinsä ja oikeudenosalliset ovat jakota- vasta yhtä mieltä, toimitettakoon jakaminen. heti.

45 §. (18.5.1973/389) Kauppasummasta . velko- jainluettelon mukaan rahana maksettava määrä on vii- meistään kauppasumman jakotilaisuudessa huuto- kaupan toimittajalle suoritettava, jollei ostaja sen si- jaan näytä ottaneensa vastattavakseen kiinteistöön kiinnitetystä velasta tahi saaneensa maksuajan piden- nystä.Jos ostaja ei täytä maksuvelvollisuuttaan, kaup- pa raukeaa. Huutokaupan toimittajan tulee silloin huolehtia siitä, että kiinteistö viipymättä kuulutetaan uudestaan myytäväksi niin kuin 18 §:ssä on säädetty.

jos kiinteistö uudessa huutokaupassa myydään ai- kaisempaa kauppasummaa sekä sille 47 §:n mukaan laskenavaa korkoa pienemmästä hinnasta, aikaisem-

Pr 601 2036 man ostajan on korvattava erotus. Jos kauppasumma nousee suuremmaksi, hänellä ei ole oikeutta ylijää- mään. Hänen on myös korvattava kulutjälkimmäises- tä pakkohuutokaupasta, jollei niitä voida suorittaa mainitusta ylijäämästä. Korvausten määrä on merkit- tävä huutokauppapöytäkirjaan. '

Aikaisemmalta ostajalta perittävät korvaukset saa ulosotonhaltijan määräyksestä ulosottaa häneltä uu- dessa huutokaupassa laaditun pöytäkirjan nojalla niin kuin riita-asiassa annetun tuomion täytäntöönpanosta on säädetty. Jos osasta kauppasummaa on 40 §:n mu- kaisesti asetettu pantti tai takaus, korvaukset saa siinä järjestyksessä, kuin 3 luvun 20a §:ssä on sää~etty, panttauksen tai takauksen määrään asti ulosottaa pan- tista tai takausmieheltä.

Ostajalla, joka uudessa huutokaupassa laaditun pöytäkirjan mukaan on korvausvelvollinen, on oikeus velkojaa ja velallista vastaan nostettavalla kanteella vaatia takaisinsaantia sen paikkakunnan tuomiois- tuimessa, missä kiinteistö sijaitsee. Kanne on puheval- lan menettämisen uhalla nostettava kuuden kuukau- den kuluessa huutokaupasta lukien.

Maksuvelvollisuutensa laiminlyönyt ostaja ei saanut hänen lai- minlyöntinsä takia pidetyssä uudessa pakkohuutokaupassa laskea

·hyväkseen ensimmäisessä huutokaupassa toimitusmiehelle suorit- tamansa kuudennesta kauppahinnasta. KKO:l981-II-72: 46 §. Jos sellaisen kiinnitetyn saamisen haltija,

mikä velkojainluettelon mukaan olisi ollut kauppa- summasta puhtaalla rahalla maksettava, tahtoo jättää saamisensa pääoman, kiinnitysoikeuden lakkaamatta, ostajan vastattavaksi tämän velkana, tehköön siitä so.:. pimuksen ennenkauppasumman jakamista.

Jos ostaja muuten velkojalta tahi, milloin jokin osa kauppasummaa on velalliselle tuleva, tältä on saanut maksuajan pitennystä, nauttikoen hyväksensä siinä sovitut ehdot.

Ks. KiinA 26 §, Si 614. 47 §. Siitä kauppasumman osasta, jonka sijaan os-

taja ei ole ottanut kiinnitettyä velkaa vastattavakseen, suorittakoon hän viisi prosenttia vuotuista korkoa huutokauppapäivästä siksi kuin maksu tapahtuu.

Korosta, joka siirtyneestä velasta on luvattu, vastat- koen ostaja huutokauppapäivästä alkaen.

48 §. (27.10.1933/267) Ostajan täytettyä maksu- velvollisuutensa ja huutokaupan päästyä lailliseen voimaan antakoon huutokaupan toimittaja kiinteis- tön kauppakirjan; ja pitää kauppakirjassa myös mai- nittaman, mitkä kiinnitetyt velat ostaja on ottanut vas- tattavakseen sekä mitkä nautinto-oikeudet, oikeudet tuloon tai muuhun etuun on myytäessä pysytetty voi- massaan. Niin ikään on kauppakirjaan merkittävä, onko kiinteistö huutokaupassa myyty siihen kiinnite- tyn määrän vai muunlaisen saamisen suorittamiseksi. Kauppakirjan todistaminen sillä tavoin, kuin maakaa- ressa on säädetty, älköön olko tarp~en.

Huutokaupasta tehty valitus älköön estäkö kauppa- kirjan antamista, jos valitus koskee ainoastaan velko- jain keskinäistä etuutta eikä saata huutokaupan ku- moamista vaikuttaa.

L:lla 551/95, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa ·1.1.1997, tähän §:ään on lisätty uusi 3 mom., joka kuuluu seuraavasti:

Huutokaupan toimittajan on luovutettava ostajalle ne panttikirjat, joihin perustuva panttioikeus on rauennut huutokaupassa, jollei kiinnityksiä ole kuoletettava.

Ks. L pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastami- sesta valtiolle, Pr 605 jaA samasta, Pr 606. .

Miten ulosottotoimin myydystä kiinteistöstä annettava kauppakir- ja on leimattava, osoittaa LeimaveroL 4 luku, M 80.

Ulosottolaki 5 luku

49 §. (12.5.1925/168) Ostaja saa maksuvelvolli- suutensa täytettyään ottaa kiinteistön haltuunsa. Tar- vittaessa ulosottomiehen tulee antaa siihen virka- apua. Jollei velallisella ole muuta asuinpaikkaa tarjo- na, ulosottomiehen tulee osoittaa hänelle tarpeelliset huoneet, joissa velallinen saa myymisen jälkeen asua kolme kuukautta ja vielä seuraavan kuukauden en- simmäiseen arkipäivään. Ostajan oikeudesta purkaa vuokrasopimus tai irtisanoa vuokrafi:lles, kun vuokra- oikeutta ei ole myytäessä pysytetty vÖ'rmassa, on sää- detty erikseen. (10.7.1987/658)

Tulon, joka myymisen jälkeen kiinteistöstä lähtee aina haltuunottoon asti, korjatkoon huutokaupan toi- mittaja talteen ostajan varalle.

Ks. viite UL 5: 48 kohdalla sekä MK 16 luku, Si 602; L asuinhuo- neiston vuokrauksesta 39 §, Si 417; L liikehuoneiston vuokraukses- ta 32 §, Si 418; MaanvuokraL 12 §, Si 629.

50 §. Kauppasumman maksettuaan olkoon ostaja kiinteistön puolesta vapaa verosta tahi muusta mak- susta, mikä on kiinteistöstä lähtevä ja ennen myynti- päivää on langennut maksettavaksi, niin myös muusta edellisen omistajan velasta, ellei se 27 tahi 46 §:n mu- kaan ole ostajan vastattavaksi siirtynyt.

. Ostajan vastattavaksi siirtyneestä velasta olkoon edellinen omistaja vapaa.

L:lla 551/95, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997, tämä§ on muutettu kuulumaan seuraavasti:

50 §. Kun ostaja on täyttänyt maksuvelvollisuutensa ja huuto- kauppa on saanut lainvoiman, myyty kiinteistö ei vastaa saamisista, jotka eivät ole 27 tai 46 §:n mukaan siirtyneet ostajan vastattaviksi. Velallinen ei enää vastaa saamisesta, joka on siirtynyt ostajan vastat- tavaksi.

Ostajan täytettyä maksuvelvollisuutensa ja huutokaupan saatua lainvoiman, ostajaa vastaan ei voida esittää väitettä paremmasta oi- keudesta kiinteistöön taikka kiinteistön ainesosaan tai tarpeistoon. Kauppa ei kuitenkaan jää pysyväksi, jos kiinteistö on joutunut pois oikealta omistajalta maakaaren 13 luvun 5 §:ssä tarkoitetusta syystä. Kiinteistön oikealla omistajalla tai ostajalla, jonka oikeus kiinteistöön ei jää pysyväksi, on oikeus saada korvaus valtion varoista niin kuin maakaaren 13 luvun 6-8 §:ssä säädetään.

Ks. KiinA 26 §, Si 614. 51 §. (12.3.1909) Kun kiinteän omaisuuden ulos-

mittaus on peräytynyt tahi toimitetun myymisen kautta lakannut, tehköön huutokaupan toimittaja sii- tä heti ilmoituksen, maalla tuomarille ja kaupungissa oikeudelle; liittäköön siihen myöskin, kun kiinnitetty kiinteistö on myyty, tarpeellisen. otteen 6 luvun 9 §:ssä mainitusta luettelostaja ne kiinnityskirjat,jot- ka koskevat kauppasummasta maksettua velkaa, kuin myöskin ilmoituksen pysytetyistä ja rauenneista nau- tinto-oikeuksista sekä oikeuksista tuloon tahi muu- hun etuun, jotta voitaisiin merkitä, mitkä kiinnitykset ja rekisteröimiset on pysytetty voimassaan, sekä kuo- lettaa rauenneet kiinnitykset ja rekisteröimiset. ·

L:lla 551/95, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997, tämä§ on muutettu kuulumaan seuraavasti:

51§. Kun kiinteän omaisuuden ulosmittaus on perääntynyt taikka toimitetun myymisenjohdosta lakannut, huutokaupn toimittajan on ilmoitettava siitä asianomaiselle kirjaamisviranomaiselle. Ilmoituk- seen on liitettävä ote 6 luvun 9 §:ssä tarkoitetusta luettelosta sekä tie- to rauenneista ja pysytetyistä panttioikeuksista ja kirjatuista erityisis- tä oikeuksista tarvittavien rekisterimerkintöjen tekemistä varten.

Huutokaupan toimittajan on ilmoitettava kuolettamista varten ne kiinnitykset, jotka ovat panttioikeuden perustana 31 §:ssä tarkoite- tulle saamiselle taikka jotka on muutettava 36 a tai 37 c §:n mukaan, sekä toimitettava niitä koskevat panttikirjat kirjaamisviranomaiselle.

Ks. KiinA 30 §, Si 614. . Pakkohuutokaupassa rauenneesta kiinnityksestä oli jäänyt il-

moitus tekemättä tuomarille kuolettamista varten. Kolmas mies, joka vilpittömässä mielessä oli saanut haltuunsa velkakirjan ja sit- temmin uudistanutkin kiinnityksen, ei ollut oikeutettu kiinnityk- sen nojalla perimään saamista tilan uudelta omistajalta. KKO:l941-l-2.

.1.

Ulosottolaki 6 luku

52 §. jos uusi kiinteistön huutokauppa 42 tahi 45 §:n mukaan on pidettävä, noudatettakoon siinä mitä ensimmäisestä huutokaupasta on säädetty; kui- tenkaan ei tarvitse saamista, joka ilmoituksen nojalla on otettu ensimmäistä huutokauppaa varten tehtyyn velkojainluetteloon, uudestaan ilmoittaa.

53 §. Joka toimittaa ulosmitatun omaisuuden huutokauppaa, älköön itse siitä mitään ostako.

54 §. (18.5.1973/389) Kun määräala on ulosotto- toimin myyty, ulosottomiehen on annettava o~tajal~e kauppakirja, johon on. merkittävä kauppahmta Ja muut kaupan ehdot. Kauppakirjan todistaminen maa- kaaressa säädetyllä tavalla ei ole tarpeen.

Ulosottomiehen on ilmoitettava myymisestä asian- omaiselle kihlakunnantuomarille tai kiinteistötuoma- rille.

Jollei määräalan erottamisoikeuden vakuudeksi ole vahvistettu kiinnitystä, mutta ostaja hakee sitä 30 päi- vässä huutokaupasta lukien, vahvistetun kiinnityksen oikeusvaikutusten katsotaan alkaneen sinä päivänä, jona ulosmittauksesta on tehty merkintä ulosmitattu- jen kiinteistöjen luetteloon. .

Ks. jakoL 183 §, Ym 102. · Tämä§ on kumottu L:lla 551/95, joka tulee voimaan samanaikai-

sesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997.

6 luku. Ulosmittauksesta kertyneitten varain tilityksestä ja jakamisesta

1 §. Menettelystä, jonka mukaan ulosotossa kerty- neet rahavarat ja toiselle annettavaksi tuomittu tavara tilitetään velkojalle, saädetään asetuksella. (14.12. 1984/867) . 0

Ennen kuin tuomio tai päätös, jonka nojalla ulos- mittaus on tehty, on saanut lainvoiman; hakija saa nostaa kertyneet varat vain panttia tai takausta vas- taan. Pantti tai takaus vaaditaan myös pantaessa täy- täntöön lainvoimaa vailla olevaa hovioikeuden tuo- miota, jonka osalta muutoksenhakuun tarvitaan vali- tuslupa. Vakuutta ei kuitenkaan vaadita, milloin kysy- myksessä olevasta asiasta on erikseen säädetty, että siinä annettu tuomio pannaan täytäntöön muutoksen- hausta huolimatta tai kuten lainvoimainen tuomio. (13.6.1986/470)

Rahat, jotka velkoja saa ilman vakuutta tai alkupe- räistä saamistodistetta esittämättä nostaa, on viipy- mättä lähetettävä velkojalle hänen ilmoittamallaan osoitteella tai osoittamaansa rahalaitokseen. Jollei osoitetta tai rahalaitosta ole tiedossa taikka jos vakuus on asetettava tai saamistodiste esitettävä, velkoja saa noutaa varat ulosottomieheltä. (18.5.1973/389)

Ks. UlosottoA 7 ja 24 §, Pr 603 2 § on kumottuL:lla 14.12.1984/867. 3 §. Milloin velkoja on pyytänyt ulosmitatusta

omaisuudesta maksua 4luvun 12 §:n mukaan eivätkä varat riitä kaikkien saatavien suorittamiseen tai velko- jat sovi niiden jakamisesta, ulosottomiehen tulee laa- tia jaosta eri luettelo. Hänen tulee myös ilmoittaa vel-: kojille, että luettelo on hänen ilmoittamastaan määrä- päivästä alkaen 9 luvun mukaisen valitusajan ulosot- tomiehen luona nähtävänä. jakaminen on tästä huoli- matta toimitettava luettelon mukaan panttia tai. taka- usta vastaan, milloin pantti tai takaus tämän luvun mukaan on asetettava. (30.12.1992/1586)

jakoluetteloa tehdessään noudattakoon ulosotto- mies sitä etuoikeusjärjestystä, joka on säädetty ulos- mittauksesta vaarinotettavaksi, niin myös sopiviha

2037 Pr 601 osilta mitä 5 luvun 25 §:n 2 momentissa sekä 29 ja 30 §:ssä samaa lukua on velkojainluettelosta määrät- ty. .

L:n 30.12.1992/1586 voimaantulosäännöstä ks. UL 4:30 kohdal- la.

Ks. UlosottoA 20 §, Pr 603. 4 §. jos ulosottomies, ennenkuin tekee jakoluette-

lon, katsoo tarpeelliseksi antaa velkojille tilaisuutta lausua mielipiteensä toistensa vaatimuksista, kutsu- koen heidät kokoontumaan kanssansa määrätyksi ajaksi ja ilmoitettuun paikkaan; ja siinä tapauksessa jakoluettelo tehtäköön ja pantakoon esille heti kes- kustelun päätyttyä, ilman että eri tiedonanto siitä on tarpeen. ·

5 §. jos joku 4 luvun 12 §:n mukaan on vaatinut maksua ulosmitatusta omaisuudesta lähteväksi, vaikk'ei hänen saamistansa ole tuomiolla vahvistettu, ja jos hän ·ei voi näyttää, että velallinen ~n maksu_n h~­ nelle myöntänyt; kutsukoen ulosottomtes velkopn_Ja velallisen kokoon niinkuin 4 §:ssä on sanottu. TOis- t~? velk?j~in oikeutta jako-osaan älköön sen kautta vnvytettako.

6 §. (18.5.1973/389) Jollei ilmoitusta tai kutsua, jota tarkoitetaan 3, 4 tai 5 §:ssä, ole hyvissä ajoin saa- tu toimitetuksi kaikille asianosaisille, se on julkaistava vähintään kaksi viikkoa ennen määräpäivää virallises- sa lehdessä ja jossakin paikkakunnalla leviävässä sa- nomalehdessä.

Ks. L virallisesta lehdestä, Va 407. 7 §. jos ulosmittauksen toimittaja 1 luvun mu-

kaan ei ole oikeellinen toimittamaan kauppasumman jakamista, tulee hänen heti lähettää kertyneet varat sekä ulosmittauspöytäkirja ja muut asiaan kuuluvat kirjat sille ulosottomiehelle, jonka tehtävä jakaminen on; ja menetelköön tämä sitten niinkuin edellä on sää- detty. ·

8 §. (15.6.1984/461) Kun on myyty alusrekiste- riin merkitty alus, osuus siihen tai sen lastina olevaa tavaraa, rekisteröity ilma-alus, linja- tai kuorma-au~o tai perävaunu, kauppahinta on jaettava viipymättä Ja viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun kaup- pahinta on ollut viimeistään maksettava. Erityin,en il- moitus jaosta ei ole tarpeen. ·

Ks. UlosottoA 20 ja 24 §, Pr 603. 9 §. Sittenkuin kiinteistö on ulosottotoimin myy-

ty, tulee huutokaupanpitäjän, ellei kauppasumm~a heti huutokaupan jälkeen ole jaettu, kahdentenavn- dettä päivänä sen perästä se jakaa määrätyllä paikalla ja hetkellä, silloin tekemänsä luettelon mukaan, joka näyttää minkä verta varoja on tullut velkojainluett~­ loon .pantujen saamisten osalle; noudatettakoon km- tenkin varojen maksamisessa 15 §:n säännöksiä.

Omaisuudesta säästyriyt tulo, niin myös korvaus, jonka entinen huutaja on velvollinen maksamaan kun omaisuus on mennyt uuteen huutoon, on kauppa- summan mukana jaettava. · .

Jos varoja on päälle sen mitä velkojainluettelossa on maksettavaksi vahvistettu, jaettakoon niistä, luette- lossa ilmoitetun keskinäisen oikeuden mukaan, kor- koakin huutokauppa-jajakopäivän väliseltä ajalta nii- den saamisten osalle, jotka eivät ole siirtyneet ostajan vastattaviksi.

Ks. UlosottoA 20 ja 24 §, Pr 603. · Ulosottomiehen, jota konkurssiin luovutetun pesän ~?im~tsva­

miehet olivat pyytäneet myymään pesään kuuluvan kimte1Ston, tuli myöskin kiinteistön ulosmittauksen jälkeen tuotta~~r:_ tul~.? myymiseen ja jakamiseen nähden noudattaa UL:n maarayks1a. KKO 1922 p II 78.

Pr 601 2038 10 §. jos saaminen, joka ilmoituksen mukaan pi-

tää myydyn kiinteistön kauppasummasta maksetta- man, on ilmoitettu myöhemmin kuin 5 luvun 26 §.:ssä sanotaan, annettakoon siitä velkojalle jako- osa velkojainluetteloon pantujen saamisten jäljestä.

11 §. (18.5.1973/389) jos kauppasumman jaka- mista ei voida toimittaa sitä varten määrättynä aikana sen vuoksi, että ylempi viranomainen on määrännyt täytäntöönpanon keskeytettäväksi, jakotoimitus on peruutettava. Ilmoitus peruutuksesta on, mikäli mah- dollista, ennen määräpäivää julkaistava jossakin paik- kakunnalla leviävässä sanomalehdessä. ]os este hik- kaa, toimitusmies määrää uuden jakamisajai1: ja il- moittaa sen asianomaisille niin kuin 6 §:ssä on sää- detty.

12 §. jos riitaiselle tahi ehdonalaiselle vaatimuk- selle taikka kiinnitetylle saamiselle 5 luvun 31 §:ssä mainitussa tapauksessa on laskettu jako-osa irtaimes- ta tahi kiinteästä omaisuudesta, pantakoon se määrä erillensä, kunnes kysymys velkojan oikeudesta on lo- pullisesti ratkaistu taikka ehto tullut täytetyksi tahi la- kannut olemasta. jos riitainen saaminen ei vielä ole oi- keuden tutkittavana, neuvottakoon velkojaa pane- maan kanteensa vireille haasteen nojalla. jos toinen, jonka oikeus on sen kysymyksen varassa, tahtoo itse haastattaa, olkoon hänellä siihen valta.

L:lla 551195, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997, tämä§ on muutettu kuulumaan seuraavasti:

jos riitaiselle tai ehdolliselle taikka 5 luvun 31 §:ssä tarkoitetulle saamiselle on laskettu jako-osa irtaimesta tai kiinteästä omaisuudes- ta, pannaan sen määrä erilleen, kunnes kysymys velkojen oikeudesta on lopullisesti ratkaistu taikka ehto tullut täytetyksi tai lakannut ole- masta. Kiinnityksen kuolettaminen ei vaikuta velkojan oikeuteen saa- da jako-osa erilleen pannuista varoista. jos riitainen saaminen ei ole tuomioistuimen tutkittavana, velkoja osoitetaan panemaan kanne vi- reille. Kanteen saa panna vireille myös joku toinen, jonka oikeuteen ratkaisu vaikuttaa.

13 §. Kun 5 luvun 26 §:n nojalla jako-osa saami- sesta lasketaan ilman että saamistodistetta on nähtä- ville tuotu, niin myös kun ·tässä edellä olevan 12 §:n mukaan varoja pannaan erillensä, määrättäköön sa- malla, kuinka summa sitten on jaettava, jos myöhem- min havaitaan, että se tahijokin osa siitä ei olekaan tu- leva sille velkojalle, jonka saamisen varalle se oli las- kettu tahi erillensä pantu.

L:lla 551/95, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997, tämä§ on muutettu kuulumaan seuraavasti:

13 §. Kun varoja pannaan 12 §:n mukaan erilleen, on samalla mää- rättävä, kuinka rahamäärä jaetaan, jos myöhemmin käy ilmi, ettei ky- seisellä velkojalla ole oikeutta suoritukseen.

14 §. (18.5.1973/389) jos velallisen myöntämättä annetaan velkojalle jako-osa saamisesta, jota ei ole maksettavaksi tuomittu, velallisella on oikeus kan- teella vaatia takaisinsaantia sen paikkakunnan yleises- sä alioikeudessa, missä täytäntöönpane on tapahtu- nut.jos täytäntöönpane on koskenut kiinteistöä, kan- ne on kuitenkin ajettava siellä, missä kiinteistö sijait- see.

Kanne on puhevallan menettämisen uhalla nostet- tava kuuden kuukauden kuluessa siitä lukien, kun kauppasumman jako taikka, jos on myyty kiinteistö tai rekisteröity alus, osuus siihen tai sen lastina olevaa tavaraa, ilma-alus, linja- tai kuorma-auto taikka perä- vaunu, huutokauppa on saanut lainvoiman.

15 §. (18.5.1973/389) Ennen kuin huutokauppa, jossa on myyty kiinteätä omaisuutta taikka rekisteröi- ty alus tai osuus siihen tahi sen lastina olevaa tavaraa, ilma-alus, li~a- tai kuorma-auto taikka perävaunu,

Ulosottolaki 6 luku

taikka muun irtaimen omaisuuden kauppahinnan ja- ko,joka 3, 4 tai 5 §:n mukaan on erikseen toimitettu, on saanut lainvoiman taikka huutokaupasta tai jaosta tehtyyn valitukseen on annettu lopullinen päätös, vel- koja saa ainoastaan panttia tai takausta vastaan nostaa jako-osansa, jolleivät ne velkojat, joiden saatava ei ole tullut täysin suoritetuksi, ja velallinen suostu siihen, että jako-osa saadaan nostaa ilman vakuutta.

Milloin huutokauppa ei ole saanut lainvoimaa, jako-osan nostamiseen ilman vakuutta vaaditaan myös ostajan suostumus. jos valitus koskee ainoas- taan velkojain keskinäistä etuoikeutta eikä huutokau- pan kumoamista ole vaadittu, ostajan suostumus ei kuitenkaan ole tarpeen.

15a §. (30.12.199211586) Milloin yrityskiinnityk- sen kohteena olevasta ulosmitatusta omaisuudesta on saatu sitä rahaksimuutettaessa asetuksella säädettyä suurempi markkamäärä, rahaksimuutosta on kuulu- tettava virallisessa lehdessä. Velkojalle ei saa tällöin suorittaa maksua ennen kuin kuukausi on kulunut kuulutuksen julkaisemisesta. Kuulutuksessa tulee mainita velallisen nimi, rahaksimuuton kertymä ja se, että omaisuuteen on vahvistettu yrityskiinnitys.

L:n 30.12.1992/1586 voimaantulosäännöstä ks. UL 4:30 kohdal- la.

Ks. UlosottoA 38 §, Pr 603. 16 §. (5.2.1965/46) jos ulosmittaus kuolleen hen-

kilön pesässä on toimitettu, älköön 3 luvun 7 §:n 3 momentissa mainittuna aikana kuolinpesän hallinnon suostumuksetta suoritettako maksua velkojalle, jolla ei ollut pantti- tai pidätysoikeutta ulosmitattuun omaisuuteen.

17 §. Rahamäärä, jota ll §:n mukaan ei voida ja- kaa sitä varten määrätyllä ajalla tahi joka 12 §:n mu- kaan on jaossa pantu erillensä jonkun velkojan saami- sen varalle, on viipymättä pantava läänin rahastoon talletettavaksi.jos valittajan tahi velkojan vaatimus on hyväksytty tuomiolla tahi päätöksellä, joka ei ole saa- nut lain voimaa, olkoon hän kuitenkin oikeutettu nostamaan rahat panttia tahi takausta vastaan. Muus- sa tapauksessa tutkikoen ulosotonhaltija, saako joko se velkoja, jonka varalle rahat on erillensä pantu, taik- ka muu, jolle l3 §:ssä mainitun määräyksen nojalla ' rahat ehkä tulevat, ne panttia tai takausta vastaan nos- taa, ennenkuin on ratkaistu kellä niihin on oikeus.

Ks. UlosottoA 26 §, Pr 603. 18 §. 1 mom. on kumottu L:lla 14.12.1984/867. jos jako-osa on laskettu ilman että saamistodistetta

on näytetty, ja jos velkoja ei ilmoita itseänsä yön ja vuoden kuluessa siitä kuin huutokauppa sai laillisen voiman, nostakoen rahat panttia tahi takausta vastaan joku muu, jolle ne l3 §:n mukaan ehkä tulevat.

Ks. UlosottoA 26 §, Pr 603. 19 §. (14.12.1984/867) jos asianosainen sitä vaa-

tii, 17 tai 24 §:n mukaisesti lääninrahastoon talletetut varat on pantava ulosotonhaltijan hyväksymään raha- laitokseen korkoa kasvamaan. Koron saa se, jolle varat määrätään maksettavaksi.

Ks. UlosottoA 26 §, Pr 603. 20 §. (14.12.1984/867) Määräajasta, jonka kulu-

essa ulosotto on toimeenpantava ja tilitys tehtävä, sää- detään asetuksella.

21 § on kumottu L:lla 27.11.1987/897. 22 §. Kun 3 §:n mukaan erijakoluettelo on tehtä-

vä varoista, jotka ovat ulosmittauksen kautta kerty- neet, olkoon ulosottomies velvollinen asettamaan lu- ettelon esille neljässätoista päivässä taikka, jos tarvit-

__:_-~------------=-__:_::..________c:_:_ ___:=---.::_-=====::::::=====================--j· 1 J

Ulosottolaki 7 luku

see virallisissa sanomalehdissä kuuluttaa, neljässä vii- kossa siitä kuin omaisuus myytiin tahi varat muuten kertyivät.

Ks. L virallisesta lehdestä, Va 407. 23 §. (30.12.199211586) Kun useampi kuin yksi

velkoja vaatii maksua velallisen omaisuudesta ja ha- vaitaan,· että velkojalle ei kertyisi ulosmitatuista va- roista asetuksella säädettyä markkamäärää suurempaa jako-osaa, voidaan tällaisen velkojan saatava jättää ot- tamatta huomioon jaossa. ·

Kun kysymyksessä on palkkaan, eläkkeeseen tai elinkeinotuloon taikka muuhun toistuvaistuloon kohdistuva ulosmittaus tai velallisen toistuvaissuori- tus, ulosottomies voi, sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään, jakaa ulosmitatut tai ulosotto- miehelle muuten kertyneet varat vuorotellen velkoji- en kesken. .

Edellä. 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa ulosmitatut varat asetuksella säädettäväitä ajanjaksol- ta jaetaan vain niiden velkojien kesken, jotka ovat ha- keneet ulosmittausta menettelyn alkaessa.

Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, ei koske etu- oikeutettua saatavaa.

L:n 30.12.1992/1586 voimaantulosäännöstä ks. UL 4:30 kohdal- la.

Ks. UlosottoA 40 §, Pr 603. 24 §. (1.2.1929/53) Ulosottomiehelle kertyneet

varat ovat, mikäli niistä ei ole toisin säädetty, ulosot- tomiehen luona pidettävät velkojain saatavana neljä viikkoa siitä, kuin velkoja on oikeutettu ne nosta- maan.Jollei velkoja sanotun ajan kuluessa nosta raho- ja, on ulosottomiehen viipymättä talletettava ne läänin rahastoon; ja tilittäköön ulosottomies rahat sitten vel- kojalle tallettamisesta saamaliaan todistuksella. Kun saamistodiste, jonka velkoja ulosmittauksen toimitta- mista varten on antanut, on asian käsittelemisen jäl- keen velkojalle palautettava, pidettäköön saamistodis- te ulosottomiehen luona velkojan saatavana neljä viik- koa; muuten olkoon sellaisesta asiakirjasta voimassa, mitä edellä on kertyneistä rahoista säädetty.

jos velkoja laiminlyö maksun ottamisen ulosmita- tusta omaisuudesta; älköön hänellä olko oikeutta saa- da korkoa siitä ajasta asti, jolloin maksu oli hänen saa- tavissaan, ellei sellainen korko 19 §:n säännöksen no- jalla ole hänelle tuleva.

Jos joku on saanut nostaa kauppasummarahoja, en- nenkuin on lopullisesti tutkittu, kenellä niihin on pa- rempi oikeus, ja jos nostaja sitten nähdään velvolli- seksi antamaan takaisin nostamansa tahi osa siitä, maksakoen korkoa kuusi sadalta vuodessa rahain nostopäivästä lukien.

Jollei ulosmittauksesta kertyneitä rahoja nosteta kymmenen vuoden kuluessa siitä, kuin rahat ovat ol- leet läänin rahastoon talletettavat, taikka sen ajan ku- luessa näytetä, että tuomio tai päätös, johon täytän- töönpane on -perustunut, on muutettu tai kumottu tahi ei ole saanut lainvoimaa, taikka ettei ole lopulli- sesti ratkaistu, kenellä on parempi oikeus rahoihin, menkööt nämä valtionvarastolle. Jos sellainen seikka näytetään, luetaan aina uusi aika, kymmenen vuotta, siitä lähtien..

25 §. (20.12.1991/1634) Milloin ulosottomiehelle maksettu liikasuoritus on asetuksella säädettyä mark- kamäärää pienempi, se saadaan jättää palauttamatta maksajalle. Palauttamatta jätetty liikasuoritus tuloute- taan valtiolle.

Ks. UlosottoA 37 §, Pr 603.

2039 Pr 601 7 luku. Turvaamistaimipäätöksen täytäntöönpane

(22.7.1991/1066)

1 §. (22.7.1991/1066) Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun säännösten nojalla määrätyn turvaamistoimen täytäntöönpanossa noudatetaan tämän luvun ja sovel- tuvin osin lain 3 ja 4 luvun säännöksiä.

2 §. (22.7.1991/1066) Irtaimen omaisuuden taka- varikko pannaan täytäntöön noudattaen soveltuvin osin irtaimen omaisuuden ulosmittaamista koskevia säännöksiä.

Ulosottomies voi kuitenkin, jos hukkaamisvaara to- dennäköisesti on vähäinen tai olosuhteet muutoin an- tavat aiheen taikka hakija siihen suostuu, antaa haki-: jan vastapuolelle sellaisen kiellon omaisuuden huk- kaamisesta kuin 8 §:n 1 momentissa on säädetty.· · ·

Ulosottomiehen oikeudesta metsäkiinnityksenhaltijan pyynnöstä toimittaa metsän ostajalle tai hakkaajalle hakkuukielto sekä panna jo hakatut puut takavarikkoon ks. MetsäkiinnitysL 4-10 §, Si 617..

Ks. L suojametsistä 11 §, Ma 606 sekä YksityismetsäL 13. ja 15 §, Ma 602; L osamaksukaupasta 9-18 §, Si 506.

3 §. (22.7.1991/1066) Kiinteän omaisuuden taka- varikko pannaan täytäntöön noudattaen soveltuvin osin kiinteistön ulosmittaamista koskevia säännöksiä.

Sen jälkeen, kun kiinteä omaisuus on tullut takava- rikon alaiseksi, siihen ei saa vahvistaa kiinnitystä, ellei sellaisen vakuuden vaatimus perustu sitä ennen teh- tyyn hakemukseen tai maksamauoman kauppahin- nan oikeutta koskeviin säännöksiin taikka aikaisem- paan naut,inta- tai muun oikeuden perustamiseen taikka tuomioistuimen määräykseen. Takavarikon ai.: kana tehty kiinteistön luovutus tai kiinnitetyn velka· kirjan pantiksi antaminen taikka kiinnitys, joka on vahvistettu vastoin tätä momenttia, on tehoton, jollei 8 §:n 4 momentista muutajohdu.

L:lla 551195, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997 tämän §:n 2 mom. on muutettu kuulumaan seuraavasti:

Kiinteän omaisuuden takavarikolla on 4 luvun 30 §:ssä säädetyt oikeusvaikutukset.

4 §. (22.7.1991/1066) Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun väliaikaisen tur- vaamistaimipäätöksen saa panna täytäntöön ennalta ilmoittamatta silloinkin, kun ilmoitus tämän lain3lu- vun 26 §;n mukaan olisi tarpeen. . '

5 §. (22.7.199111066) Omaisuutta, jota ei saa ulosmitata, ei myöskään saa panna saamisen turvaa- miseksi takavarikkoon. Muualla laissa on lisäksi sään- nöksiä omaisuudesta, jota ei saa panna takavarikkoon.

Kun rahaa on pantu takavarikkoon, ulosottomies voi hakijan tai vastapuolen pyynnöstä tallettaa sen ra- halaitokseen niin kuin 6 luvun 19 §:ssä on säädetty.

Ks. 1.. eräiden ilma-alusten vapautuksesta takavarikostå ja huk- kaamiskiellosta, Si 426. · .

6 §. (22.7.1991/1066) Jos saamisesta on pantu ta- kavarikkoon pilaantuvaa, arvossaan nopeasti alentu- vaa tai korkeita hoitokustannuksia aiheuttavaa omai- suutta, noudatetaan 3 luvun 7 §:n säännöstä sellaisen omaisuuden myymisestä.

7 §. Jos oikeus· vuokraan, hyyryyn tahi veroon, joka kiinteästä omaisuudesta tulee, myönnetään taka- varikkoon pantavaksi, asetettakoon, niinkuin 4 luvun 24 §:ssä on sanottu,. toimitsija varoja kantali1aan ja julistettakoen kielto maksuvelvolliselle. .

Joka toimitsijaksi on asetettu, suorittakoon hallus- sansa olevista varoista ulosteon tahi maksun, joka on omaisuudesta suoritettava ja takavarikon aikana lan- keaa maksettavaksi. Sama laki olkoon sellaisen kiinni- tetyn velan korosta, joka on omaisuudesta tuleva pa-

Pr 601 2040 remmalla oikeudella kuin se saaminen, josta takava- rikko on myönnetty.

8 §. (22.7.1991/1066) Antaessaan hakijan vasta- puolelle 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun kiellon tai pannessaan täytäntöön kiinteän omaisuuden takavari- kon ulosottomiehen on laadittava luettelo kiellon alai- seksi pantavasta omaisuudesta sekä kiellettävä vasta- puolta tätä omaisuutta kätkemästä, hävittämästä, luo- vuttamasta tai menettämästä muulla tavalla, joka vaa- rantaa hakijan oikeuden.

Jos vastapuoli piileksii tai on lähtenyt maasta eikä ulosottomies tapaa asiamiestä, jolla on oikeus hänen puolestaan vastaanottaa kiellon tiedoksianto, vasta- . puolen asuntoon, liikkeeseen tai jollekin hänen koti- väkeensä kuuluvalle on toimitettava kirjallinen ilmoi- tus kiellosta sekä siitä, että kieltoa koskevat asiakirjat ovat ulosottomiehen luona vastapuolen saatavissa. Sen lisäksi ilmoitus on hakijan toimestajulkaistava vi- rallisessa lehdessä sekä lähetettävä postitse asianomai- selle, jos hänen osoitteensa on tunnettu. Vastapuolen katsotaan saaneen kiellosta tiedon, kun ilmoitus on julkaistu ja lähetetty niin kuin edellä on säädetty.

Kiellon alainen omaisuus jää sen haltijalle, jonka on hoidettava sitä huolellisestija joka saa käyttää sitä ta- vanomaisella tavalla. Jos kielto on annettu saamisen turvaamiseksi, omaisuus on arvioitava niin kuin ulos- mitatun omaisuuden arvioimisesta on säädetty.

Ennen kuin kiinteätä omaisuutta koskeva tässä py- kälässä tarkoitettu kielto on 4 luvun 28 §:n nojalla merkitty rekisteriin, se ei ole voimassa henkilöä vas- taan, joka vilpittömässä mielessä on saanut omaisuu- den omakseen tahi kiinnityksen siihen. Jos tässä py- kälässä tarkoitettu kielto kumotaan tai peruutetaan, siitä on ilmoitettava sanotulle rekisteriviranomaiselle.

Jos tässä pykälässä tarkoitettu omaisuus on sivulli- sen hallussa, häntä on kiellettävä luovuttamasta sitä pois.

Tämän §:n 4 mom. on kumottu L:lla 551195, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997.

Ks. L virallisesta lehdestä, Va 407. . . 9 §. (22.7.1991/1066) Oikeudenkäymiskaaren 7

luvun 3 §:n 1 momentin 4 kohdan tai 13 §:n nojalla määrätyn toimitsijan on hoidettava ja säilytettävä huolellisesti hänelle uskottua omaisuutta ja annettava tehtävänsä päätyttyä tili ulosottomiehelle. Silloin kun toimitsijan haltuun ja hoitoon on määrätty omaisuut- ta, jonka takavarikoimisesta ulosottomiehen tulee il- moittaa rekisteriviranomaiselle, tulee toimitsijan teh- dä vastaava ilmoitus. .

Ulosottomiehen on annettava 1 momentissa tarkoi- tetulle toimitsijalle virka-apua.

10 §: (22.7.1991/1066) Turvaamistoimen hakija on ulosottomiehen kehotuksesta velvollinen maksa- maan toimitsijalle tai ulosottomiehelle vaaditun suu- ruisen ennakon turvaamistoimen täytäntöönpanosta aiheutuvien kulujen korvaamisesta.

11 §. (22.7.1991/1066) Hakijan on annettava ulosottomiehelle kahden viikon kuluessa oikeuden- käymiskaaren 7 luvun 6 §:ssä tarkoitetun vireille- panemääräajan päättymisestä selvitys pääasian käsi- teltäväksi saattamisesta uhalla, että turvaamistoimen täytäntöönpane voidaan peruuttaa siten kuin 13 §:n 2 momentissa säädetään.

lla §. (22.7.1991/1066) Jos on todennäköistä, että oikeudenkäymiskaaren 7luvun 1, 2 tai 3 §:ssä tar- koitettu oikeuden vaarantuminen on käsillä, ulosotto-

Ulosottolaki 8 luku

mies voi myöntää sanotussa luvussa tarkoitetun tur~ vaamistoimen siinä tapauksessa, että hakijalla on tä- män lain 3 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu täy- täntöönpanoperuste, mutta hänen täytäntöönpanoha- kemukseensa ei voida heti suostua.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu turvaamistaimi on voimassa enintään kuusi kuukautta turvaamistoimen myöntämisestä. Ulosottomies voi erillisestä hakemuk- sesta pidentää turvaamistoimen voimassaoloaikaa, jos siihen on erityinen syy.

12 §. (22.7.1991/1066) Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettua turvaamistaimipäätöstä ei saa panna täytäntöön ja jo tapahtunut täytäntöönpano on peruutettava, jos vastapuoli on asettanut ulosotto- miehelle pantin tai takauksen.

Pantaessa täytäntöön oikeudenkäymiskaaren 7 lu- vun 2 tai 3 §:ssä tarkoitettua turvaamistaimipäätöstä ulosottomies saa hyväksyä vastapuolen tarjoaman va- kuuden vain, jos hakija on sen hyväksynyt tai jos se asianmukaisella ja riittävällä tavalla vastaa hakijan oi- keussuojan tarvetta.

13 §. (22.7.1991/1066) Ulosottomiehen on pe- ruutettava turvaamistoimen toimeenpano, jos sen ha- kija pyytää peruuttamista taikka jos velallinen esittää hakijan kirjallisen ilmoituksen tai muun selvän ja luo- tettavan selvityksen siitä, että kysymyksessä oleva saa- minen on maksettu.

Ulosottomiehen on vastapuolen vaatimuksesta pe- ruutettava turvaamistoimen täytäntöönpano myös, jollei hakija osoita, että kanne on pantu vireille oikeu- denkäymiskaaren 7 luvun 6 §:ssä säädetyssä määrä- ajassa, taikka kun näytetään; että turvaamistaimi on muusta sanotussa 6 §:ssä mainitusta syystä peräytynyt tai että kanne on hylätty tai jätetty tutkimatta, taikka jos 11 a §:n 2 momentissa säädetty määräaika on ku- lunut umpeen. · .

14- 15 § on kumottuL:lla 22.7.1991/1066. 16 §. (22.7.1991/1066) Turvaamistaimipäätöstä

ei saa panna täytäntöön, ellei hakija aseta ulosotto- miehelle panttia tai takausta vahingosta, mikä sellai- sesta toimenpiteestä voi syntyä vastapuolelle. Mahdol- lisuudesta vapautua vakuuden asettamisesta on sää-, detty oikeudenkäymiskaaren 7luvun 7 §:ssä.

Ks. OK 7:7, Pr 101. 17-21 § on kumottu L:lla 22.7.1991/1066.

8 luku. Ulosottoasiain kuluista

1 §. Asioissa, joista 2 luvussa puhutaan, määrät- köön ulosotonhaltija hakijalle, milloin tämän asian voittaa, korvauksen kaikista tarpeellisista kuluista mitkä lainhaku on tuottanut. Jos asia riitaisena lykä- tään oikeuteen, määrättäköön vastapuolelle korvaus hänen kuluistansa; ja saakoon kuitenkin oikeus, kun asiaa siellä ajetaan perille, harkita minkä korvauksen toinen riitapuoli on velvollinen antamaan toiselle sii- tä, mitä häneltä ulosotonhaltijan luona on kulunut.

2 §. Muissa kuin 1 §:ssä mainituissa ulosottoasi- oissa määrätköön ulosotonhaltija, sen mukaan kuin kohtuulliseksi havaitsee, pitääkö tappiopuolen mak- saa ja kuinka paljon toiselle korvausta siitä, mitä hän ulosotonhaltijan luona on kuluttanut.

3 §. Kun pannaan täytäntöön tuomiota, jolla mak- suvelvollisuus on jollekulle määrätty, otettakoon hä- neltä samalla kaikki tarpeelliset kulut, jotka ulosmit- tauksesta, ulosmitatun omaisuuden hoidosta ja myy- ---

1

1.

Ulosottolaki 9 luku

misestä taikka, jos tuomittu tavara on mitattu ulos, sen kuljettamisesta maksupaikalle sekä kauppahin- nan jakamisesta ja muusta täytäntöönpanon lopetta- mista varten määrätystä toimesta syntyvät.

Ulosmittauspöytäkirjan otteen lunastusmaksu asiassa, jossa pöytäkirjanote ei ollut tarpeen ulosmittauksen toimeenpanen kan- nalta, asiakirjojen velkojalle palauttamista varten varattu maksu sekä maksu täytäntöönpanoasiakirjana olleen yksipuolisen tuomi- on tiedoksiantamisesta velalliselle eivät olleet ulosmittauksessa UL 8: 3:n mukaan velalliselta otettavia ulosottokuluja, minkä vuoksi ulosmittaus niiden osalta kumottiin. KK0:1977-II-96.

3a §. (30.12.1992/1586) Omaisuuden ulosmittaa- misesta ja myymisestä, kauppahinnan jakamisesta sekä muusta ulosoton loppuun saattamista varten määrätystä toimesta aiheutuvat kulut on maksettava ensin kauppahinnasta. Jos jokin kuluerä on syntynyt vain määrätyn saamisen eduksi, sellainen erä on mak- settava lähinnä ennen mainittua saamista.

L:n 30.12.1992/1586 voimaantulosäännöstä ks. UL 4:30 kohdal- la.

4 §. Jos täytäntöön pantava tuomio sisältää sellai- sen määräyksen, kuin 3 luvun 2 §:n 2 ja 4-6 kohdassa on mainittu, otettakoon täytäntöön pantaessa myös- kin siitä syntyvät kulut tappiopuolelta.

Kun tappiopuoli on tuomiolla velvoitettu jotakin täyttämään sillä uhalla, että vastapuoli saa sen niskoittelevan kustannuksella toimituttaa, ovat tuomion täytäntöönpanosta vastapuolella olleet kulut niskoittelevalta ilman muuta ulosotettavissa, mikäli ne ovat kohtuulliset, joka seikka on ulosottomiehen harkittava. KKO 1919 pII 522, Lm 1919 s. 150.

5 §. Muusta täytäntöönpanosta, kuin mikä 3 ja 4 §:ssä on mainittu sekä tämän §:n 2 momentissa mainitaan, olkoon tappiopuoli myöskin aina velvolli- nen maksamaan kulut; älköön niitä kuitenkaan otet- tako ulos ennenkuin ulosotonhaltija tahi oikeus on niiden suuruuden määrännyt.

2 mom. on kumottu L:lla 22.7.199111066. Ks. MetsäkiinnitysL 11 §, Si 617.

Sa §. (14.12.1984/867) Ulosotosta valtiolle aihe- utuvien kustannusten korvaamiseksi perittävistä maksuista säädetään erikseen.

6 §. Täytäntöönpanekulut ovat, milloin ulosotto- mies vaatii, sen edeltäkäsin maksettavat, joka täytän- töönpanoa on pyytänyt; älköön kuitenkaan, kun pan- naan täytäntöön laillisen voiman saanutta tuomiota, jolla maksuvelvollisuus on jollekulle määrätty, kulu- jen edeltämaksamista vaadittaka muissa tapauksissa kuin niissä, jotka on mainittu 3 luvun 28 §:ssä, 4 lu- vun 17, 18 ja 25 §:ssä, 5 luvun 17 §:ssä sekä 7luvun 3 §:ssä.

7 §. Jos voittopuoli, joka on oikeutettu pitämään tointa tuomion täytäntöönpanosta vastapuolen kus- tannuksella, vaatii tämän veivoittamista maksamaan sellaiset kulut edeltäkäsin, niin ulosotonhaltija, mil- loin kustannusarvio, asianymmärtävän tahi muuten luotettavan henkilön tekemä, tuodaan esille, saakoon määrätä että kulut ovat, seri mukaan kuin kohtuulli- seksi harkitaan, joko yhdellä kertaa tahi sitä myöten kuin täytäntöönpane edistyy, tappiopuolelta otetta- vat.

8 §. Jos ei täytäntöönpano-kuluja, silloin kun niitä ei ole edeltäkäsin maksettu, ole saatu tappiopuolelta ulos, taikkajos ne eivät ole hänen maksettavansa, suo- rittakoon ne hakija. Ellei hakija maksa kuluja suosiol- la, olkoon ulosottomiehellä valta häneltä ottaa taikka hänen kotipaikkakuntansa ulosottömiehellä otattaa ne ulos.

2041 Pr 601 9 luku. Muutoksen hakemisesta ulosottomiehen

menettelyyn Luvun otsake muutettu näin kuuluvaksi L:lla 16.12.1966/644.

1 §. Ulosottomiehen menettelystä asiassa, josta tässä laissa puhutaan, saa kirjallisesti ulosotonhaltijal- le valittaa. ·

Ks. VeroUL 8 §, Pr 608; MetsäkiinnitysL, Si 617; L osamaksu- kaupasta 13 §, Si 506.

Velallinen ei ole oikeutettu valittamaan ulosmittauksesta sillä perusteella, että ulosmitattu omaisuus kuuluu kolmannelle henki- lölle. 500 1904, TB 1905 s. 115a n:o 12.

Ostajan on katsottu olevan oikeutetun valittamaan huutokau~ pasta, jos siinä on myyty sivulliselle kuuluvaa omaisuutta. KKO 1923 p II 1308. 9 luku

Koska valittajan perintöosuutta hänen isänsä kuolinpesästä vastaava määrä oli ulosmittauksen jälkeen suoritettu ulosmittauk- sen toimittajalle ja sittemmin tilitetty velkojalle ja ulosmittaus siis oli saatettu loppuun, niin valitus ei antanut aihetta enempään lau- suntoon. KK0:1943-II-181.

Vaikka A, joka oli lainvoimaisella päätöksellä velvoitettu mää- räajassa aukaisemaan oja uhalla, että B sen jälkeen sai tehdä sen A:n kustannuksella, oli väittämänsä mukaan täyttänyt asetetun velvoituksen,. oli ulosottomies määräajan kuluttua ilmoittanut A:lle, että Boli, mikäli A ei aukaissut ojaa, oikeutettu tekemään sen A:n kustannuksella ja ettei A saanut tätä estää. Ilmoituksen ei kat- sottu käsittäneen sellaista ulosottomiehen toimenpidettä, johon lain mukaan voitiin hakea muutosta. KK0:1951-II-156, D 1952 s. 54.

Sitten kun pakkohuutokaupassa oli yhteisessä huudossa myyty määräala ja määräalan omistajalle kuulunut asuin- ja kauppara- kennus, joka sijaitsi määräalan ulkopuolella, maatalousministeriö oli pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle 14.1.1938 annetun lain nojalla päättänyt lunastaa määrä- alan valtiolle, minkä jälkeen ulospttomies oli antanut valtiolle kauppakirjan koko myytyyn omaisuuteen. Myydystä omaisuudes- ta korkeimman tarjouksen tehnyt vaati ulosotonhaltijalta kauppa- kirjan oikaistavaksi siten, että se olisi todistuksena valtion oikeu- desta vain määräalaan. Valituksen katsottiin kuuluvan ulosoton- haltijan käsiteltäviin. KK0:1958-II-73. 2 §. (14.12.1984/867) Määräaika ulosmittaukses-

ta valittamiseen on kaksikymmentä päivää. Määräaika lasketaan velalliselle siitä päivästä, jona ulosmittaus on päättynyt tai 4 luvun 18 §:ssä tarkoitetussa tapa- uksessa velallisen luona toimeenpantu sekä velkojalle siitä päivästä, jona hän sai ulosmittauksesta tiedon.

Ks. MääräaikaL 6 §, Pr 202. Kun velalliselle ei ollut ennen ulosmittausta toimitettu UL:n 3

luv. 26 ja 27 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta ulosmittauksesta, hänellä oli oikeus valittaa 20 päivässä ulosmittauksesta tiedon saatuaan. KK0:1964-II-36. . ' 3 §. (18.5.1973/389) Valitus, joka koskee ulosot-

tomiehen toimittamaa kiinteistön taikka alusrekiste- riin merkityn aluksen, osuuden siihen tai sen lastina olevan tavaran, ilma-aluksen, linja- tai kuorma-auton taikka perävaunun huutokauppaa, sen kuuluttamista, velkojainluettelon laatimista tai muuta ulosottomie- hen toimenpidettä huutokaupassa, on tehtävä 2 §:ssä mainitussa määräajassa huutokaupasta lukien.

4 §. (14.12.1984/867) Määräaika irtaimen omai- suuden kauppahinnan jakamisesta valittamiseen 6 lu- vun 3 §:ssä mainituissa tapauksissa on kaksikym- mentä päivää. Määräaika lasketaan päivästa, jona ja- koluettelo on 6 luvun 3 tai 4 §:n mukaisesti pantu esille. Jos on pidetty 6luvun 5 §:n mukainen kokous, määräaika lasketaan kokouspäivästä.

Ks. MääräaikaL 6 §, Pr 202. . 5 §. Jos 2, 3 tahi 4 §:ssä säädetty valitusaika lai-

minlyödään eikä laillista estettä saman ajan kuluessa näytetä, älköön valitusta, mikäli sen tarkoituksena on saada ulosottomiehen toimi muutetuksi, otettako tut- kittavaksi. Jos näytetään este, on ulosotonhaltijan määrättävä valittajalle uusi asian perilleajamisaika. . Toimituksissa, jotka nyt sanotuissa pykälissä mai-

nitaan, ilmoittakoon ulosottomies mitä muutoksen

Pr 601 2042 haussa on noudatettava ja mikä uhka laiminlyömises- tä on.

6 §. (31.8.1978/667) jos 2, 3 tai 4 §:ssä tarkoite- tussa asiassa määräajassa toimitettuun valituskirjel- mään ei ole liitetty valituksen alaisessa toimituksessa tehtyä pöytäkirjaa tai jos valituskirjelmä on niin puut- teellinen, ettei asiaa voida sen perusteella ratkaista, ulosotonhaltijan on kehotenava valittajaa korjaamaan puute ulosotonhaltijan määräämässä ajassa. jollei ke- hotusta noudateta tai saada annetuksi tiedoksi, valitus on jätettävä tutkimatta. .

7 §. jos se, joka ulosottomiehen toimesta valittaa, väittää että toimituksessa on menetelty toisin kuin ulosottomiehen pöytäkirjasta näkyy, niin ulosoton- haltija, jos katsoo valittajan kanteen tutkimisen sitä vaativan, määrätköön todistajain kuulustelua oikeu- dessa pidettäväksi.

Väite, että ulosottomies on menetellyt toisin kuin pöytäkirja osoit- taa, on tehtävä todennäköiseksi, jotta todistajain kuulustelu voitaisiin määrätä. KKO 1922 pII 80. Samoin KKO 1925 pII 811..

8 § On kumottu L:lla 27.11.1987/897. 9 §. Kun ulosottomiehen tointa koskeva valitus

tehdään ulosotonhaltijalle, keskeyttäköön hän, jos syytä on ja asia ei siedä viivytystä, toistaiseksi tahi kunnes lopullinen päätös annetaan, toimen tahi oi- kaiskoon sitä niin kuin asianhaarat vaativat; määrät- köön kuitenkin, milloin asian laatu erittäin vaatii, että valittajan on asetettava pantti tai takaus niistä kuluista ja siitä vahingosta, mitä viivytyksestä ehkä tulee.

Tuomion täytäntöönpane oli keskeytettävä, kunnes riita kiin- nityksen pätevyydestä oli tuomioistuimessa lopullisesti ratkaistu. KK0:1931-II-367; sama periaate KK0:1934-II-499. Ks. oikeus- tap. UL 4: 26 kohdalla.

UL 9luv. 9 §:n nojalla asetettuun takaukseen on katsottu sisäl- tyneen vastuun siitä vahingosta, jonka velallinen on aikaansaanut ulosoton keskeyttämisen jälkeen hukkaamalla ulosmitatun omai- suuden. KK0:1930-I-21. 10 §. Valitus, joka 3 tahi 4 §:n mukaan tehdään

velkojainluettelosta tahi kauppahinnan jakamisesta, älköön olko pätevä muiden kuin valituksentekijän puolesta.

11 §. 2-4 §:ssä mainituista asioista annettakoon ulosotonhaltijan lopullinen päätös siinä järjestykses- sä, kuin 2luvun 22 §:ssä on säädetty. .

12 §. Ulosmittauksesta tehty valitus älköön estäkö täytäntöönpanon jatkamista, älköönkä valitus muus- takaan ulosottomiehen toimesta sitä viivyttäkö, ellei tässä laissa ole toisin säädetty tahi ulosotonhaltija toi- sin määrää.

10 luku. Muutoksen hakemisesta ulosottoasiassa annettuun päätökseen

Luvun nimike muutettu näin kuuluvaksi L:ila 18.5.1973/389.

1 §. Muutosta ulosotonhaltijan päätökseen ulos- ottoasiassa haetaan hovioikeudelta valittamalla. Kun ulosotonhaltija ratkaisee asian lopullisesti, sen on sa- malla ilmoitettava muutoksenhakuoikeudesta ja siitä, mitä puhevallan säilyttämiseksi on noudatettava. (14.12.1984/867)

Velallinen älköön hakeko muutosta päätökseen, jolla asia riitaisena on oikeuteen lykätty. jos velkoja, ennenkuin sellainen päätös on saanut laillisen voi- man, on haastattanut asian oikeuteen, älköön hänellä enää olko valtaa päätökseen hakea muutosta. Ulosot- tolaki 10 luku

Koska ulosmittauksesta tehty valitus koski verotustoimenpi- teen oikeellisuutta eikä lääninhallituksen niin ollen olisi tullut kä- sitellä sitä ulosotonhaltijana, asia palautettiin lääninhallitukselle, jonka tuli ottaa se veroviranomaisena käsiteltäväkseen.

Ulosottolaki 10 luku

KK0:1972-II-48. Se seikka, että sivullinen yhdellä valituskirjalla on hakenut

muutosta kahteen ulosmittaustoimitukseen, ei oikeuta maaherraa jättämään ottamatta asiaa tutkittavaksi. KK0:1933-II-13.

Kun ulosotonhaltija lykännytkolmannen miehen vaatimuksen, joka koskee omistusoikeutta ulosmitattuun kiinteimistöön, tuo- mioistuimen ratkaistavaksi, on tällä oikeus valittaa ulosotonhalti- jan päätöksestä. KKO 1921 pII 343, T 1921 s. 177.

Ulosotonhaltijan tulee, antaessaan ulosottoasiassa asiakirjoille kirjoitetun päätöksen, josta saa valittaa, määrätä, että voittopuolen on toimitettava vastapuolelle ei ainoastaan sanottu päätös, vaan myöskin mainitut asiakirjat. KK0:1926-II-22, D 1926 s. 29.

Ulosmittauksesta, jossa velallisen palkkaa on ulosmitattu, ei palkanmaksajalla, jolle on annettu maksukielto, ole katsottu ole- van valitusoikeutta. KK0:1936-I-42.

Kun se seikka, että kiinteistön ostajaa on ulosmittauksessa kiel- letty maksamasta kiinteistön myyjälle tällä kaupan nojalla mah- dollisesti olevaa saamista, ei loukkaa ostajan oikeutta, hänen ulos- mittauksesta tekemänsä valitus on jätetty tutkimatta. KK0:1939- Il-310.

Kun sivullinen valittaa kiinteän omaisuuden ulosmittauksesta sillä perusteella, että hän on ulosmittauksen jälkeen tuomiois- tuimessa pannut vireille velallista vastaan oikeudenkäynnin omis- tusoikeudesta ulosmitattuun omaisuuteen, voidaan ulosmittauk- sen loppuunsaattaminen keskeyttää, kunnes riitajuttu on lopulli- sesti ratkaistu. KK0:1937-I-17.

2 §. jos ulosotonhaltija eri päätöksellä on antanut· lausuntonsa asian käsittelyä koskevasta seikasta; äl- köön valitusta siitä tehtäkö muuten kuin pääasian yh- teydessä. Riitapuolella olkoon lupa erittäin valittaa määräyksestä, mikä 7luvun 17 §:n tahi 9 luvun 9 §:n mukaan annetaan ennen asian lopullista ratkaisemis- ta. Jos riitapuoli luulee voivansa näyttää että ulosoton- haltija tarpeettomasti viivyttää ulosottoasiaa; saakoon hän siitä valittaa. ·

3 §. (14.12.1984/867) Ulosotonhaltijan lopulli- sesta toimesta, joka on julkipanolla ilmoitettu ja kos- kee 2 luvussa mainittua asiaa, tai ulosotonhaltijan an- tamasta päätöksestä sellaisen valituksen johdosta, joka on tehty ulosmittauksesta tai 9luvun 3 ja 4 §:ssä mainitusta huutokaupasta tai kauppahinnan jakami- sesta, valitetaan hovioikeuteen. Määräaika on kolme- kymmentä päivää siitä päivästä jona ulosotonhaltijan päätös annettiin.

Ks. MääräaikaL 6 §, Pr 202.

4 §. Joka ei tyydy päätökseen, jonka ulosotonhal- tija on antanut muissa tapauksissa kuin mitkä 3 §:ssä , on mainittu, hänellä olkoon se valitusaika, mikä sa- massa pykälässä on säädetty, lukien siitä kuin päätös ·on hänelle tiedoksi annettu.

Kirje 1.4.1790, joka kuuluu: Kun Knk. Maj. on havainnut monta hankaluutta ilmaantuvan tut-

kittaessa, ovatko Knk. Maj:lle tuodut valitukset laillisessa ajassa saa- puneet, koska melkein aina on puuttunut ilmoitus siitä, milloin pää- tös on valittajalle toimitettu, josta lähtien asetusten mukaan määräai- ka luetaan, on Knk. Maj. tämän korjaamiseksi käskenyt kaikkien [kollegien], [maaherrain] ja konsistorien siinä tiedonannossansa va- lituksen tekemisestä, joka päätökseen kirjoitetaan, myöskin velvoit- taa se, joka tahtoo valituksensa, [Knk. Maj:lle] antaa, aina liittämään siihen asianmukaisesti vahvistetun todistuksen siitä, milloin hän on saanut tiedokseen sen päätöksen, josta hän valittaa.

Vaikka valittaja UL:n 4 luv. 7 §:n 1 mom. nojalla asetetun toi- mitsijan määräyksen peruuttamista koskevassa asiassa oli antanut HO:een vain kahden yksityisen henkilön oikeaksi todistaman jäl- jennöksen maistraatin päätöksestä eikä siis alkuperäistä päätöstä tai virallista jäljennöstä siitä, HO:n ei olisi pitänyt jättää valitusta tutkimatta ja asia palautettiin HO:een. KKO:l963-II-l28.

5 §. (18.5.1973/389) Jos valitusaika on luettava päätöksen tiedoksisaamisesta, voittopuolen asiana on toimittaa haaste tiedoksiannolla vastapuolelle tiedoksi ulosotonhaltijan päätös sekä, milloin päätös on kirjoi- tettu asiakirjoille, myös päätökseen liittyvät asiakirjat ulosotonhaltijan luona oikeaksi todistettuna jäljen~ nöksenä. Alkuperäiseen päätökseen ja mainittuui:fjäl-

A uuden ulosottolain voimaanpanemisesta...

jennökseen on merkittävä päivä, jolloin tiedoksiauto tapahtuu.

Jollei vastapuolella ole vakinaista asuinpaikkaa Suomessa taijos hän oleskelee maan ulkopuolella eikä hänellä ole täällä tunnettua asiamiestä, jolla on oikeus hänen puolestaan ottaa vastaan tiedoksianto, jäljen- nös päätöksestä annetaan ulosotonhaltijalle ja ilmoi- tus siitä, että se on ulosotonhaltijan luona vastapuolen saatavana, julkaistaan voittopuolen toimesta viralli- sessa lehdessä ja lähetetään lisäksi postitse asianomai- selle, mikäli hänen osoitteensa on tunnettu. Sellaises- sa tapauksessa on 4 §:ssä tarkoitettu vastapuolen vali- tusaika kolme kuukautta siitä lukien, kun voittopuoli on täyttänyt, mitä edellä on säädetty. -

Ks. OK 11:5, Pr 101; L virallisesta lehdestä, Va 407. 6 §. (27.11.1987/897) Muutosta ulosotonhaltijan

1 luvun 12 tai 13 §:n nojalla tekemään päätökseen haetaan hovioikeudelta valittamalla. Määräaika vali- tuksen tekemiseen on 30 päivää siitä päivästä, jona va- littaja sai tiedon päätöksestä.

7 §. Jos valitusta ei määrätyssä ajassa anneta hovi- oikeuteen, älköön sitä otettako tutkittavaksi, ellei sa- man ajan kuluessa laillista estettä näytetä;jos laillinen este näytetään, määrätköön hovioikeus uuden ajan.

8' §. (31.8.1978/667) Jollei määräajassa toimitet- tuun valituskirjelmään ole liitetty. ulosotonhaltijan päätöstä tai muuta valituksen tutkimiseksi tarpeellista toimituskirjaa taikka jos valituskirjelm~ on niin puut- teellinen, ettei asiaa voida sen perusteella ratkai?ta, hovioikeuden on kehotenava valittajaa korjaamaan puute hovioikeuden määräämässä ajassa. Jollei keho- tusta noudateta tai saada annetuksi tiedoksi, valitus on jätettävä tutkimatta. ·

9 §. (18.5.1973/389) Jollei valitl1Stahetijätetä tut- kittavaksi ottamatta tai hylätä, on vastapuolelta vaa- dittava vastaus virkateitse. . · - .

Milloin vastapuolella .ei ole vakinaista asuinpaikkaa Suomessa tai hän oleskelee maan ulkopuolella eikä hänellä ole täällä tunnettua asiamiestä, jolla on oikeus hänen puolestaan ottaa vastaan tie.doksianto, valittaja . saa toimittaa kehotuksen vastauksen antamiseen sekä ilmoituksen siitä, missä asiakirjat ovat vastapuolen nähtävinä, hänelle tiedoksi 5 §:n 2 momentin mukai- sessa järjestyksessä. Hänen on silloin annettava vasta- uksensa mainitussa momentissa säädetyssä määrä- ajassa.

10 - 11 § kumottu L:lla 13.3.1964/136. 12 §. Jos hovioikeus katsoo tarpeelliseksi vaatia

ulosotonhaltijan lausuntoa valituksesta, tehköön sen virkatoimin.

13 §. (12.8.1960/363) Jos valitus ei anna aihetta valituksenalaisen päätöksen muuttamiseen, maksa- koon valittaja vastapuolen kulut sen mukaan kuin ho- vioikeus harkitsee kohtuulliseksi.

14 §. Kun ilmoitetaan valitus ulosotonhaltijan päätöstä vastaan, olkoon hovioikeudella valta, milloin syytä on, ennen muutoksenhaun lopullista tutkimusta määrätä, ettei päätöstä saa panna täytäntöön, taikka että, jos täytäntöönpano jo on alkanut, enempään toi- meen ei saa ryhtyä. .

Kun velan lakkaamisesta tarjotun selvityksen esittäminen ei hankaluudetta ollut mahdollista ulosottomenettelyssä, velallisella oli valta vaatia tuomiolla vahvistettavaksi, ettei velkojalla, jolle hä- net oli lainvoiman saaneella tuomiolla velvoitettu suorittamaan eräs maksu, enää ollut häneltä saatavaa. KK0:1970-II-19.

Kun velallinen oli tuomioistuimessa vaatinut vahvistettavaksi, ettei velkojalla, jolle hänet oli lainvoiman saaneelia tuomiolla vel- voitettu suorittamaan eräs maksu, enää ollut häneltä saatavaa, tuo-

2043 Pr 602 mioon perustuva täytäntoönpano määrättiin ulosotonhaltijalle tehdystä hakemuksesta keskeyttäväksi siihen saakka, kunnes ve- lan olemattomuuden vahvistamista koskeva juttu oli lainvoimai- sesti ratkaistu. KK0:1970-II-50, D 1970 s. 92.

15 §. Hovioikeuden päätökseen haetaan muutosta valittamalla. Tällöin on soveltuvin osin noudatettava, mitä oikeudenkäymiskaaren 30 luvussa on säädetty muutoksenhausta hovioikeuden ratkaisuun, mutta määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen te- kemiseen on 30 päivää siitä päivästä, jona hovioikeu- den päätös annettiin. (2.2.1979/109)

Jollei vastapuolella ole vakinaista asuinpaikkaa Suomessa taijos hän oleskelee maan ulkopuolella eikä hänellä ole täällä tunnettua asiamiestä, jolla on oikeus hänen puolestaan ottaa vastaan tiedoksianto, vastauk- · sen vaatimisesta ja antamisesta oli vastaavasti voimas- sa, initä 9 §:n 2 momentissa on säädetty. (18.5.1973/ 389) ;

Ks. OK 30 luku, Pr 101. Kun velallinen oli perustanut takavarikon kumoamiseksi teke-

mänsä muutoksenhakulupa-anomuksen yksinomaan siihen, että takavarikkoon pantu omaisuus kuului kolmannelle henkilölle, ei anomusta otettu tutkittavaksi. KK0:1975-II-49.

Pr 602 A uuden ulosottolain voimaan- panemisesta ja siitä mitä sen johdosta on vaarin otettava 3.12.1895/37.

L 31.12.1987/1233- HE:157/1987

Valtiosäätyjen esityksestä on säädetty: 1 §. Se ulosottolaki, joka nyt on hyväksytty ja

noudatettavaksi otettu, niin myöskin tämän asetuksen säännökset käyvät voimaan 1 p:nä tammikuuta 1897; kuitenkin ovat ne asiat, jotka mainittuna aikana jo ovat vireillä, käsiteltävät vanhemman lain mukaan; el- lei tåssä jäljempänä toisin määrätä.

2 §. Uuden lain kautta kumotaan ulosottokaari 1734 vuoden lakia sekä, paitsi uudessa laissa ja tässä jäljempänä 25 §:ssä tehtyjä poikkeuksia, kaikki

-muutkin säännökset, jotka selittävät tahi muuttavat sariotun kaaren sisällystä taikka siihen jotakin lisää- vät.

. [Uuden lain määräykset eivät kuitenkaan koske si- tä, mitä on erittäin säädetty ulosottoasioista niitä vas- taan, jotka kuuluvat Suomenmaahan sijoitettuun Ve- näjän sotaväkeen.]

3 §. 1734 vuoden lain oikeudenkäymiskaaresta kumotaan:

8luvun 2 §:ssä olevat määräykset hovioikeuden toi- mista ulosottoasioissa;

12 luvun 3 ja4 §:n säännökset ulosmittaamisoi- keudesta sekä tuomion täytäntöönpanosta takaisin- saantiasioista; ja .

mitä 30 lu\run [1 ja 19 §] sisältävät muutoksen ha- kemisesta hovioikeuden pä~tökseen sellaisissa asiois- sa, joista uudessa laissa puhutaan. ·

Ks. UL 10: 15, Pr 601 ja OK 30 luku, Pr 101. 4 §. Kaikki muut yleisessä siviililaissa annetut,

uuden lain säännösten kanssa ristiriidassa olevat mää- räykset kumotaan myöskin, ellei tässä jäljempänä toi- sin säädetä.

1 • • • • 1

SUOMEN SAADOSI(01{0ELMA 1995 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1995 N:o 1175-.1181

SISÄLLYS N:o Sivu 1175 Laki ulosottolain 3 luvun 20 §:n muuttamisesta ................................................. 2791 1176 Asetus ulosottoasetuksen 7 §:n muuttamisesta ................................................... 2792 1177 Asetus ulosottomaksuista annetun asetuksen 6 §:n muuttamisesta ................................ 2793 1178 Asetus oppisopimuskoulutuksesta annetun asetuksen 7 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2794 1179 Asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijainnista annetun asetuksen muuttamisesta................. 2795 1180 Asetus huoltovarmuuskeskuksesta annetun asetuksen muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2796 1181 Puolustusministeriön päätös asevelvollisten yleisistä varusmiespalvelukseen astumispäivistä vuonna

1998 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 .i 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2797

N:o 1175

Laki ulosottolain 3 luvun 20 §:n muuttamisesta

Annettu Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1995

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 3 päivänä joulukuuta 1895 annetun ulosottolain 3 luvun 20 §:n 3 momentti, sellaisena

kuin se on 18 päivänä toukokuuta 1973 annetussa laissa (389/73), seuraavasti:

3 luku

Yleisiä säännöksiä tuomioiden ja päätösten täytäntöönpanosta

20 §

Vakuutta ei vaadita, jos velkojana on valtio tai sen laitos, valtion vakuusrahastosta anne- tussa laissa (379/92) tarkoitettu Omaisuuden-

Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1995

hoitoyhtiö, kansaneläkelaitos, Suomen Pankki, muu julkisen valvonnan alainen pankkilaitos, Helsingin yliopisto, kunta, kuntayhtymä, Ah- venanmaan maakunta taikka evankelis-luteri- lainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta tai niihin kuuluva seurakunta.

Tämä laki tulee voimaan päivänä marras- kuuta 1995.

Tasavallan Presidentti

HE 74/95 LaVM 6/95

123-1995

MARTTI AHTISAARI

u.... . . -- .... ..., •-"'.... Ä..L.!0~l\) ·:i

Oikeusministeri Sauli Niinistö

450301A

Pr 603 2044 5 -§. Milloin vanhan lain ulosottokaareen tahi eri-

tyiseen asetukseen viitataan, on vastaavaa uuden lain tahi tämän asetuksen määräystä käytettävä.

6 §. Ellei velanhaku-asiata, joka uuden. lain voi- maan tullessa on vireillä [Keisarin ja Suuriruhtinaan käskynhaltijan] luona; yön ja vuoden kuluessa senj~l­ keen hänen luonaan ajeta perille niinkuin uuden lain 2luvun 11 §:ssä sanotaan; olkoon voimassa mitä siinä on säädetty.

7 §. Jos kiinteä omaisuus on ulosottotoimin myy- tävä, eikä ensimmäisen huutokaupan päivää ole mää- rätty ennen kuin uusi laki käy voimaan; niin on vaik- ka ulosmittaus onkin tehty vanhemman lain I?JUkai- sesti, uuden lain määräyksiä noudatettava omaisuutta myytäessä ja täytäntöönpanoa loppuun saatettaessa; älköön kuitenkaan uuden lain säännöksiä alimman~' hyväksyttäväntarjouksen määräämisestä sovellettako, milloin ulosmitatulle sekä yhdelle tai useammalle muulle kiinteistölle yhteisen k~innityksen haltijalla ei ole parempaa oikeutta kuin_mikä on mainittuna lop- pusäännöksessä tänä päivänä annetussa asetuksessa, joka sisältää muutoksia muutamiin 9 p. marraskuuta 1868 kiinteän omaisuuden kiinnityksestä annetun asetuksen pykäliin.

Ks. UL 5: 12-52; 6: 9-19 ja 23, Pr 601. , 8 §, Uuden lain päästyä voimaan älköön velallisel-

le missään tapauksessa määrättäkö velkavankeutta tahi velvollisuutta velan suorittamiseen työllä, äl- köönkä hänen_ palkkansa tahi eläkkeensä pidätystä myönnettäkö. Alköön myöskään, ennen annetun pää- töksen nojalla, velallista pidettäkö velkavankeudessa tahi työssä. Uuden lain voimaan käydessä rauetkoon ennen myönnetty palkanpidätys, ellei täytäntöönpane jo silloin ole alkanut.

Ks. KS 45 §, Pr 506. 9 §. Milloin yleisen siviililain mukaan jokin oike-

ussuhde ·on jätetty sen varaan, että [Keisarin ja Stiuri- ruhtinaan · käskynhaltijalle] pannaan takaus, taikka saaminen annetaan ilmi tahi haetaan ulos, taikka toi- sen ·vaatimusta moititaan, olkoon ulosotonhaltijasta voimassa, mitä näiden tapausten varalta [Keisarin ja Suuriruhtinaan käskynhaltijasta] sanotaan:

10 §. (18:5.1973/392) Yleistä keskuusliikettä varten rakennetun yksityiseri rautatien laillistuksesta ja kiinnittämisestä 15 päivänä huhtikuuta 1889 anne- tun lain säännöksiä sellaisen rautatien ulosmittauk- sesta ja myymisestä, siihen kiinnitetyn velan siirtämi- sestä ostajan vastattavaksi sekä kauppahinnan maksa- misesta ja tallettamisesta· on edelleen noudatettava.

Milloin kiinteätä omaisuutta ori jonkin lainkohdan mukaan pidettävä takavarikossa, omaisuus pannaan . myymis- tai hukkaamiskiellon alaiseksi niin ·kuin ulosottolain 7luvun 3 §:n 1 momentissa on säädetty. Jos on tarjona vaara, että omaisuus huolimattoman hoidon tai muun syyn takia tuntuvasti huononee, sitä hoitamaan voidaan määrätä toimitsija niin kuin ulos- ottolain 4luvun 25 §:n 2 momentissa onsäädetty.

Ks. Yleistä keskuusliikettä varten rakennetun yksityisen rauta- tien laillistuksesta ja kiinnittämisestä 15.4.1889; UL 4: 25 § 2 mom. ja 7: 3 § 1 mom., Pr 601. ll ·§ on kumottu L:lla 31.12.1987/1233. 12 - l3 §:n on kumonnut L velkakirjalain voi-

maanpanosta, sr406 yht. 14-15 § on kumottu L:lla 18.5.1973/392. Ks. KK9: 12 ja 13, Si 401.

· 16 - 20 §:n on kumonnut L velkakirjalain voi- maanpanosta, Si 406 yht.

RECEIVED 21 JUN 1996

Ulosottoasetus

21 § on kumottu L:lla 18.5.1973/392.-rJ(J PS Ks. UL 7: 20, Pr 601. 22 § on kumottu L:lla 18.5.1973/392. Ks. KK 12: 12, Si 401. . 23 § on kumottu L:lla 18.5.1973/392. 24 § on kumottu L:lla 18.5.1973/392. Ks. TakausA 4 §, Si 407. 25 § on kumottu L:lla 18.5.1973/392. Ks. edellä 10 §. 26-27 § on kumottu VeroUL:lla, Pr 608. 28 § on kumottu L:lla 18.5.1973/392. Ks. edellä io §. 29 § on kumottu L:lla 18.5.1973/392. Ks. UL 3: 3s-:36, Pr 601. 30- 31 § on kumottu L:lla 18.5.1973/392.

Pr 603 . Ulosottoasetus 31.10.1896

A:n nimike on muutettu näin kuuluvaksi 5.12.1969n55.

3 p:nä]oulukuuta 1895 annetun ulosottolain nojal- la on annettu seuraavat määräykset: .

1 §. (8.2.1985/162) Ulosottomiehen on pidettävä tuomion tai päätöksen nojalla täytäntöönpantavista ulosottoasioista päiväkirjakortistoa. Päiväkirjakortis- sa ja sen diaariolehdessä on mainittava ulosottohake- muksen järjestys:n:umero ja saapumispäivä, hakija, asiamies ja tilitysosoite, velallisen nimi ja osoite, täy- täntöönpanoasiakirja, täytäntöönpanon tai saamisen laatu ja perittävä rahamäärä sekä etuoikeusvaatimus. Päiväkirjakoruiin on lisäksi merkittävä· ulosottomie- hen täytäntöönpanetoimet ja niiden aika sekä päivä, jona täytäntoönpano on annettu nimetyn avustavan ulosottomiehen tehtäväksi, avustavanulosottomiehen täytäntöönpanotoimet, kertyneet ja hakijalle tilitetyt rahamäärät sekä päivä, jona lopputilitys on tehty.

Jos täytäntöönpanoa kohtaa este taikka jos täytän- töönpane viipyy velkojan ·myöntämän maksuajan, ulosmittausvalitukseri, palkan ulosmittauksen tai muun sellaisen seikan johdosta, jota ei ole voitu vält-. tää, päiväkirjakorttiin on merkittävä mainittu este tai , lopputilityksen viipymisen syy. · . · .

Toimeksi saamistaan tehtävistä avustavan ulosotto- miehen tulee pitää tilikirjakortistoa. Tilikirjakortin kaavan vahvistaa oikeusministeriö. ·

1a §. (20.12.1985/1017) Kun ulosottomiessiirtää asian ulosottolain 3 luvun 21 a §:n nojalla toiselle paikkakunnalle, hänen on liitettävä kirjeeseensä tuo- mio tai muu täytäntöönpaneperuste ja muut asiaan liittyvät asiakirjat. Täytäntöönpanoperusteeseen on merkittävä siirtäminen ja sen syy sekä velallisen olin- paikasta, työpaikasta ja omaisuudesta saadut tiedot. Jos asiassa on jo toimitettu ulosmittaus, myös ote ulosmittauspöytäkirjasta on liitettävä kirjeeseen.

Kirjeen kaksoiskappale on lähetettävä lopullisena tilityksenä hakijalle. ··

1b §. (20.12.1985/1017) Kun ulosottomies pyy- tää ulosottolain 3 luvun 21 b §:n nojalla muiden paik- kakuntien ulosottomiehiltä virka-apua samanaikaisen täytäntöönpanon aikaansaamiseksi, hänen on yksilöi- tävä pyytämänsä toimenpiteet ja annettava tarvittavat ohjeet niiden suorittamisesta. Ulosmitatun omaisuu- den muuttamista rahaksi on pyydettävä erikseen.

Virka-apua antavan ulosottomiell~n C>!1:__!!li~~täv~ kertyneet varat virka-avun pyytäjälle. Täytäntöönpa-

-~-~-----

Ulosottoasetus

noperusteena käytetty tuomion tai muun täytäntöön- panoperusteen jäljennös on palautettava virka-avun pyytäjälle ja siihen on merkittävä kertyneet varat tai täytäntöönpanoa kohdannut este.

1c §. (20.12.1985/1017) Kun samaan saamisto- disteeseen perustuvat tuomiot ori ulosottolain 3 lu'(Un 22 §:n 3 momentin mukaisesti pantava täytäntöön sa- manaikaisesti eri paikkakunnilla, muun ulosottomie- hen on pyydettävä saamistodisteen vastaan ottaneelta ulosottomieheltä tarvittavat ohjeet täytäntö.önpanoa varten. Täytäntöönpanossa noudatetaan soveltuvin osin 1 b §:n säännöksiä.

1d § on kumottu A:lla 20.12.1985/1017. 1e § on kumottu A:lla 8.2.1985/162. 2 §. Siihen päiväkirjaan, jota ulosottolain 1luvun

ll §:n 1 momentin mukaan ulosotonhaltijan tulee ulosottoasioista pitää, on kutakin asiaa varten eri sa- rakkeisiin merkittävä asian numero päiväkirjassa, päi- vä jolloin hakemus tahi muu asiakirja ulosotonhalti- jalle saapui, hakija, se, jota vastaan vaatimus on tehty, asian laatu, saamisen määrä lainhakuasioissa, se toi- menpide,johon ulosotonhaltija on ryhtynyt, sekä päi- vä, jolloin asia ratkaistiin.

3 §. Palkan ja elinkeinotulon ulosmittauksenjoh- dosta annetuista maksukielloista ulosottomiehen on pidettävä velallisten nimien mukaiseen aakkosjärjes- tykseenjärjestettyä kortistoa. (19.12.1986/950)

Ulosottomies voi määrätä alaisensa virkamiehen hoitamaan puolestaan 1 momentissa tarkoitettua maksukieltokortistoa ja valvomaan maksukieltojen noudattamista. (20.12.1985/1017)

4 § .. (20.12.199111637) Oikeusministeriö voi määrätä, että ulosottomiehen ja avustavan ulosotto- miehen ulosottoasiain kirjanpito on pidettävä auto- maattista tietojenkäsittelyä apuna käyttäen. Kirjanpi- dosta on soveltuvin osin voimassa, mitä ulosottoasiain kirjanpidosta tässä asetuksessa säädetään.

Milloin 1 momentissa mainittu määräys on annettu, oikeusministeriö voi myöntää hakijalle luvan hakea ulosottoa siten, että 11losottohakemuksessa tarvittavat tiedot toimitetaan ulosottomiehelle automaattista tie- tojenkäsittelyä apuna käyttäen. Ulosottomiehen tili- tykset ja ilmoitukset hakijalle voidaan tehdä auto- maattista tietojenkäsittelyä käyttäen. Perimiskuitin si- jasta hakijalle voidaan toimittaa erillinen tilityseritte- ly.

5 §. (19.11.1982/825) Lääninhallituksen tehtävä- nä on oikeusministeriön johdolla valvoa ja ohjata ulosottotointa läänissä.

Lääninhallituksen on vähintään kerran vuodessa toimitettava ulosottomiehen kanslian tarkastus. Tar- kastuksesta on laadittava pöytäkirja, joka on lähetet- tävä tiedoksi ulosottomiehelle. Tarkastuksessa mah- dollisesti ilmenneiden virheiden ja puutteiden joh- dosta ulosottomieheltä tai avustavalta ulosottomiehel- tä on vaadittava selitys. jos kaupunginvoudin luona toimitetussa tarkastuksessa on ilmennyt aihetta muis- tutukseen, pöytäkirja selityksineen on lähetettävä oi- keusministeriölle. Tarkastuksesta on tehtävä lisäksi merkintä kirjanpidon pääkirjaan. Merkintä on päivät- täväja allekirjoitettava. (1.10.1993/852)

6 §. (19.11.1982/825) Oikeusministeriöllä on oi- keus saada ulosottoviranomaisilta ulosottotointa kos- kevia tilastotietoja. ~

7 §. (8.2.19851162) Ulosottomies on velvollinen ulosottoasiassa pyynnöstä antamaan kirjallisen todis-

2045 Pr 603 tuksen päiväkirjakorttiin merkityistä seikoista. Lisäk- si ulosottomiehen on pyynnöstä annettava jäljennös ulosottomiehen hallussa olevasta toimituskirjasta ja muusta asiakirjasta.

Ulosottomies saa pyynnöstä antaa luottotietotoi- mintaa varten kirjallisia todistuksia ulosotossa varat- tomiksi todetuista velallisista, saamisten perimiseksi toimitetuista ulosmittauksista ja pakkohuutokaupois- ta sekä osamaksukaupasta annetun lain (91/66) mu- kaisista tilityksistä ja muista ulosottomiehen toimi- tuksista. Todistukseen merkitään velallisen nimi ja syntymäaika tahi, mikali mahdollista, henkilö- tai lii- ketunnus sekä toimitus ja sen aika. Pyynnöstä todis- tukseen merkitään myös saamisen laatu ja määrä. . · 7a-8 ,§ on kumottu A:lla 8.2.1985/162.

·~

Ks. L kruununvoudin ja apulaiskruununvoudin virkojen lak- kauttamisesta 22.12.1944/989.

9 §. Kun, ulosottolain 2 luvun 13 §:ssä olevan säännöksen johdosta, velallinen tunnustaa saamiskir- jan [kruununvoudille,] nimismiehelle tahi kaupun-: ginvoudille, on siitä laadittava pöytäkirja, johon saa- miskirja sanasta sanaan kopioidaan. Pöytäkirjaan 'on pantava, että toimitusmies ja todistaja tuntevat velal- lisen, taikka ne tiedot, jotka velallisesta on saatu; ja on pöytäkirja toimitusmiehen ja todistajan allekirjoitet- tava.

Ks. viite 8 §:n kohdalla. 10 §. ~ Kun ulosotonhaltijan päätöksen, ajanmäärä-

yksen tahi lykkäyspäätöksen antaminen ilmoitetaan julkipanolla, on antamisaika merkittävä sitä varten laitettuun kirjaan, joka on pidettävä saatavilla jokai'- selle, joka siitä tahtoo jotakin tietoa hakea. . .

jos hakija tai muu asianosainen on käyttänyt asia- miestä, on tämänkin nimi merkittävä kirjaan. (14.2. 1992/161) ll § on kumottu A:lla 20.12.1985/1017. 12 §. (20.12.1991/1637) Merkinnässä, josta ulos-

ottolain 3 luvun 22 §m 2 momentissa säädetään, on mainittava päivä, jona saamistodiste ulosottomiehelle annetaan, sekä hakijan nimi.

l3 §. (20.12.1985/1017) jos ulosottomiehen on annettava ilmoitus, kielto tai muu asiakirja tiadoksi haastetiedoksiannolla toimialueensa ulkopuolella ole- valle, hänen on pyydettävä virka-apua sen paikkakun- nan ulosottomieheltä, jonka toimialueella tiedoksian- nan pitää tapahtua.

Kun veron ennakon palautus on ulosmitattu, mak- sukielto lähetetään asianomaiselle lääninverovirastol- le. jos ennakko on määrätty palautettavaksi ulosotto- piirin ulkopuolella olevassa kunnassa, ote ulosotto- pöytäkirjasta lähetetään sen ulosottopiirin ulosotto- miehelle, johon kysymyksessä oleva kunta kuuluu. Viimeksi mainitussa tapauksessa on virka-apua anta- van ulosottomiehen tehtävänä huolehtia ulosottolain 4luvun 18 §:ssä säädetyn maksukiellon tiedoksianta-· misesta ja veronpalautuksesta kertyvien varojen tilit- tämisestä virka-apua pyytäneelle ulosottomiehelle.

l3a §. (14.12.1973/906) Ulosmittauksesta taikka takavarikon tai hukkaamis~iellon toimeenpanosta on ilmoitettava, kun toimenpide koskee ., .

1) rekisteröityä alusta tai osuutta siihen, alusrekis- terilaissa (512/93) säädetylle rekisteriviranomaiselle, (1.10.1993/852) .

2) ilma-alusta ilmailuhallitukselle, 3) linja- tai kuorma-autoa, kuorma-autoon-kytket--

täväksi hyväksyttyä perävaunua, erikoisautoa, trakto-

Pr 603 2046 ria tai moottorityökonetta Autorekisterikeskuksen ajoneuvohallinnon yksikölle, tai

4) patenttia tai tavaramerkki- tai mallioikeutta, pa- tentti- ja rekisterihallitukselle. (4.12.1992/1258)

Ilmoituksessa on mainittava ulosmitatun esineen tai oikeuden rekisterinumero ja muut sitä koskevat tarpeelliset tiedot, velallisen ja velkojan nimi ja koti- paikka, kenen antama ja milloin annettu se asiakirja on, johon täytäntöönpano perustuu, saatavan määrä sekä päivä, jona ulosmittaus on toimitettu taikka taka- varikko tai kielto toimeenpantu.

Omaisuuden myymisestä ulosottotoimin sekä ulos- mittauksen, takavarikon tai kiellon kumoamisesta tai peruuttamisesta ulosottomiehen tulee niin ikään teh- dä ilmoitus 1 momentissa mainitulle viranomaiselle. jos myytyyn omaisuuteen on vahvistettu kiinnitys, il- moituksessa on mainittava huutokaupassa pysytetyt sekä rauenneet kiinnitykset.

l3b §. (14.1.1982/45) Kiinteistön pakkohuuto- kaupan toimittajan on seitsemän päivän kuluessa kauppakirjan antamisesta ilmoitettava kiinteistön luovutuksesta sille henkikirjoittajalle ja verotoimis- tolle, jonka alueella kiinteistö sijaitsee.

Mitä 1 momentissa on sanottu kiinteistöstä, koskee myös määräalaa.

14 § on kumottu A:lla 8.2.1985/162. 15 §. Toimitsija, jonka ulosotonhaltija tahi ulos-

ottomies ulosottolain 4luvun 24 §:n mukaan on mää- rännyt kantamaan ulosmitatusta kiinteästä omaisuu- desta tulevaa vuokraa, hyyryä tahi veroa, on velvolli- nen ennen saman lain 5luvun 24 §:ssä mainittua huu- tokauppakeskustelua huutokaupan toimittajalle ra- hassa tekemään tiliä siitä, mitä toimitsija määräyksen johdosta on kantanut.

Sama olkoon laki, jos ulosottomies on kantanut vuokraa, hyyryä tahi veroa kiinteästä omaisuudesta ja joku muu kuin ulosottomies on ulosmitatun omai- suuden huutokaupan toimittava.

jos vuokra, hyyry tahi vero suoritetaan tavaroissa, pitää ulosottomiehen toimittaa ne myytäväksi sillä ta- voin kuin ulosottolain 5luvun 6 §:ssä säädetään; ja on toimitsija semmoisessa tapauksessa velvollinen hy- vään aikaan sitä ennen ylöskantamansa tavarat ulosot- tomiehelle toimittamaan. jos kuitenkin toimitsija kat- soo velalliselle edullisemmaksi että jokin tavara, hal- paan arvoonsa tahi muuhun laatuunsa nähden, myy- dään ilman huutokauppaa, niin myyköön sen kohdas- taan.

16 §. jos ulosotonhaltija ulosottolain 4 luvun 25 §:n mukaan on määrännyt toimitsijan ottamaan ulos- mitatun kiinteän omaisuuden haltuunsa ja sitä hoita- maan, olkoon toimitsija velvollinen ennen sanotun lain 5 luvun 24 §:ssä mainittua huutokauppakeskus- telua tekemään huutokaupan toimittajalle hoidostan- sa tiliä.

Ulosotonhaltija antakoon, jos sen tarpeelliseksi nä- kee, toimitsijalle lähempiä määräyksiä hoidosta. Sama olkoon laki sellaiseenkin toimitsijaan nähden, joka ulosottolain 7 luvun 3 §:n mukaan määrätään hal- tuunsa ottamaan ja hoitamaan kiinteätä omaisuutta, joka pannaan hukkaamiskiellon alaiseksi.

17 §. Kun ulosottomies ulosottolain 5luvun 4 §:n mukaan on määrännyt toimitsijan kantamaan elinko- ron tai muun velallisen elinaikana tai muuten määrää- mättömänä aikana suoritettavan edun tahi tulon sillä aikaa kuin siihen korkoon tahi tuloon olevan oikeu.:

Ulosottoasetus

den ulosmittaus on voimassa, on ulosottomiehen ero- tettava asia luotaan siten, että merkitsee päiväkirjan yhdeksänteen sarekkeeseen toimitsijan asettamisesta ja poistaa saaruismäärän kymmenennen sarekkeen toisessa osastossa.

Semmoinen toimitsija olkoon velvollinen joka vuo- si velkojalle ja velalliselle tekemään tiliä siitä mitä hän on kantanut sekä, jos korko tahi tulo suoritetaan tava- roissa, pitämään tointa näitten myymisestä sillä tavoin kuin velalliselle edullisimmaksi näyttää.

18 §. (29.4.1988/383) Jos kaupunginvouti on an- tanut ulosottolain 5 luvun 1 §:n 2 mömentin nojalla ulosmitatun irtaimen omaisuuden myymisen huuto- kaupantoimittajan tehtäväksi, tämän .on lähetettävä myymisestä kertyneet varat viikon kuluessa huuto- kaupasta kaupunginvoudin virkavarain postisiirtoti- lille.

19 §. jos ulosmitattu maalaiskiinteistö ei vielä ole läänin [maarekisteriin] kirjoitettu, hankkikoen se, jonka toimitettava kiinteistön huutokauppa on, ulos- ottolain 5 luvun 17 §:ssä mainitun [maarekisterin] ot- teen sijaan, muun semmoisen selvityksen kiinteistön nimestä, numerosta, osuussuhteesta koko maakirjata- loon ja, jos sille on manttaalia pantu, manttaalinsuu- ruudesta, joka voidaan maanmittauskonttorista tahi lääninkonttorista taikka muulta viranomaiselta saada.

20 §.. (14.12.1973/906) Huutokaupassa pidettä- vään pöytäkirjaan on merkittävä myytävä omaisuus, siitä tehty korkein tarjous ja tarjouksen tekijä sekä maksettu kauppasumma. ·

jos myytävänä on kiinteistö, alus tai osuus siihen tai sen lastina olevaa tavaraa, ilma-alus, linja-auto, kuor- ma-auto tai perävaunu, on ennen huutoa tapahtuvassa tai ulosottolain 5 luvun ll ja 19 §:n mukaisesti erik- seen pidettävässä velkojain keskustelussa esitetyt vaa- timukset ja väitteet sekä niiden johdosta annetut vas- taukset merkittävä pöytäkirjaan. Mainitun luvun 11 tai 25 §:n mukaan laadittu velkojainluettelo on liitet- tävä huutokauppapöytäkirjaan. ·

Milloin muun kuin 2 momentissa mainitun omai- suuden huutokaupassa velkoja, jonka saatavasta myy- tävää omaisuutta ei ole ulosmitattu, on vaatinut suo- ritusta kauppasummasta päältä päin tai paremmalla etuoikeudella kuin minkä ulosmittaus tuottaa, on vaa- timus ja siihen annettu vastaus sekä alin tarjous, jolla omaisuus saadaan myydä, merkittävä pöytäkirjaan. jos osamaksulla myyty esine on ulosmitattu, on myy- jän ja ostajan välillä toimitetusta tilityksestä laadittu pöytäkirja liitettävä huutokauppapöytäkirjaan.

Erityisessä toimituksessa, jossa jaetaan 2 momen- tissa mainitun omaisuuden myymisestä kertyneet va- rat, samoin kuin ulosottolain 6 luvun 4 tai 5 §:n mu- kaan muuten erikseen pidettävässä jakotoimituksessa on tehdyt vaatimukset ja väitteet sekä niihin annetut vastaukset niin ikään pöytäkirjaan merkittävä.

21 §. (14.12.1973/906) Ulosmitatun kiinteän omaisuuden, aluksen tai sen lastina olevan tavaran, ilma-aluksen, linja-auton, kuorma-auton tai perävau- nun myymistä varten laadittu velkojain luettelo on, sitten kun toimitusmies on sen ulosottolain 5 luvun ll §:n 2 momentin tai 25 §:n 2 momentin mukaisesti allekirjoittanut, hänen valvontansa alaisena asetettava velallisen ja velkojain sekä huutokauppayleisön näh- täväksi. ..

Toimitusmies määrää ajan, jonka velkojainluE::ttelo on nähtävänä. Mainittu aika on merkittävä huuto.:--

Ulosottoasetus

kauppapöytäkirjaan. 22 §. Kiinteän omaisuuden säästyneeseen tuloon,

jonka arvo ulosottolain 5 luvun 28 §:n 2 momentin mukaan on otettava lukuun alinta hyväksyttävää tar- jousta määrättäessä, älköön luettaka kiinteistöstä ulosmittauksen jälkeen tulleita ja huutokauppatilai- suudessa vielä jäljellä olevia tuotteita, jotka saman lu- vun 39 §:n 2 momentin mukaan ovat myytävät heti, kun itse kiinteistö on myyty.

23 §. Jos ulosottolain 4 luvun 23 §:ssä ja 5 luvun 17 §:ssä mainituista asiakirjoista näkyy, että ulosmi- tattu kiinteistö on vastaava tulosta tahi muusta edusta, joka on jollekulle elinkaudeksi myönnetty vissillä ra- ha- tahi tavaramäärällä kiinteistöstä suoritettavaksi, ja jos uloshaetulla saamisella on etuus semmoisen elin- koron oikeuden edellä, olkoon se, jonka toimitettava kiinteistön huutokauppa on, velvollinen hankkimaan selvitystä Oikeudenomaajan iästä sekä, jos elinkorko on määrätty tavaroissa suoritettavaksi, arvioimaan ne rahassa voimassa olevan keskiverohinnan tahi muun kohtuullisen perusteen mukaan.

24 § on kumottu A:lla 8.2.1985/162. 25 § on kumottu A:lla 20.12.1985/1017. 26 §. Jos joku tahtoo periä rahoja, jotka tässä

ylempänä olevan 25 §:n mukaan on ulosotonhaltijalle lähetetty ja läänin rahastoon tahi, ulosottolain 6luvun 19 §:n mukaan, pankkilaitokseen talletettavaksi pan- tu, pyytäköön sitä ulosotonhaltijalta.

27 §. (1.10.1993/852) Oikeusministeriö antaa tar- vittaessa tarkemmat ohjeet ulosottolain sekä tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja soveltamisesta. Lisäk- si oikeusministeriö vahvistaa ulosottolain ja tämän asetuksen soveltamisessa tarvittavien lomakkeiden kaavat.

28 §. (14.12.1973/906) Milloin asianosainen on ulosottoasiassa jättänyt ulosotonhaltijalle kirjoituk- · sen tai asiakirjan, joka ulosottolain mukaan on jätet- tävä kaksin kappalein, liittämättä siihen kaksoiskap- paletta tai jäljennöstä, kustannukset jäljentämisestä saa ulosottaa häneltä ilman tuomiota tai päätöstä nou- dattaen verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoi- min annettuja säännöksiä.

29 §. (19.12.1986/950) Milloin ulosottomies ha- vaitsee, että hakemus velallisen asettamisesta kon- kurssiin, oikeudenkäynti omaisuuden peräyttämisek- si ulosottoon tai muut erikoistoimenpiteet ovat tar- peen saamisen· perimiseksi, ulosottomiehen on viipy- mättä ilmoitettava siitä ulosoton hakijalle. Milloin ulosottoselvitys on toimitettu, ulosottomiehen on lii- tettävä ilmoitukseen ote ulosottoselvityspöytäkirjasta.

30 §. (19.12.1986/950) Ulosottomiehen on ulos- oton hakijan pyynnöstä annettava velalliselle tiedoksi konkurssisäännön 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu maksukehotus.

31 § on kumottu A:lla 19.12.1986/950. 32 §. (18.2.1985/162) Ulosottoasiat on toimeen-

pantava joutuisasti. Ulosmittaus on toimitettava ja, jollei täytäntöönpa-

noa kielletä tai keskeytetä taikka velallinen näytä saa- neensa velkojalta maksuaikaa taikka asiassa ilmaannu sellaista viivytystä, jota ulosottomies ei voi välttää, ulosmitattu omaisuus on myytävä niin hyvissä ajoin, että siitä kertyvät varat voidaan tilittää hakijalle vii- meistään vuoden kuluessa ulosottoasian saapumisesta ulosottomiehelle.

2047 Pr 603 Antaessaan täytäntöönpanotehtävän. avustavalle

ulosottomiehelle ulosottomies voi asettaa määräajan tehtävän suorittamista varten.

33 §. (8.2.1985/162) Avustavan ulosottomiehen tulee viivytyksettä ja viimeistään perimistä seuraavana valtion virastojen aukiolopäivänä tallettaa kertyneet varat ulosottomiehen virkavarain postisiirtotilille tai toimittaa ne ulosottomiehelle.

Avustavan ulosottomiehen on tehtävä tilitys peri- mistään varoista ulosottomiehelle tämän määräämänä aikana, kuitenkin vähintään kerran viikossa. Tilityk- seen on liitettävä tarvittavat tositteet. Vähintään ker- ran viikossa tilitetään myös ne täytäntöönpanotehtä- vät, joissa täytäntöönpanoa on kohdannut este.

34 §. (8.2.1985/162) Ulosottomiehen on viipy- mättä talletettava hänelle kertyneet varat virkavarain postisiirtotililleen. .

Jollei toisin ole säädetty, ulosottomiehen tulee lä- hettää kertyneet varat hakijalle postisiirron välityksel- lä kahden viikon kuluessa siitä, kun hän on ne perinyt tai avustavan ulosottomiehen tilityksenä vastaanotta- nut (ulosottomiehen rahatilitys). Erityisestä syystä oF keusministeriö voi pidentää edellä sanottua määräai- kaa. Tilitys on tehtävä viikoittain.

Jollei kertyneitä varoja voida velkojalle lähettää, ulosottomiehen tulee 2 momentissa mainitussa ajassa ilmoittaa velkojalle kirjallisesti, mitä velkojan on täy- tettävä saadakseen nostaa varat ja milloin ne, jollei nii- tä nosteta, lähetetään lääninrahastoon. Jos velkojan tulee saada antamansa saamistodiste takaisin, ulosot- tomiehen on siitä hänelle vastaavasti ilmoitettava.

35 §. (8.2.1985/162) Oikeusministeriö antaa tar- vittaessa tarkemmat ohjeet ulosottomiehen vastaanot- tamien rahavarojen maksuliikenteen järjestämisestä ja kirjanpidosta.

36 §. (23.12.1988/1132) jollei ulosottomenette- lyssä maksuvelvolliselta tavata ulosmittauskelpoista omaisuutta eikä tuloa (varattomuuseste) taikka jollei ulosottomenettelyssä tavata maksuvelvollista eikä saa- da tietoa hänen olinpaikastaan taikka hänelle kuulu- vasta ulosmittauskelpoisesta omaisuudesta tai tulosta (tuntem.attomuuseste) ulosottoyrityksen toimittaneen ulosottomiehen tai ulosottoapulaisen tulee täytän- töönpanekirjaan merkitä ja allekirjoittaa todistus pe- rimistä kohdanneesta esteestä.

Ulosottomiehen tulee tarkastaa ulosottoapulaisen laatima estetodistus ja saamisen perimiseksi suoritetut toimet. Täytäntöönpaneasiakirjat estetodistuksineen on viipymättä palautettava hakijalle. Milloin aihetta il- menee, ulosottoapulainen on määrättävä jatkamaan saamisen perimistä.

37 §. (20.12.1991/1637) Ulosottolain 3 luvun 38 §:ssä tarkoitettua vähäistä jäännössaamista .koskevan täytäntöönpanoasiakirjan saa palauttaa hakijalle mui:- hin toimiin ryhtymättä, jos jäännössaaminen on pie- nempi kuin 40 markkaa. . .

Ulosottolain 6.luvun 25 §:ssä tarkoitettu ulosotto- asiassa maksettu vähäinen liikasuoritus saadaan jättää palauttamatta maksajalle, jos se on pienempi kuin 40 markkaa.

38 §. (30.12.1992/1590) Milloin yrityskiinnityk- sen kohteena olevasta omaisuudesta on sitä rahaksi- muutettaessa saatu enemmän kuin 100000 markkaa, sen jälkeen kun rahaksimuuttokulut on vähennetty, rahaksimuutosta on kuulutettava virallisessa-lehdessä siten kuin ulosottolain 6 luvun 15 a §:ssä säädetään.

Pr 605 2048 L pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta 39 §. (30.12.1992/1590) Kun useampi kuin yksi

velkoja vaatii maksua velallisen omaisuudesta ja ha- vaitaan, että velkojalle ei kertyisi ulosmitatuista va- roista 200 markkaa suurempaa jako-osaa, voidaan täl- laisen velkojan saatava jättää ottamatta huomioon ja- ossa.

40 §. (30.12.1992/1590) Ulosottolain 6 luvun 23 §:n 2 momentissa tarkoitetussa menettelyssä kustakin toistuvaissuorituksesta kertyvät varat tilitetään kerral- laan vain yhdelle velkojalle ·tai osalle velkojista siten, että kunkin velkojan tulee saada vuorollaan suoritus menettelyn aikana kertyvistä velallisen varoista. Saa- tavalle voidaan osoittaa näistä varoista muita saatavia suurempi suhteellinen osuus, jos se on perintämenet- telyn kannalta tarkoituksenmukaista eivätkä muiden velkojien mahdollisuudet maksunsaantiin sen vuoksi ilmeisesti vaarannu.

Vuorottelu voi kestää kerrallaan enintään kuusi kuukautta tai, jos velkojille tulevat jako-osat jäisivät saatavien lukumäärän vuoksi pieniksi, enintään yh- den vuoden. Vuorottelussa noudatetaan, jollei muu- hun järjestykseen ole erityistä aihetta, sitä järjestystä, jossa ulosmittausta on haettu.

Pr 604 Asuojaosuudesta palkan ulos- mittauksessa 24.11.1989/1031

Oikeusministerin esittelystä säädetään ulosottolain 4luvun 6 §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on 18 päivänä toukokuuta 1973 annetussa laissa (394/ 73):

1 §. (26.11.1993/1034) Palkan ulosmittauksessa katsotaan ·velallisen tarvitsevan seuraavaan palkan- maksupäivään asti itsensä ja hänen elatuksensa varas- sa olevien puolisonsa sekä omien ja puolisonsa lasten ja ottolasten elatukseen, omalta osaltaan 92,00 mark- kaa ja jokaisen edellä mainitun omaisen osalta 33,00 markkaa päivää kohti (suojaosuus) · ·

2 §. (26.11.1993/1034) Sellaisen elinkustannus- ten muutoksen johdostä, joka on tapahtunut 1 päivän marraskuuta 1993 jälkeen, on 1 §:ssä mainitut suoja- osuuden määrät muutettava elinkustannusindeksin (lokakuu 1951 = 100) muutosta vastaavasti.

3 §. Milloin elinkustannusindeksin lokakuun in- deksihiVlin on todettu ·muuttuneen vähintään viisi prosenttia viimeksi tapahtunutta suojaosuuden mää- rien muuttamista vastanneeesta indeksiluvusta, muu- tetaan määrät seuraavan kalenterivuoden alusta luki- en. ·.·-Muutoksen suuruus on yhtä monta viittä prosenttia voimassa olevista suojaosuuden määristä kuin elin- kustannusindeksin indeksiluku on 1 momentissa tar- koitetulla tavalla muuttunut täysiä viisiä prosentteja. Markkamäärä on pyöristettävä lähimmän täyden mar- kan suuruiseksi. ·

4 :§. Edellä 2 ja 3 §:ssä olevien säännösten mukai- sesti tarkistetut suojaosuuden määrät on ilmoitettava vuosittain marraskuun aikana säädöskokoelmassa jul- kaistavalla oikeusministeriön päätöksellä. Päätös on muullakin sopivalla tavalla saatettava ulosottoviran- omaisten tietoon. · f. S §. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammi- kuuta 1990.

Tällä asetuksella kumotaan suojaosuudesta palkan ulosmittauksessa 20 päivänä marraskuuta 1981 an- nettu asetus (767/81).

Pr 605 L pakkohuutokaupalla myytä- vien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle 14.1.1938123

L 18.1.1985/45- HE:176/1984; L 31.12.1987/1313- HE:113/ 1987; L 28.12.1990/1301- HE:l45/1990.

1 §. (18.1.1985/45) Kun kiinteistö on ulosottotoi- min myyty, voi maatalouspiiri tai, milloin huutokaup- pahinta ylittää asetuksella säädettävän määrän, maati- lahallitus kolmenkymmenen päivän kuluessa huuto- kaupan toimittamisesta lukien lunastaa myydyn kiin- teistön huutokauppahinnasta. Lunastusoikeutta ei kuitenkaan ole, kun kiinteistö on kokonaan alueella, jolla on voimassa asemakaava tai joka on rakennus- kiellossa asemakaavan laatimista varten tai alueella, joka rakenriuskaavassa tai rantakaavassa taikka vah- vistetussa yleiskaavassa on osoitettu muihin kuin maa- ja metsätaloudellisiin tarkoituksiin. Kauppakir- jaa ei saa ostajalle tätä ennen antaa. (31.12.1987/ 1313)

Maaseutupiirin, jolle ilmoitetaan pakkohuutokau- pan toimittamisesta, ei tarvitse saattaa maatilahalli- tukselle sen ratkaistavaksi 1 momentin mukaan kuu- luvaa kiinteistön lunastamista koskevaa_ asiaa, milloin kysymys on kiinteistöstä, joka ei sovellu maaseutu- elinkeinolain (1295/90) tai muutoin valtion tarkoi- tuksiin. (28.12.1990/1301)

.Kiinteistöllä tarkoitetaan tässä laissa myös tilan määräosaa ja määräalaa. .

Ks. A pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastami- sesta valtiolle 1-2 §, Pr 606.

L 31.12.1987/1313 tuli voimaan 1.3.1988. Ennen mainittua päi- vää tapahtuneisiin pakkohuutokauppoihin sovelletaan kuitenkin ai- kaisempia säännöksiä.

2 §. (31.12.1987/1313) Jos maatalouspiiri tai maatilahallitus on päättänyt lunastaa kiinteistön val- , tiolle, tulee sen ilmoittaa siitä 1 §:ssä mainitun ajan kuluessa pakkohuutokaupan toimittajalle, jonka on annettava kauppakirja ilmoituksen tehneelle ·viran- omaiselle. . .

3 §. Jos ostaja_ on kauppahinnan kokonaan tai osaksi jo suorittanut käteisellä, on se hänelle 5 %:n korkoineen maksettava takaisin. Myös on ostajalle, jos hän on ottanut kiinteistön haltuunsa, korvattava hänen siitä suorittamansa palovakuutusmaksut ja muut sen hoidosta johtuneet välttämättömät kustan- nukset, ellei katsota hänen saaneen niistä korvausta kiinteistön hänelle tuottamasta edusta.

Jos ostaja on kiinteistöitä korjannut sadon, vähen- nettäköön sen arvo, kustannukset huomioonottaen, lunastushinnasta.

4 §. Jos kiinteistöä,joka on valtiolle lunastettu, on jäänyt kauppahinnan vähennyksenä rasittamaan kiin- nitettyjä velkoja tai nautintaoikeuksia tahi oikeuksia tuloon tai tuottoon, valtio vastaa niistä vain kiinteis- tön arvella. Velat voidaan, jos [maatalousministeriö] niin päättää, kokonaisuudessaan heti suorittaa kiinni- tyksen haltijalle.

5 §. Jos ei voida sopia 3 §:ssä mainitun sadon ar- vosta tai ostajalle suoritettavasta korvauksesta, [asu-

2792

N:o 1176

Asetus ulosottoasetuksen 7 §:n muuttamisesta

Annettu Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1995

Oikeusministerin esittelystä

RECEI'JED T~tPs 2 1 JUN 19~~

muutetaan 31 päivänä lokakuuta 1896 annetun ulosottoasetuksen 7 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 8 päivänä helmikuuta 1985 annetussa asetuksessa (162/85), seuraavasti:

7§

Ulosottomies saa massaluovutuksena luovut- taa tietoja ulosotossa varattomaksi todetuista velallisista luottotietotoiminnan harjoittajille luottotietorekisterin pitämistä varten.

Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1995

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulu- kuuta 1995.

Tasavallan Presidentti

MARTTI AHTISAARI

Oikeusministeri Sauli Niinistö