À propos de la propriété intellectuelle Formation en propriété intellectuelle Respect de la propriété intellectuelle Sensibilisation à la propriété intellectuelle La propriété intellectuelle pour… Propriété intellectuelle et… Propriété intellectuelle et… Information relative aux brevets et à la technologie Information en matière de marques Information en matière de dessins et modèles industriels Information en matière d’indications géographiques Information en matière de protection des obtentions végétales (UPOV) Lois, traités et jugements dans le domaine de la propriété intellectuelle Ressources relatives à la propriété intellectuelle Rapports sur la propriété intellectuelle Protection des brevets Protection des marques Protection des dessins et modèles industriels Protection des indications géographiques Protection des obtentions végétales (UPOV) Règlement extrajudiciaire des litiges Solutions opérationnelles à l’intention des offices de propriété intellectuelle Paiement de services de propriété intellectuelle Décisions et négociations Coopération en matière de développement Appui à l’innovation Partenariats public-privé Outils et services en matière d’intelligence artificielle L’Organisation Travailler avec nous Responsabilité Brevets Marques Dessins et modèles industriels Indications géographiques Droit d’auteur Secrets d’affaires Académie de l’OMPI Ateliers et séminaires Application des droits de propriété intellectuelle WIPO ALERT Sensibilisation Journée mondiale de la propriété intellectuelle Magazine de l’OMPI Études de cas et exemples de réussite Actualités dans le domaine de la propriété intellectuelle Prix de l’OMPI Entreprises Universités Peuples autochtones Instances judiciaires Ressources génétiques, savoirs traditionnels et expressions culturelles traditionnelles Économie Égalité des genres Santé mondiale Changement climatique Politique en matière de concurrence Objectifs de développement durable Technologies de pointe Applications mobiles Sport Tourisme PATENTSCOPE Analyse de brevets Classification internationale des brevets Programme ARDI – Recherche pour l’innovation Programme ASPI – Information spécialisée en matière de brevets Base de données mondiale sur les marques Madrid Monitor Base de données Article 6ter Express Classification de Nice Classification de Vienne Base de données mondiale sur les dessins et modèles Bulletin des dessins et modèles internationaux Base de données Hague Express Classification de Locarno Base de données Lisbon Express Base de données mondiale sur les marques relative aux indications géographiques Base de données PLUTO sur les variétés végétales Base de données GENIE Traités administrés par l’OMPI WIPO Lex – lois, traités et jugements en matière de propriété intellectuelle Normes de l’OMPI Statistiques de propriété intellectuelle WIPO Pearl (Terminologie) Publications de l’OMPI Profils nationaux Centre de connaissances de l’OMPI Série de rapports de l’OMPI consacrés aux tendances technologiques Indice mondial de l’innovation Rapport sur la propriété intellectuelle dans le monde PCT – Le système international des brevets ePCT Budapest – Le système international de dépôt des micro-organismes Madrid – Le système international des marques eMadrid Article 6ter (armoiries, drapeaux, emblèmes nationaux) La Haye – Le système international des dessins et modèles industriels eHague Lisbonne – Le système d’enregistrement international des indications géographiques eLisbon UPOV PRISMA UPOV e-PVP Administration UPOV e-PVP DUS Exchange Médiation Arbitrage Procédure d’expertise Litiges relatifs aux noms de domaine Accès centralisé aux résultats de la recherche et de l’examen (WIPO CASE) Service d’accès numérique aux documents de priorité (DAS) WIPO Pay Compte courant auprès de l’OMPI Assemblées de l’OMPI Comités permanents Calendrier des réunions WIPO Webcast Documents officiels de l’OMPI Plan d’action de l’OMPI pour le développement Assistance technique Institutions de formation en matière de propriété intellectuelle Mesures d’appui concernant la COVID-19 Stratégies nationales de propriété intellectuelle Assistance en matière d’élaboration des politiques et de formulation de la législation Pôle de coopération Centres d’appui à la technologie et à l’innovation (CATI) Transfert de technologie Programme d’aide aux inventeurs WIPO GREEN Initiative PAT-INFORMED de l’OMPI Consortium pour des livres accessibles L’OMPI pour les créateurs WIPO Translate Speech-to-Text Assistant de classification États membres Observateurs Directeur général Activités par unité administrative Bureaux extérieurs Avis de vacance d’emploi Achats Résultats et budget Rapports financiers Audit et supervision
Arabic English Spanish French Russian Chinese
Lois Traités Jugements Parcourir par ressort juridique

Finlande

FI016

Retour

N:o 1695 Laki patenttilain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1995

 N:o 1695 Laki patenttilain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1995

Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1995

Laki

patenttilain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun patenttilain (550/67) 6  §:n 1 momentti,

45  §:n 1 momentti, 49  §, 65  §:n 1 momentin johdantokappale ja 71  a  §:n 1 momentti,

niistä 6  §:n 1 momentti sellaisena kuin se on 10 päivänä toukokuuta 1991 annetussa laissa

(801/91) ja 71  a  §:n 1 momentti sellaisena kuin se on 10 päivänä toukokuuta 1985 annetussa laissa (387/85), sekä

lisätään lakiin uusi 57  a  § ja 65  §:ään uusi 2 ja 3 momentti sekä lakiin uusi 65  a  § ja

9  b luku, seuraavasti:

6§

Patenttihakemus, jonka tarkoittama keksintö on hakemispäivää edeltävän kahdentoista

kuukauden aikana esitetty Suomessa myönnettävää patenttia tai hyödyllisyysmallioikeutta

koskevassa hakemuksessa, taikka teollisoikeuden suojelemista koskevaan Pariisin

yleissopimukseen (SopS 36/70 ja 43/75) taikka Maailman kauppajärjestön

perustamissopimukseen (SopS 5/95) liittyneessä toisessa valtiossa tehdyssä patenttia,

keksijäntodistusta tai hyödyllisyysmallisuojaa koskevassa hakemuksessa, on katsottava

2  §:n 1, 2 ja 4 momenttia sekä 4  §:ää sovellettaessa tehdyksi samanaikaisesti aikaisemman hakemuksen kanssa, jos hakija sitä pyytää. Tällainen etuoikeus voidaan saada myös sellaisesta

aikaisemmasta suojahakemuksesta, joka ei tarkoita edellä mainittuihin sopimuksiin liittynyttä

valtiota, jos siellä, missä aikaisempi hakemus on tehty, myönnetään suomalaisesta

hakemuksesta vastaava etuoikeus ja jos siellä voimassa oleva lainsäädäntö on pääosin

yhdenmukainen edellä mainittujen sopimusten kanssa.

45§

Milloin kolme vuotta on kulunut patentin myöntämisestä ja samalla neljä vuotta

patenttihakemuksen tekemisestä, eikä keksintöä käytetä eikä saateta käyttöön Suomessa

kohtuullisessa laajuudessa, voi se, joka haluaa Suomessa käyttää keksintöä, saada siihen

pakkoluvan, jollei keksinnön käyttämättä jättämiseen ole hyväksyttävää syytä.

49§

Pakkolupa voidaan myöntää vain sille, jolla katsotaan olevan edellytyksiä hyväksyttävällä

tavalla käyttää hyväksi keksintöä pakkoluvan mukaisesti ja joka on ennen pakkolupaa

koskevan vaatimuksen tekemistä yrittänyt todistetusti saada käyttöluvan patentoituun

keksintöön kohtuullisin kaupallisin ehdoin. Pakkolupa ei estä patentinhaltijaa itse käyttämästä

hyväksi keksintöä tai luovuttamasta sen käyttölupaa. Pakkolupa voi siirtyä toiselle ainoastaan

sen liikkeen mukana, jossa sitä käytetään tai jossa se oli tarkoitettu käytettäväksi.

57 a§

Jos patentti on myönnetty menetelmälle uuden tuotteen valmistamiseksi, on ilman patentin

haltijan suostumusta valmistettu samanlainen tuote katsottava valmistetuksi patentoidulla

menetelmällä, jollei muuta näytetä toteen.

Esitettäessä vastanäyttöä tulee vastaajan oikeutettu etu hänen liikesalaisuuksiensa

suojelemiseksi ottaa huomioon.

65§

Helsingin käräjäoikeus on laillinen tuomioistuin asioissa, jotka koskevat:

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, on Helsingin käräjäoikeus laillinen tuomioistuin

myös niissä asioissa, jotka koskevat oikeutta keksintöön, johon on haettu Euroopan

patenttisopimuksessa (SopS 8/96) [ Merkitty kohta oikaistu (v. 1996), alkuperäinen

sanamuoto kuului: Euroopan patenttisopimuksessa (SopS / ) ] tarkoitettua eurooppapatenttia.

Edellytyksenä tällaisen asian käsittelylle Helsingin käräjäoikeudessa on, että vastaajalla on

kotipaikka Suomessa tai että kantajalla on kotipaikka Suomessa eikä vastaajalla ole

kotipaikkaa Euroopan patenttisopimukseen kuuluvassa valtiossa. Asia käsitellään Helsingin

käräjäoikeudessa myös, jos riidan osapuolet ovat sopineet, että Helsingin käräjäoikeus on

toimivaltainen tuomioistuin asiassa.

Edellä 2 momentissa tarkoitettua riitaa ei saa ottaa käsiteltäväksi Helsingin käräjäoikeudessa,

jos sama riitakysymys samojen osapuolten välillä on vireillä toisen Euroopan

patenttisopimuksen jäsenvaltion tuomioistuimessa. Jos tämän ulkomaisen tuomioistuimen

toimivalta on kiistetty, Helsingin käräjäoikeuden on lykättävä asian käsittelyä, kunnes

kysymys toimivallasta on ulkomaisessa tuomioistuimessa lainvoimaisesti ratkaistu.

65 a§

Euroopan patenttisopimuksen jäsenvaltion tuomioistuimessa 65  §:n 2 momentissa tarkoitetussa riidassa annettu lainvoimainen tuomio on Suomessa täytäntöönpantavissa.

Tuomio, joka kohdistuu eurooppapatentin hakijaan, ei kuitenkaan ole täytäntöönpantavissa

Suomessa, jos haasteasiakirjaa ei ole annettu hänelle asianmukaisesti tiedoksi tai jos hänellä ei

ole ollut riittävästi aikaa valmistautua tuomioistuinkäsittelyyn.

9 b luku

Eurooppapatentti ja eurooppapatenttia koskeva hakemus

70 f§

Eurooppapatentilla tarkoitetaan tässä laissa patenttia, jonka Euroopan patenttivirasto on

myöntänyt Euroopan patenttisopimuksen mukaisesti. Eurooppapatenttia koskevalla

hakemuksella tarkoitetaan mainitun sopimuksen Eurooppapatentti voidaan myöntää Suomea

mukaisesti tehtyä patenttihakemusta. koskevana.

Eurooppapatenttia koskeva hakemus tehdään Euroopan patenttivirastolle. Tämä hakemus

voidaan myös antaa Suomen patenttiviranomaiselle, joka toimittaa sen edelleen Euroopan

patenttivirastolle. Maanpuolustukselle merkityksellisistä keksinnöistä annetussa laissa (551/67)

tarkoitetusta keksinnöstä tehtävä eurooppapatenttia koskeva hakemus on kuitenkin annettava

Suomen patenttiviranomaiselle. Euroopan patenttisopimuksen 76 artiklassa tarkoitettu

eurooppapatenttia koskeva jaettu hakemus on aina tehtävä Euroopan patenttivirastolle.

Tämän luvun säännöksiä sovelletaan eurooppapatenttiin ja eurooppapatenttia koskevaan

hakemukseen, jossa Suomi on nimetty suojan kohdevaltioksi.

70 g§

Eurooppapatentti on myönnetty, kun Euroopan patenttivirasto on kuuluttanut patentin

myöntämisestä. Suomea koskevalla eurooppapatentilla on sama oikeusvaikutus kuin Suomen

patenttiviranomaisen myöntämällä patentilla ja siihen sovelletaan Suomessa myönnettyä

patenttia koskevia säännöksiä, jollei tässä luvussa muuta säädetä.

70 h§

Eurooppapatentilla ei ole oikeusvaikutusta Suomessa, jollei hakija tai patentinhaltija

määräajassa ole antanut patenttiviranomaiselle suomenkielistä käännöstä patentin

myöntämisen perusteena olevista asiakirjoista ja suorittanut vahvistettua käännöksen

julkaisumaksua siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Jos hakijan tai patentinhaltijan

oma kieli on ruotsi, voi käännös kuitenkin olla ruotsinkielinen. Jos Euroopan patenttivirasto

on päättänyt, että eurooppapatentti pidetään voimassa muutetussa muodossa, koskee edellä

sanottu myös asiakirjoja muutetussa muodossa.

Käännös on julkinen edellyttäen, että Euroopan patenttivirasto on julkaissut eurooppapatenttia

koskevan hakemuksen tai kuuluttanut patentin myöntämisestä.

Jos käännös on annettu ja käännöksen julkaisumaksu suoritettu määräajassa ja Euroopan

patenttivirasto on kuuluttanut patentin myöntämisestä tai päätöksestä pitää patentti voimassa

muutetussa muodossa, patenttiviranomaisen tulee kuuluttaa tästä viipymättä suomen ja ruotsin

kielellä. Patenttiviranomaisen tulee niin pian kuin mahdollista pitää yleisön saatavana

käännöksen jäljennöksiä. Patenttiviranomaisen on huolehdittava siitä, että eurooppapatentin

patenttivaatimukset ovat tarvittaessa saatavilla suomen ja ruotsin kielellä.

70 i§

Käännöksen antamiseen 70  h  §:n 1 momentin mukaisesti ja käännöstä

koskevanjulkaisumaksun suorittamiseen on sovellettava vastaavasti 71  a §:n 1 momenttia.

Jos 71  a  §:n 1 momentin nojalla päätetään, että toimenpide on katsottava suoritetuksi määräajassa, patenttiviranomaisen on kuulutettava tästä viipymättä suomen ja ruotsin kielellä.

Jos joku 70  h  §:n 1 momentin mukaisen määräajan jälkeen mutta ennen edellä 1 momentin mukaisen kuulutuksen julkaisemista on hyvässä uskossa alkanut käyttää tässä

maassa ammattimaisesti hyväksi keksintöä tai ryhtynyt oleellisiin toimenpiteisiin tätä varten,

hän saa 71  c  §:n 2 ja 3 momentin mukaisen oikeuden.

70 j§

Mitä 52  §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetään patenttisuojan laajentamisesta, koskee myös eurooppapatenttia, jos patenttisuojaa on laajennettu eurooppapatentin myöntämisen jälkeen.

70 k§

Jos Euroopan patenttivirasto on kokonaan tai osittain kumonnut eurooppapatentin, tällä on

sama vaikutus kuin patentin julistamisella vastaavassa laajuudessa mitättömäksi Suomessa.

Suomen patenttiviranomaisen on kuulutettava tästä viipymättä suomen ja ruotsin kielellä.

70 l§

Eurooppapatentista on suoritettava vahvistettu vuosimaksu jokaiselta maksuvuodelta sen

vuoden jälkeen, jonka kuluessa Euroopan patenttivirasto on kuuluttanut patentin

myöntämisestä.

Jollei vuosimaksua eurooppapatentista suoriteta 1 momentin ja 41   §:n mukaisesti,

sovelletaan vastaavasti 51  §:n säännöksiä. Ensimmäinen vuosimaksu erääntyy kuitenkin maksettavaksi vasta kun kaksi kuukautta on kulunut patentin myöntämisestä.

70 m§

Eurooppapatenttia koskevalla hakemuksella, jolle Euroopan patenttivirasto on vahvistanut

hakemispäivän, on Suomessa sama oikeusvaikutus kuin samana päivänä Suomessa tehdyllä

kansallisella patenttihakemuksella. Jos hakemuksella on Euroopan patenttisopimuksen

mukaisesti etuoikeus hakemispäivää aikaisemmasta päivästä, on tällainen etuoikeus voimassa

myös Suomessa.

Sovellettaessa 2  §:n 2 momenttia on Euroopan patenttisopimuksen 93 artiklan mukainen

julkaiseminen rinnastettava 22  §:n mukaiseen hakemuksen julkiseksituloon. Edellä sanottu koskee myös Euroopan patenttisopimuksen 158 artiklan 1 kohdan mukaista julkaisemista,

mikäli Euroopan patenttivirasto rinnastaa tällaisen julkaisemisen 93 artiklan mukaiseen

julkaisemiseen.

70 n§

Jos eurooppapatenttia koskeva hakemus on julkaistu Euroopan patenttisopimuksen 93 artiklan

mukaisesti ja julkaistujen patenttivaatimusten suomenkielinen käännös on annettu

patenttiviranomaiselle, patenttiviranomaisen tulee pitää käännös yleisön saatavana ja

kuuluttaa tästä viipymättä suomen ja ruotsin kielellä. Jos hakijan oma kieli on ruotsi, voidaan

käännös kuitenkin antaa ruotsin kielellä. Patenttiviranomaisen on huolehdittava siitä, että

julkaistut patenttivaatimukset ovat tarvittaessa saatavilla suomen ja ruotsin kielellä.

Jos joku sen jälkeen kun 1 momentissa mainittu kuulutus on julkaistu, käyttää

ammattimaisesti hyväksi keksintöä, jolle on haettu suojaa eurooppapatenttia koskevalla

hakemuksella, sovelletaan patentinloukkausta koskevia säännöksiä, jos hakemus johtaa

patenttiin Suomessa. Tällaisessa tapauksessa patenttisuoja käsittää kuitenkin ainoastaan sen,

mikä ilmenee sekä 1 momentin mukaan julkaistuista patenttivaatimuksista että itse patentin

patenttivaatimuksista. Rangaistukseen ei tällöin voida tuomita, ja korvaus sellaisesta

hyväksikäyttämisestä, joka on tapahtunut ennen 1 momentissa tarkoitetun kuulutuksen

julkaisemista, voidaan määrätä ainoastaan 58  §:n 2 momentin mukaisesti.

Lain 58  §:n 3 momentin säännöksiä ei sovelleta, jos korvauskanne nostetaan vuoden kuluessa patenttia koskevan väiteajan päättymisestä tai, mikäli väite on tehty, jos

korvauskanne nostetaan vuoden kuluessa siitä, kun Euroopan patenttivirasto on päättänyt, että

patentti pidetään voimassa.

70 o§

Jos eurooppapatenttia koskeva hakemus tai Suomea koskeva nimeäminen peruutetaan, on

tällä sama vaikutus kuin kansallisen patenttihakemuksen peruuttamisella. Sama koskee

tilannetta, jossa hakemus Euroopan patenttisopimuksen mukaisesti katsotaan peruuntuneeksi,

eikä sitä ole otettu sopimuksen 121 artiklan mukaisesti uudelleen käsiteltäväksi.

Jos eurooppapatenttia koskeva hakemus hylätään, on sillä sama vaikutus kuin kansallisen

patenttihakemuksen hylkäämisellä.

70 p§

Jollei 70  h ja 70  n  §:ssä tarkoitettu käännös vastaa, mitä Euroopan patenttiviraston käsittelykielellä olevissa asiakirjoissa on ilmaistu, patenttisuoja käsittää vain sen, mikä

ilmenee sekä käännöksestä että käsittelykielellä olevista asiakirjoista.

Edellä 52  §:ssä tarkoitetussa mitättömyysoikeudenkäynnissä on yksinomaan käsittelykielellä olevien asiakirjojen sanamuoto todistusvoimainen.

70 q§

Jos hakija tai patentinhaltija antaa patenttiviranomaiselle korjauksen 70  h  §:n mukaisesta käännöksestä ja suorittaa vahvistetun julkaisumaksun, korjattu käännös korvaa alkuperäisen

käännöksen. Kun korjaus on annettu ja julkaisumaksu suoritettu ja jos alkuperäinen käännös

on julkinen, tulee patenttiviranomaisen kuuluttaa korjauksesta viipymättä suomen ja ruotsin

kielellä ja pitää niin pian kuin mahdollista yleisön saatavana korjatun käännöksen jäljennöksiä.

Jos hakija antaa korjauksen 70  n  §:ssä tarkoitetusta käännöksestä, on patenttiviranomaisen kuulutettava korjauksesta viipymättä suomen ja ruotsin kielellä ja pidettävä korjattu käännös

yleisön saatavana. Kuulutuksen jälkeen korjattu käännös korvaa alkuperäisen käännöksen.

Jos joku käännöksen korjauksen tullessa voimaan hyvässä uskossa on alkanut käyttää

keksintöä ammattimaisesti hyväksi tässä maassa sellaisella tavalla, joka aikaisemman

käännöksen mukaisesti ei aiheuttanut hakijan tai patentinhaltijan oikeuden loukkausta, tai oli

ryhtynyt oleellisiin toimenpiteisiin tätä varten, hän saa 71  c  §:n 2 ja 3 momentin mukaisen oikeuden.

70r§

Jos patentinhakija tai patentinhaltija ei ole noudattanut Euroopan patenttisopimuksessa

säädettyä määräaikaa, mutta Euroopan patenttivirasto Euroopan patenttisopimuksen 122

artiklan nojalla ilmoittaa, että oikeudenmenetystä ei ole tapahtunut, on tällä sama vaikutus

myös Suomessa.

Jos joku oikeuden menetyksen tapahtumisen jälkeen, mutta ennen kuin Euroopan

patenttivirasto on kuuluttanut 1 momentin mukaisesta ilmoituksesta, on alkanut hyvässä

uskossa ammattimaisesti käyttää hyväksi keksintöä tässä maassa tai ryhtynyt oleellisiin

toimenpiteisiin tätä varten, hän saa 71  c  §:n 2 ja 3 momentin mukaisen oikeuden.

70 s§

Jos eurooppapatenttia koskeva hakemus on katsottava peruutetuksi sen johdosta, ettei se

määräajassa ole saapunut Euroopan patenttivirastoon hakemuksen vastaanottaneelta

kansalliselta patenttiviranomaiselta, se on hakijan pyynnöstä muunnettava kansalliseksi

patenttihakemukseksi edellyttäen, että:

1) pyyntö tehdään hakemuksen vastaanottaneelle viranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa

siitä, kun Euroopan patenttivirasto on ilmoittanut hakijalle, että hakemus katsotaan

peruutetuksi;

2) pyyntö saapuu Suomen patenttiviranomaiselle 20 kuukauden kuluessa hakemuksen

tekemispäivästä tai etuoikeutta pyydettäessä siitä päivästä, josta etuoikeutta pyydetään; ja

3) hakija suorittaa säädetyn hakemusmaksun ja antaa patenttihakemuksesta 8  §:n 5 momentin mukaisen käännöksen määräajassa.

Jos eurooppapatenttia koskeva hakemus on katsottava peruutetuksi sen johdosta, ettei

hakemuksen käännöstä sen käsittelykielellä ole annettu Euroopan patenttivirastolle säädetyssä

määräajassa, se on hakijan pyynnöstä muunnettava kansalliseksi patenttihakemukseksi

noudattaen mitä Euroopan patenttisopimuksen 135 ja 136 artiklassa määrätään. Hakijan on

lisäksi suoritettava säädetty hakemusmaksu ja annettava patenttihakemuksesta 8  §:n 5 momentin mukainen käännös määräajassa.

Jos 1 ja 2 momentissa tarkoitettu patenttihakemus täyttää Euroopan patenttisopimuksen ja sen

sovellutussääntöjen hakemuksen muotoa koskevat vaatimukset, se on näiltä osin hyväksyttävä.

71 a§

Jos patentinhakija tai patentinhaltija on muussa kuin 2 momentissa tarkoitetussaasiassa

kärsinyt oikeudenmenetyksen sen takia, että hän ei ole suorittanut toimenpidettä

patenttiviranomaisessa tässä laissa tai sen nojalla vahvistetussa määräajassa, mutta hän on

toiminut niin huolellisesti kuin olosuhteet vaativat määräaikaa noudattaakseen, ja jos hän

suorittaa toimenpiteen kahden kuukauden kuluessa esteen päättymisestä, kuitenkin

viimeistään vuoden kuluessa määräajan päättymisestä, patenttiviranomaisen tulee todeta, että

toimenpide on katsottava suoritetuksi määräajassa. Jos patentinhakija tai patentinhaltija

haluaa saada tällaisen ratkaisun, on hänen tehtävä siitä patenttiviranomaiselle kirjallinen esitys

toimenpiteen suorittamiselleedellä säädetyssä ajassa ja suoritettava vahvistettu maksu.

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. Tämän lain 6  §:n 1

momentti, 45  §:n 1 momentti, 49 ja 57  a  § tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.

Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1995

Tasavallan Presidentti

MARTTI AHTISAARI

Kauppa- ja teollisuusministeri

Antti Kalliomäki